Me suomalaiset emme osaa olla ylpeitä omalaatuisuudestamme. Amerikkalaiset voivat keskittyä olemaan amerikkalaisia Amerikassa, mutta meidän täytyy nähdä koko maailma suomalaisittain. Se tarjoaa ainutlaatuisen näkökulman maailmaan ja sen ilmiöihin, kirjoittaa Mikael Nemeschansky.

Suuret verkkopalvelut tietävät, mitä ihminen haluaa – vaikka hän ei sitä itse vielä tietäisi. Sisältö ohjaa nykyään hakupalveluita, kun ennen sisältö yritettiin optimoida hakupalveluita varten, kertoo Antti Sipilä videokolumnissaan.

Oletko joskus jättänyt sanomatta työpaikallasi, että työkuormaa on liikaa tai ollut huomauttamatta epäkohdasta? Minä olen – ja tiedän, etten ole ainoa, kirjoittaa Taru Tammikallio.

Voiko yhteisömanageri olla yli 60-vuotias? Entä kasvuhakkeri? Tuoreen tutkimuksen mukaan puolet esihenkilöistä on sitä mieltä, että työntekijöihin kannattaa satsata vain 54 ikävuoteen asti, kirjoittaa Ulla Jones.

Palkinnon ansaitsisivat he, jotka toimivat kuten sovittu ja vieläpä virka-ajan puitteissa, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

Tänä syksynä monen organisaation on hyväksyttävä, että markkinointibudjetin on suuressa osin tai jopa kokonaan kohdistuttava poikkeuksellisesti lyhyen aikavälin kassavirtojen maksimointiin. Ilman riittäviä lyhyen aikavälin kassavirtoja yrityksellä ei ole pitkän aikavälin toimintaedellytyksiä, kirjoittaa Antti Kaihlanen.

Kun vihreän siirtymän ottaa osaksi ammattitaitoaan ja osaamistaan, ovat kannustimet kohdallaan – puhuttiinpa sitten henkilökohtaisesta urasta tai ihmiskunnan tulevaisuudesta, kirjoittaa Petteri Lillberg.

Brändin kehittäminen on ennen kaikkea muutosjohtamista, ja sen ymmärtäminen on avain kestävään kasvuun, kirjoittaa Leena Komulainen.

Olen kuullut, että Suomessa käy aika usein niin, että asiakas saa lähes identtiset ehdotukset kaikilta kilpailutukseen osallistuvilta toimistoilta. Se ei liene kenellekään merkki ylivoimaisesta, kansainvälisestä strategisen tason osaamisesta, kirjoittaa Toni Perez.

Olen kieltäytynyt urani aikana kolmesta asiakkuudesta arvoristiriitojen vuoksi, mutta arvoista avoimesti puhuminen on myös tuonut minulle asiakkuuksia. Niin tälläkin kertaa, kirjoittaa Anssi Järvinen.

Vielä muutama vuosikymmen sitten maan tapa oli, ettei bisneksiä sopinut sotkea politiikkaan. Nyt monet johtajista ovat rohkeita – ja äänekkäitä. Työnantajabrändin näkökulmasta kantaaottava johtajuus on valtava etu, kirjoittaa Lauri Vaisto.

Kalustejättien ikuisuuden kestäviä varaston tyhjennyksiä, ostos-TV:stä tuttuja oikopolkuja onneen ja Finnairin bambuhammasharjojen ympäristövaikutuksia yhdistää yksi asia. Niissä kaikissa mainostaja pyrkii johtamaan vastaanottajaa harhaan. Paras mainonta maailmassa pohjaa totuuteen ja silti moni näyttää välttelevän sitä, kirjoittaa Kalle Wallin.

Tilasin palvelun, ja sain palautekyselyn. Sen jälkeen minua tavoiteltiin puhelimitse ja sähköpostitse antamani hyvän palautteen vuoksi. Seuraavaksi sain uuden palautekyselyn, jossa minulta kysyttiin, miten palautteen pyyntö onnistui. Siihen loppui kiinnostukseni palautteenantoon, kirjoittaa Marica Thorén.

Tiede tuottaa markkinoijalle 95-prosenttisen varmaa tietoa, johon kannattaa nojata taloudellisesti epävarmoina aikoina. Tiede osaa kertoa, miten esimerkiksi mainoksella, pakkauksella tai nimivalinnoilla voidaan vaikuttaa asiakkaan ostokäyttäytymiseen, kirjoittaa Markus Kivikangas.

Nykyään ei ole enää mitään järkeä väittää, että markkinointi päättyy tässä ja myynti alkaa tuosta. Asiakas saattaa lukea asiantuntijan postauksen tai yrityksen uutiskirjeen samalla, kun sopii tapaamista myyjän kanssa LinkedIn-inboksissa. Jos asiakas ei erottele myyntiä ja markkinointia, miksi ihmeessä yrityksen pitäisi, kysyy Oona Kankkunen.

Generatiiviset tekoälymallit nakertavat Googlen syömähammasta. Googlen vastaus ChatGPT:n heittämään haasteeseen haastaa myös Googlen ansaintalogiikan. Googlen bisnes on olla hakukone, ei vastauskone, kirjoittaa vieraileva kolumnisti Tuomas Laitinen.

Muutoksen hetkellä yhden ihmisen henkilökohtainen, vuosien saatossa tiettyyn asentoon juuttunut mielipide saattaa johtaa kohtalokkaisiin virhearviointeihin. Silloin tullaan terveen yrityskulttuurin ja avoimen keskustelun valtavaan merkitykseen, kirjoittaa Arttu Käyhkö.

Brändin johtamisen merkitys korostuu aikoina, joina kuluttajaluottamus on alhaalla. Se, miten brändit nyt toimivat, voi olla ratkaisu koko taloustilanteen kohentumiseen, kirjoittaa Nea Barman.

Ylimääräisellä maksulla välttää mainossisällön.

Listalle päätyi 12 filmiä, jotka kuvaavat kirkkaalla tavalla omaa aikaansa.

Direktiivin tarkoituksena on auttaa kuluttajia tekemään vastuullisempia ostopäätöksiä.

Tekoälyliikennetiedotteilla tieto teille saadaan ajantasaisesti.

Tekoälyä hyödynnetään toimituksissa, mutta vielä hyvin rajallisesti.

Ahonen siirtyy uuteen tehtävään talon sisällä.

Asiakkaille ympäristötekijät ovat jatkuvasti tärkeämpiä, mikä pitää huomioida myös tapahtumatuotannossa.

Agency Bobble haluaa tuoda samalla oppeja myös Suomeen.

”Toivon, että saamme rakennettua sillan hybriditoimistomme digitekemisen ja muiden osa-alueiden välillä yhä tiiviimmäksi ja paremmaksi.”