Toimistojen ansainta on liiaksi sidoksissa raskaaseen suunnittelutyöhön, ja sitähän sitä sitten tehdään, mistä eurot tulevat – hyötysuhteesta piittaamatta, kirjoittaa Arttu Käyhkö.

Muistatko sen erityisen hauskan makeismainoksen viime vuodelta? Tai sen hupaisan tuotoksen virvoitusjuomia valmistavalta brändiltä? Ei hätää, en minäkään. Ihmisillä on tarve huvittua, mutta brändit näkevät yleisön hauskuuttamisessa enemmän hävittävää kuin voitettavaa, kirjoittaa Kalle Wallin.

Data ja tutkimukset ovat modernin markkinoijan tärkein kartta päätöksentekoon. Moni markkinoija tuijottaa kuitenkin vanhentunutta dataa. Jokaisen markkinoijan tulisi muistaa, että maapallo ei ole enää litteä, kirjoittaa Nea Barman.

Hallitusohjelmassa päätettiin opintotuen indeksikorotuksen jäädyttämisestä. Opiskelijat kapinoivat rajusti päätöstä vastaan istumalla koulun aulassa hiljaa kauralattea siemaillen. Odotin tulevaisuuden toivoilta paljon enemmän, kirjoittaa Juuso Enala.

Me suomalaiset emme osaa olla ylpeitä omalaatuisuudestamme. Amerikkalaiset voivat keskittyä olemaan amerikkalaisia Amerikassa, mutta meidän täytyy nähdä koko maailma suomalaisittain. Se tarjoaa ainutlaatuisen näkökulman maailmaan ja sen ilmiöihin, kirjoittaa Mikael Nemeschansky.

Suuret verkkopalvelut tietävät, mitä ihminen haluaa – vaikka hän ei sitä itse vielä tietäisi. Sisältö ohjaa nykyään hakupalveluita, kun ennen sisältö yritettiin optimoida hakupalveluita varten, kertoo Antti Sipilä videokolumnissaan.

Oletko joskus jättänyt sanomatta työpaikallasi, että työkuormaa on liikaa tai ollut huomauttamatta epäkohdasta? Minä olen – ja tiedän, etten ole ainoa, kirjoittaa Taru Tammikallio.

Voiko yhteisömanageri olla yli 60-vuotias? Entä kasvuhakkeri? Tuoreen tutkimuksen mukaan puolet esihenkilöistä on sitä mieltä, että työntekijöihin kannattaa satsata vain 54 ikävuoteen asti, kirjoittaa Ulla Jones.

Palkinnon ansaitsisivat he, jotka toimivat kuten sovittu ja vieläpä virka-ajan puitteissa, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

Tänä syksynä monen organisaation on hyväksyttävä, että markkinointibudjetin on suuressa osin tai jopa kokonaan kohdistuttava poikkeuksellisesti lyhyen aikavälin kassavirtojen maksimointiin. Ilman riittäviä lyhyen aikavälin kassavirtoja yrityksellä ei ole pitkän aikavälin toimintaedellytyksiä, kirjoittaa Antti Kaihlanen.

Kun vihreän siirtymän ottaa osaksi ammattitaitoaan ja osaamistaan, ovat kannustimet kohdallaan – puhuttiinpa sitten henkilökohtaisesta urasta tai ihmiskunnan tulevaisuudesta, kirjoittaa Petteri Lillberg.

Brändin kehittäminen on ennen kaikkea muutosjohtamista, ja sen ymmärtäminen on avain kestävään kasvuun, kirjoittaa Leena Komulainen.

Olen kuullut, että Suomessa käy aika usein niin, että asiakas saa lähes identtiset ehdotukset kaikilta kilpailutukseen osallistuvilta toimistoilta. Se ei liene kenellekään merkki ylivoimaisesta, kansainvälisestä strategisen tason osaamisesta, kirjoittaa Toni Perez.

Olen kieltäytynyt urani aikana kolmesta asiakkuudesta arvoristiriitojen vuoksi, mutta arvoista avoimesti puhuminen on myös tuonut minulle asiakkuuksia. Niin tälläkin kertaa, kirjoittaa Anssi Järvinen.

Vielä muutama vuosikymmen sitten maan tapa oli, ettei bisneksiä sopinut sotkea politiikkaan. Nyt monet johtajista ovat rohkeita – ja äänekkäitä. Työnantajabrändin näkökulmasta kantaaottava johtajuus on valtava etu, kirjoittaa Lauri Vaisto.

Kalustejättien ikuisuuden kestäviä varaston tyhjennyksiä, ostos-TV:stä tuttuja oikopolkuja onneen ja Finnairin bambuhammasharjojen ympäristövaikutuksia yhdistää yksi asia. Niissä kaikissa mainostaja pyrkii johtamaan vastaanottajaa harhaan. Paras mainonta maailmassa pohjaa totuuteen ja silti moni näyttää välttelevän sitä, kirjoittaa Kalle Wallin.

Tilasin palvelun, ja sain palautekyselyn. Sen jälkeen minua tavoiteltiin puhelimitse ja sähköpostitse antamani hyvän palautteen vuoksi. Seuraavaksi sain uuden palautekyselyn, jossa minulta kysyttiin, miten palautteen pyyntö onnistui. Siihen loppui kiinnostukseni palautteenantoon, kirjoittaa Marica Thorén.

Tiede tuottaa markkinoijalle 95-prosenttisen varmaa tietoa, johon kannattaa nojata taloudellisesti epävarmoina aikoina. Tiede osaa kertoa, miten esimerkiksi mainoksella, pakkauksella tai nimivalinnoilla voidaan vaikuttaa asiakkaan ostokäyttäytymiseen, kirjoittaa Markus Kivikangas.

Nykyään ei ole enää mitään järkeä väittää, että markkinointi päättyy tässä ja myynti alkaa tuosta. Asiakas saattaa lukea asiantuntijan postauksen tai yrityksen uutiskirjeen samalla, kun sopii tapaamista myyjän kanssa LinkedIn-inboksissa. Jos asiakas ei erottele myyntiä ja markkinointia, miksi ihmeessä yrityksen pitäisi, kysyy Oona Kankkunen.

Generatiiviset tekoälymallit nakertavat Googlen syömähammasta. Googlen vastaus ChatGPT:n heittämään haasteeseen haastaa myös Googlen ansaintalogiikan. Googlen bisnes on olla hakukone, ei vastauskone, kirjoittaa vieraileva kolumnisti Tuomas Laitinen.

Muutoksen hetkellä yhden ihmisen henkilökohtainen, vuosien saatossa tiettyyn asentoon juuttunut mielipide saattaa johtaa kohtalokkaisiin virhearviointeihin. Silloin tullaan terveen yrityskulttuurin ja avoimen keskustelun valtavaan merkitykseen, kirjoittaa Arttu Käyhkö.

Brändin johtamisen merkitys korostuu aikoina, joina kuluttajaluottamus on alhaalla. Se, miten brändit nyt toimivat, voi olla ratkaisu koko taloustilanteen kohentumiseen, kirjoittaa Nea Barman.

Pitch-työ palkitsee, mutta on toimistoille myös käytännössä raskasta ja vähäistä kannattavuutta nakertavaa. Lisäksi se aiheuttaa usein molemmille osapuolille pettymyksiä – ja toimistolle vähintään 10 000 euron kulun, kirjoittaa Anna Salo.

Yritystoiminnassa voi saavuttaa isoja voittoja nopeasti, mutta kestävää menestystä ei saavuteta suhtautumalla markkinointiin kuin sprinttiin, kirjoittaa Taru Tammikallio.

Yhteiskunnallinen vuoropuhelu on muuttunut huutamiseksi. Asiat on heitetty taka-alalle, ja ihmisten egot ovat ottaneet komennon. Se on uhka, mutta markkinointialalle sitäkin suurempi mahdollisuus, kirjoittaa Juuso Enala.