Itseään asiantuntevaksi tekijäksi kutsuvan toimiston on oltava vastuullinen ilman, että sitä pitää erikseen vaatia, kirjoittaa Marika Siniaalto.

VR, Alko ja Veikkaus voivat olla Suomen kultakaivoksia, jos uskallamme tehdä monopoleistamme globaaleja, kirjoittaa Nea Barman.

Jos kaikki organisaatiot satsaavat vain ei-maksetun markkinoinnin keinoihin, ei meillä kohta ole kotimaisia tiedotusvälineitä, kirjoittaa Toni Perez.

Markkinointikiertue Jenkeissä opetti minulle, että edelläkävijäbrändit ostavat nyt kampanjoita metaversumista ja kryptovaluutat ovat monille kuluttajille arkipäivää, kirjoittaa Laura Olin.

Datan pitäisi ohjata päätöksentekoa markkinoinnissa. Väitän, että se ei kuitenkaan toteudu monessa organisaatiossa, ja syy on yksinkertaisesti munattomuudessa, kirjoittaa Datanisti Petri Mertanen.

On vanhanaikaista ajatella, että toimiston luova sankari keksii huippuideoita ylhäisessä yksinäisyydessään. Ideoiden tuottaminen on prosessi ja koko organisaation tehtävä, kirjoittaa Markus Nieminen.

Pirstaloituneessa hybriditoimistojen maailmassa projektijohdon heikko arvostus kostautuu, kirjoittaa Leena Komulainen.

On surullista huomata, kuinka moni yrittää viedä perinteiset kylmäpuhelut ja kasvottoman, tyrkyttävän mainonnan sellaisenaan suoraan LinkedIniin, ihmettelee Tom Laine.

Kesti kauan ennen kuin tajusin, kuinka myrkyllinen neuvo oli. Se perustuu ajatukseen, että asiantuntijan arvo on tiedossa ja tieto pysyy muuttumattomana tilanteesta riippumatta, kirjoittaa Ulla Jones.

Monessa somekanavassa sisällön elinkaari voidaan mitata tunneissa. YouTubessa kiinnostavalle sisällölle voi saada orgaanista näkyvyyttä vielä kuukausia julkaisun jälkeenkin, kirjoittaa Antti Sipilä.

Työnantajalta vaaditaan arvojen mukaista käytännön toimintaa sekä arvostavaa, suoraselkäistä ja ihmiskeskeistä johtamista, kirjoittaa Minna Ruusuvuori.

Nämä sanat olisin toivonut jonkun sanovan minulle, kun olin ensimmäistä kertaa esihenkilönä, kirjoittaa Jemmi Laaninen.

“Varsinkaan meillä pienemmillä toimijoilla ei riitä mitenkään kaista hanskata kaikkea. On pakko erikoistua ja tehdä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa”, kirjoittaa Arttu Käyhkö.

Aloittelevana asiakaspäällikkönä jouduin pohtimaan, mitä tapahtuu yhteistyölle, jos annan ahdistelevalle asiakkaalle litsarin ja käsken jättämään minut rauhaan, kirjoittaa Marica Thorén.

Jos emme itse ole valmiita tarttumaan lapioon ja tekemään töitä työmme tuloksellisuuden osoittamiseksi, on ihan turha peräänkuuluttaa kulmahuoneeseen pääsyä, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

Yrityksen arvot eivät ohjaa bisnestä, vaan ihmisiä bisneksessä, kirjoittaa Anssi Järvinen.

Kun riittävän moni taho jähmettyy, syntyy markkinoiden häiriötila. Kutsun sitä kriisiyhteiskunnaksi. Siinä tilassa moni organisaatio on tällä hetkellä, kirjoittaa Nea Barman.

Tuskailen jatkuvasti kansainvälisten tiedotteiden kanssa. Asiaan päästään vasta toisella sivulla jos silloinkaan. Viestien kyllästämässä maailmassa suomalaiselle suoraan asiaan -tyyliselle lähestymiselle on tilausta, kirjoittaa Toni Perez.

Yhden markkinointitoimenpiteen radikaali suosiminen on vähän kuin harrastaisi seksiä vain lähetyssaarnaaja-asennossa: mahdollisuuksia hukataan ja eikä kaikkea potentiaalia saada hyödynnettyä, kirjoittaa Markus Nieminen.

Luovan asiantuntijatyön tärkein työkalu eli aivot eivät toimi kuormittuneena halutulla tavalla, kirjoittaa Leena Komulainen.

Työpaikan vaihtaja ei ole urakiipijä tai pyrkyri vaan työhönsä intohimoisesti suhtautuva asiantuntija, väittää Ulla Jones.

Unohdetaan kerrankin ämpärit ja panostetaan laatuun. Vähemmän on usein enemmän, kirjoittaa Marika Siniaalto.

Psykologinen turvallisuus, empatia ja välittäminen ovat aitoja arvoja, jotka luovat turvallisen ympäristön. Se taas mahdollistaa yrityksen kukoistamisen, kirjoittaa Minna Ruusuvuori.

Miksi alkoholi on työn kontekstissa jonkinlainen normi, mutta työkyvyn varsinainen ylläpitäminen esimerkiksi työpaikan tarjoaman terapian keinoin on edelleen tabu, kysyy Jemmi Laaninen.

Markkinoinnilla on harvoin niin merkittävää roolia yhteiskunnassa kuin nyt. Vaikka tilanne ahdistaa, on jokaisen velvollisuus seurata ja oppia, kirjoittaa Santtu Kottila.

Uuden luominen vaatii merkityksen kokemusta, joka kulkee läpi kaiken tekemisen, kirjoittaa uuden sukupolven mediatalon perustanut Vilma Rimpelä.

Jotkut organisaatiot välttelevät viestinnässään sota-sanan käyttöä. Se tuntuu vastuuttomalta valinnalta, kirjoittaa MarkkinointiUutisten päätoimittaja Iina Kansonen.

Sopivan markkinointiviestin luominen saattaa juuri nyt tuntua vaikealta. Mutta jos se on suurimpia haasteitasi, kannattaa olla kiitollinen siitä, että sinulla on kaikki hyvin, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

Suomen taloudellinen sijainti ja maapallon markkinoiden maantiede liikahti äkisti, kun Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan. En ole huolissani oululaisista, mutta muusta Suomesta olen, kirjoittaa Antti Sipilä.

Varmaa on se, että tulevina epävarmuuden aikoina brändien viestinnän ytimessä on oltava koko ajan enemmän se, miten yritys näkee maailman ja miten se yrittää siitä pikku kätösillään tehdä paremman, kirjoittaa Arttu Käyhkö.

Minulla oli asiakkaalle perusteltu ehdotus ja sille tarkasti mietitty toteutustapa ja hinta. Asiakas piti ideastani, mutta halusi keskustella jatkosta ja hinnasta miespuolisen kollegani kanssa, kirjoittaa Marica Thorén.

Yhä useampi toimisto harkitsee pitkään julkisiin hankintoihin osallistumista. Ne kun ovat usein järjetöntä Excel-peliä, jonka kruunaa se, että kymmenen toimistoa tekee tuntikaupalla laskuttamatonta työtä, kirjoittaa Toni Perez.

Vielä kuukausi sitten saattoi vierähtää viikkokin niin, etten kirjautunut Facebookiin. Nyt olen viikon ajan kirjautunut sinne joka päivä selaamaan yhtä ja samaa ryhmää, kirjoittaa MarkkinointiUutisten päätoimittaja Iina Kansonen.

On absurdia, että puhelinmyyjä soittaa ja kaupittelee Aku Ankkaa samana päivänä, kun Ukrainassa on syttynyt sota, kirjoittaa Nea Barman.

"Ajasta ja paikasta riippumattomassa työssä kellonaikoja merkityksellisempää pitäisi olla työn laatu ja tulos", kirjoittaa Emmi Paajanen.

Anssi Järvinen kiteyttää joidenkin yritysten virheellisen ajattelutavan yhteen kuvitteelliseen dialogiin.

Markkinointiväen kisakausi on alkanut, ja samalla mielipiteet niiden relevanttiudesta, turhuudesta, tärkeydestä, reiluudesta ja epäreiluudesta täyttävät somekanavat ja etäkahvikeskustelut. Totuus kohinan taustalla on simppeli, kirjoittaa Leena Komulainen.

Tiedätkö, mikä on tyhmin asia, mitä olen palaverissa kuullut? Se, kun aikuiset ihmiset kehottavat muita olemaan rohkeita, kirjoittaa Markus Nieminen.

“Monet tunnetuimmista ja menestyneimmistä brändeistä eivät ole tehneet koskaan yhden yhtäkään kiinnostavaa mainosta, vaan olleet riittävästi esillä oikeaan aikaan oikeassa paikassa”, kirjoittaa Ossi Ahto.

Onnistunut muutos edellyttää vapaaehtoisuutta ja luontevuutta. Yksi työelämää koskeva muutos on hiipinyt osaksi arkeamme kuin salaa, ja se kehottaa sinuakin luopumaan päälleliimatusta roolistasi, kirjoittaa Ulla Jones.

Mistä löytyy hyvä markkinointialan työpaikka ihmisille, jotka haluavat tehdä hyvää duunia, mutta eivät “rakkaudesta lajiin” ja “intohimosta työtä kohtaan”, kysyy MarkkinointiUutisten uusi kolumnisti Jemmi Laaninen.

Aika ajoin johtajuuden totaalinen yksinäisyys on käsin kosketeltavaa ja jopa musertavaa, kirjoittaa Minna Ruusuvuori.

Kalenterisymbioosi ja lounasviinikippistelyt vaihtuvat nopeasti tylyyn hiljaisuuteen ja totisiin tapaamisiin, kun sopimusneuvottelut alkavat. Sille teatterille tekisi mieli nauraa, kirjoittaa MarkkinointiUutisten uusi kolumnisti Marica Thorén.

Nelikymppinen markkinointijohtajana työskentelevä ystäväni totesi, että kuullessaan NFT-krypto-lohkoketju-juttua hän huomaa muistuttavansa äitiään: tekee mieli sulkea kaikki laitteet, vetää villapipo päähän ja lähteä metsään hiihtämään, kirjoittaa Laura Olin.

Myynti ja markkinointi pelaavat samaan maaliin, mutta ovat kuitenkin eri asioita. Sen hahmottaminen on kasvuun pyrkiville yrityksille tärkeää, Antti Sipilä muistuttaa.

Yritykset kuluttavat liian usein kaiken energiansa juoksemalla hintalappu rintamuksessa uusien asiakkaiden perässä, kirjoittaa Arttu Käyhkö.

Jos viestintä ei saa missään nimessä herättää negatiivisia tunteita, ei se voi herättää myöskään positiivisia tunteita, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

Kriisiviestinnässä pahimmat iskut saattaa huolellisen strategisen pohdinnan tuloksena vastaanottaa joku muu kuin yhtiön toimitusjohtaja. Sama voi päteä poliittiseen viestintään, kirjoittaa MarkkinointiUutisten uusi kolumnisti Toni Perez.

Irtisanoutumisaalto ja osaajapula tuottavat toimistoille ongelmia, jotka markkinoinnin asiantuntijoiden täytyy ratkoa, kirjoittaa Marika Siniaalto.

Miten Itävallan kohu vaikuttaa suomalaisyrityksiin, jotka käyttävät Google Analyticsia? Sitä asiaa perkaa Petri Mertanen kolumnissaan.

Brändeiltä on puuttunut rohkeutta ihmisoikeusrikkomuksista syytetyn Kiinan järjestämien olympialaisten alla, kirjoittaa MarkkinointiUutisten toimittaja Toni Rajamäki.

Perussuomalaisten bensan hinnalla mälläilevä aluevaalimainos vaikutti erinomaiselta markkinoinnilta aina vaalipäivään asti. Sitten tapahtui jotain odottamatonta, pohtii Santtu Kottila.

Trendiraporttien sijaan nyt kannattaa kääntää katse oman yrityksen vaiheisiin viime vuosina. Se on menestyksen kannalta paljon muiden määrittelemiä trendejä tärkeämpää, kirjoittaa Nea Barman.

250 000 euron kehitysraha mahdollisti uuden median perustamisen ja auttoi löytämään kannattavan ansaintamallin, kirjoittaa Vilma Rimpelä.

Kun kuluttajan ulkonäön, osaamisen ja taustan merkitys muuttuu radikaalisti, on markkinointikin ajateltava uusiksi, kirjoittaa Markkinointiuutisten uusi kolumnisti Markus Nieminen.

Poikkeusyksilöinä pitämäni ihmiset eivät ole tehneet menestystään yksin, kirjoittaa MarkkinointiUutisten uusi kolumnisti Leena Komulainen.

MarkkinointiUutiset julkaisi ensimmäisenä vuotenaan 1024 juttua ja keräsi 452 000 katselukertaa. Vauvavuosi on nyt ohi. Mitä tapahtuu taaperoikäiselle mediallemme, pohtii päätoimittaja Iina Kansonen.

Ymmärryksen puute ja ennakkoluulot ovat luovan alan sokea piste. Se on ongelma, koska alalla on valtaa, kirjoittaa Emmi Paajanen.

Jospa alkaneena vuonna tekisimmekin enemmän vaikkapa sellaista mainontaa, jota kuluttaja haluaa vastaanottaa ihan vapaaehtoisesti, kirjoittaa Anssi Järvinen.

Ostaminen on taitolaji, jossa nämä viisi konkreettista vinkkiä auttavat onnistumaan, kirjoittaa Ulla Jones.

MarkkinointiUutisten kolumnistien joukossa on niin vanhoja tuttuja nimiä kuin uusia kasvojakin.

Sekä organisaation että yksityishenkilö hyötyvät LinkedInin uusista ominaisuuksista, kirjoittaa niitä listaava Tom Laine.

Hyvin tehty markkinointi säästää aikaa, muistuttaa Antti Sipilä.

Nuoret luovat saivat äänensä kuuluviin MarkkinointiUutisissa vuonna 2021.

Ossi Ahto ja Anssi Järvinen vastasivat MarkkinointiUutisten vuoden luetuimmista kolumneista.

Nuoret ja heidän ajatuksensa ansaitsevat arvostusta myös someyhteisöjensä ulkopuolella, muistuttaa Ella Okko.

Sex and the City myi meille oivalluksen siitä, että itsenäiset naiset ovat upeita eivätkä säälittäviä, Laura Olin kirjoittaa.

Suurin osa ihmisistä ei välitä brändistäsi, ei edes kohderyhmäsi sisällä, kirjoittaa Ossi Ahto.

Elämys voittaa kaiken. Voit saada elämässäsi mitä tahansa, mutta arvokkaimmat asiat jäävät mieleen, koska niillä on sinuun tunneside, kirjoittaa Pasi Sillanpää.

LinkedInin muutokset mahdollistavat entistä paremmin myös lyhyemmän profiilin löydettävyyden, kirjoittaa Tom Laine.

Kun yhteiskunta on jakautunut kahteen ääripäähän, pelkureihin ja rohkeisiin, kannattaa tehdä tunteilla johdettua markkinointia, kirjoittaa Nea Barman.

Asiakkaat eivät halua älykkäitä viestejä. He haluavat asian helposti tarjoiltuna, niin ettei sitä tarvitse miettiä liikaa ja mitättömälle tuotteelle uhrata liikaa aikaa, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

Muun muassa mikrovaikuttajat nousevat arvoonsa, koska kuluttajat luottavat brändejä mieluummin uskottaviin somevaikuttajiin ja vertaisiinsa, kirjoittaa Marika Siniaalto.

Evästetulkinnasta keskusteltaessa sekoitetaan iloisesti uudelleenkohdistamisessa käytetyt kolmannen osapuolten evästeet ja yksityisyyden loukkaus, kirjoittaa Petri Mertanen.

Asiakasarvo on yksi niistä viheliäisistä sanoista, joka tulkitaan usein väärin. Se hidastaa arvon tuottamista yrityksissä, kirjoittaa Ulla Jones vuoden viimeisessä kolumnissaan.

On hienoa, toivottavaa ja kansataloutta elvyttävää, että ovipumput laulavat, virtuaaliset ostoskärryt täyttyvät ja talouden rattaat pyörivät, mutta tähän soisi pyrittävän rehellisin keinoin, kirjoittaa Anssi Järvinen.

Ole ihminen äläkä vain itsestään ja erinomaisuudestaan puhuva teennäinen henkilöbrändi, Tom Laine kehottaa

Myynnin psykologia kääntyy liian pitkälle vietynä itseään vastaan, kirjoittaa Pasi Sillanpää.

Otin ensi askeleet metaversumia kohti, kun lakkasin kutsumasta vapaa-ajalla nettiä päällä pitäviä ihmisiä nörteiksi ja liityin samaan jengiin, Laura Olin kirjoittaa

Kun tuli Web 2.0, innostus levisi kuin hallitsematon tulipalo. Metaverse puolestaan ei ole herättänyt innostusta. Ymmärrän hyvin, miksei, tunnustaa Antti Sipilä.

Pääministerin kommentit ovat viime aikoina päässeet iltapäivälehtien otsikoihin. Markkinointialan tulisi tiedostaa, miksi boomer-keskustelua on tärkeä ymmärtää laajemmin, kirjoittaa Nea Barman.

On vaikeaa karsia ja uhrata asioita suurten tavoitteiden saavuttamiseksi. Mutta mitä kovemmat tavoitteesi ovat, sitä enemmän uhrauksia joudut tekemään, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

Paras tapa saada ihmiset myymään on lopettaa myynnistä puhuminen, kirjoittaa Ulla Jones.

Somemarkkinointi ei saa olla enää ole yksinäisen työn sankarin puuhanurkka, kirjoittaa Marika Siniaalto.

Mainosklikkausten ja sivuston vierailujen välillä voi parhaimmillaan tai pahimmillaan olla jopa 90 prosentin ero. Syy voi olla joku näistä, vinkkaa Petri Mertanen.

Myynti on markkinoinnin osa, ei erillinen toiminto – eikä edes samantasoinen asia. Markkinointi on kokonaisuus, kirjoittaa Pasi Sillanpää.

Markkinoinnissa onnistumisen kannalta olennaista on tehdä juttuja toisille, ei itselle, Antti Sipilä muistuttaa.

Kannattaako ehdoin tahdoin tehdä yhteistyötä sellaisen asiakkaan kanssa, jonka negatiivisuus säteilee koko projektitiimiin, pohtii Laura Olin.

Jos yritys käyttää suuren osan rahastaan sisällöntuotantoon, mutta ei varmista sen jakelua, on budjetoinnissa tehty perustavanlaatuinen virhe, kirjoittaa Ossi Ahto.

Osa markkinointiviestinnän ammattilaisista on valmis olemaan mukana eettisesti arveluttavissa hankkeissa, koska raha määrää. Raha ei kuitenkaan tuo aitoa ja toimivaa kumppanuutta, kirjoittaa Anssi Järvinen.

Astuiko Sanna Marin laukkuineen vaikuttajamarkkinoijien varpaille, pohtii Mika Hyötyläinen.

Todellinen tasa-arvo toteutuu vasta, kun selkeästi isompi, vanhempi ja vahvempi brändi haluaa aidosti auttaa ja nostaa nuorempaa, pienempää ja heikompaa brändiä, Nea Barman kirjoittaa.

Pahimmassa tapauksessa mainontaa optimoidaan väärien metriikoiden mukaan ja rahat palavat väärien johtopäätösten sekä kanavavalintojen mukana bittiavaruuteen, kirjoittaa Petri Mertanen.

Miltä näyttäisi toimistokenttä, jossa rakennetaan rutiinilla toimistorajat ylittäviä unelmatiimejä, Ulla Jones pohtii.

Sosiaalisessa mediassa painotetaan liian usein taktista puolta. Se ei ole kuitenkaan viisasta, kirjoittaa Marika Siniaalto.

Hyvä yhteistyö palvelee molempia osapuolia, kun taas huonosti suunniteltu vaikuttajamarkkinointi voi näyttää halvalta ja jopa aiheuttaa mainehaittoja, kirjoittaa Johanna von Hertzen.

Sosiaalisen vastuun trendistä huolimatta mainonnassa toistetaan edelleen haitallisia rodullisia ja etnisiä stereotypioita, kirjoittaa Naomi Holopainen.

Yritysten pitäisi panostaa luotettavan brändin rakentamiseen, koska luotettava brändi saa virheet anteeksi. Tämän aseman voi saavuttaa vain teoilla, kirjoittaa Pasi Sillanpää.

Omien odotusten hallinta auttaa pääsemään uuden tuotteen kanssa markkinoille, kirjoittaa useita tuotteita lanseerannut Antti Sipilä.

Tein B2B-markkinoijana töitä yli vuosikymmenen. Välillä tunsin itseni yksinäiseksi soturiksi, joka muistuttaa, että markkinointi ei ole vain mainoksia, Laura Olin kirjoittaa.