Huumoria tunnutaan välteltävän viestinnässä ja markkinoinnissa, vaikka se lisää tutkitusti ostoaietta ja mainoksen huomioarvoa, kirjoittaa Toni Perez.

Yleisöä ei kiinnosta, käytätkö kampanjassasi tekoälyä. He ovat kiinnostuneita kokemuksesta, jonka kampanja heille tarjoaa – ja siitä brändistä, joka kokemuksen tarjoaa, muistuttaa Antti Sipilä.

Enemmistö kuluttajista ostaa vastuullisen tuotteen tai palvelun vasta, kun ei ole pakotettu tinkimään muista itselleen tärkeistä ominaisuuksista, kuten edullisesta hinnasta, muistuttaa Markus Kivikangas.

Onko edelleen niin, että rekrytointimarkkinointiin uskalletaan investoida vasta, kun täytettävänä on kerralla satoja kesätyöpaikkoja, kysyy Lauri Vaisto.

Statuksen rakennus brändien kautta ei ole ohi. Vaikka digitaalisuuden vastakohdaksi on noussut juurevuus, ostamisen ja omistamisen kilpavarustelu jatkuu, kirjoittaa Tytti-Lotta Ojala.

Joudun työelämässä välillä tahtomattani mukaan sellaiseen pelleilyyn ja lapselliseen vastuunkantamattomuuteen, että päädyin listaamaan kolme esimerkkiä suosituista bisnesleikeistä, kirjoittaa Marica Thorén.

Työnantajamielikuvaa rakennetaan liian usein kaukana brändistä, ja se käy yrityksille kalliiksi, kirjoittaa Leena Komulainen.

Yritys voi polttaa tuhansia ja tuhansia euroja mainontaan saadakseen kuluttajien selkärankaan hitsatut päät kääntymään edes asteen verran haluamaansa suuntaan. Samaan aikaan rekrymarkkinointi hoidetaan vasurilla, jos edes sillä, kirjoittaa Arttu Käyhkö.

Vaadin TikTokia Suomessa sääntelyn alle. Ehkäpä pystyisimme sääntelyllä kehittämään yhteiskuntaa sosiaalisen median palveluiden osalta sellaiseen suuntaan, että muut eurooppalaiset valtiot voisivat ottaa meistä mallia, kirjoittaa Mikko Rindell.

B2B-myynnin on turha hioa myyntiprosessia ja klousauskikkoja, jos syvempi ymmärrys siitä, miten, miksi ja missä asiakas haluaa tulla kohdatuksi ja palvelluksi, puuttuu, kirjoittaa Oona Kankkunen.

Michelin-ravintolat tekevät asiat toisin kuin markkinointialalla opetetaan – ja menestyvät juuri siksi, kirjoittaa Nea Barman.

Minulla on auto, jonka merkki on tunnettu vähävikaisuudestaan. Siltikin kulkuneuvolle on hyvä varata huoltoaika kerran vuodessa. Huoltokutsun nähdessäni soitan handsfreellä huoltoon, josta ei ole vielä koskaan vastattu, kirjoittaa Juuso Enala.

Suomen suurimmatkin mainostajat pelkäävät sitä, mitä niiden pitäisi tavoitella: päätymistä keskustelujen keskiöön. Brändien tulisi yhä kovemmin pyrkiä puheenaiheiksi ja tarjota mehevää keskusteltavaa suomalaisiin kahvipöytiin, kirjoittaa Kalle Wallin.

Staroja tarvitaan, jotta muilla on jotain, josta ottaa esimerkkiä ja jota ihailla. Starat kannustavat tekemään työtä sen eteen, että jonain päivänä voisi olla itsekin jotain, kirjoittaa Mikael Nemeschansky.

Sanotaan, että mitään ei saa ilmaiseksi. Jostain merkillisestä syystä pidämme markkinointitoimenpiteitä poikkeuksena. Odotamme markkinoinnilta menestystä heti, ilman työtä ja mieluiten kengännauhabudjetilla, kirjoittaa Taru Tammikallio.

Myynnissä luovuus on usein valttikortti. Myyjän on jätettävä muistijälki varsinkin, jos hän myy kylmälle kontaktille. Mutta ei ole yhdentekevää, miten myyjä on luova, kuten kokemukseni osoittaa, kirjoittaa Ulla Jones.

Monimuotoisuuden ja moniäänisyyden varmistavat mediaseksikkään ylionnistujan sijaan kärsivälliset prosessit ja jatkuvaan oppimiseen tähtäävä kulttuuri, kirjoittaa Petteri Lillberg.

Urani aikana olen nähnyt lukuisia syitä, miksi markkinoinnin tuotto ei maksimoidu. Syyt voidaan useimmiten jakaa viiteen pääkategoriaan, kirjoittaa Antti Kaihlanen.

En tiedä, miten tekoäly muuttaa markkinointia. Mutta siitä olen täysin varma, että se selviää ainoastaan testaamalla ja hakkaamalla välillä päätä seinään, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

Jo pienikin bonus yhdistettynä laadukkaaseen tavoiteasetantaan saa yrityksenne markkinoijan kukoistamaan uupumuksen sijasta, kirjoittaa MarkkinointiUutisten uusi kolumnisti Mikko Rindell.

Tekoälyn kehitystä ei voi pysäyttää, ja siksi aikaa ja energiaa ei kannata käyttää sen turhaan demonisointiin, kirjoittaa Leena Komulainen.

1970- ja -80-luvuilla syntyneet ovat todellista pullamössösukupolvea, joka on peiliin katsomisen sijasta päättänyt väistää vastuutaan naljailemalla nykynuorison tilasta. Meillä on mahdollisuus näyttää, millainen merkitys on positiivisella viestinnällä, kirjoittaa itsekin boomeriksi tunnustautuva Toni Perez.

14 kategoriaa, yli 40 finalistia ja iso kasa ”voittajia”, mille asiakkaissa ei anneta arvoa, kirjoittaa Santtu Kottila Vuoden Toimisto -kilpailusta.

Luova työ helpottuu, kun itsetunto on kohdallaan. Palaute ei mene yhtä pahasti ihon alle, eikä luovuus synnytä tuskaa. Hyvällä itsetunnolla ideoista voi keskustella ilman liiallisia tunnesiteitä omiin ajatuksiin, kirjoittaa MarkkinointiUutisten uusi kolumnisti Kalle Wallin.

Työnantajaviestintä ja poliittinen kampanjointi ovat kokemukseni mukaan ytimeltään liikuttavan samankaltaisia. Niissä myös toistetaan kerta toisensa perään samoja virheitä, kirjoittaa MarkkinointiUutisten uusi kolumnisti Lauri Vaisto.

Aidosti kiinnostavaa markkinointiviestintää ei synny organisaatiolta, jossa puristetaan virheen pelossa mailaa rystyset valkoisina, kirjoittaa Arttu Käyhkö.

Vaikka yhteistyömme synnyttämien eurojen merkitys hiipuu, kun tilinpäätökset saadaan valmiiksi, jotain pysyvää ja tärkeää jää silti talteen. Se, mitä en unohda, ovat kohtaamiset kanssasi, kirjoittaa Marica Thorén.

Tieteellisten tutkimusten mukaan oikeanlaisen brändipääoman rakentaminen kannattaa, sillä se näkyy positiivisena tuloksena tilinpäätöksissä, kirjoittaa Markus Kivikangas.

Yhden mielestä aika on nyt oikea, toinen haluaa ottaa Suomen takaisin ja kolmas suojella elämää. Anssi Järvinen analysoi kolumnissaan terävästi eduskuntapuolueiden vaalisloganeita.

Täytyykö etätyön tekemistä rajoittaa, jos luovan kulttuurin kolme tärkeää elementtiä alkavat näivettyä, pohtii Anna Salo.

Luovuuden geeenit ovat suomalaisen tutkimuksen tuore löydös. Mikä meitä estää olemasta maailman luovin kansa ja sinua seuraava Steve Jobs, kysyy Nea Barman.

Kerran luova johtaja neuvoi eräälle copy-harjoittelijalle, että ”muista sitten katsoa läpi kaikki Cannes-reelit”. Copy kuitenkin ammensi aivoihinsa kaikkea muuta populaarikulttuurista jalkapalloon, ja hänestä tuli yksi tämän maan kovimmista copyista, kirjoittaa MarkkinointiUutisten uusi kolumnisti Mikael Nemeschansky.

Moni kuluttaja menee unelmissaan ostamaan Louboutineja, mutta päätyy Prismassa kumipohjaisiin Gore-Texeihin, koska koira pitää ulkoiluttaa kansallissohjossa ennen töihin lähtöä, kirjoittaa MarkkinointiUutisten uusi kolumnisti Juuso Enala.

Kaikki liputtavat rohkean viestinnän puolesta, mutta yritysviestintä on silti usein kuolettavan tylsää. Oletko valmis tekemään erottuvaa viestintää ja ottamaan sen riskin, että joku ei välttämättä tykkää sinusta tai brändistäsi, kysyy Taru Tammikallio.

Kirjoitin kirjan siitä, miten brändit voivat markkinoinnin keinoin edistää sekä omaa bisnestään että olla mukana pelastamassa maailmaa ilmastonmuutokselta. Olin väärässä, kirjoittaa MarkkinointiUutisten uusi kolumnisti Petteri Lillberg.

En arvannut takavuosina koulunpenkillä, että markkinointityössä tulen tarvitsemaan ennen kaikkea matematiikkaa ja laskentatoimea, kirjoittaa Antti Kaihlanen.

Henkilöbrändäys voi vauhdittaa urakehitystä ja liiketoimintaa, mutta siihen liittyy myös riskejä. On tapauksia, joissa kovin vahvasta henkilöbrändistä voi olla jopa haittaa, kirjoittaa Toni Perez kolumnissaan.

Se, joka välttelee konflikteja, menettää monta tilaisuutta oppia uutta kollegoistaan. Huomasin sen, kun päätin jututtaa stressaantunutta kollegaani, vaikka se jännitti, kirjoittaa Ulla Jones.

Suomen romanit ovat maamme vanhin etninen vähemmistö, mutta he eivät silti kelpaa mainoksiin, kirjoittaa Leena Komulainen.

Voi olla, että tulevaisuudessa pätee seuraava muistisääntö: jos et kirjoita hyvin, anna tekoälyn kirjoittaa, pohdiskelee Antti Sipilä.

Yritykset tarvitsevat johtajia, joille vastuullisuus on muutakin kuin juhlapuheita, kirjoittaa Anssi Järvinen.

Anna Salo toivoo, että mediatoimistot ymmärtäisivät luovaa ja toimittaisivat tekniset tiedot ajoissa ja oikein.

Lyhytnäköisesti toimiva yritysjohto painottaa markkinoinnissa kampanjointia, tarjouksia ja lyhyen aikavälin hyötyjä tavoittelevaa mainontaa, joiden tulokset näkyvät nopeasti ja on helppo osoittaa, kirjoittaa Markus Kivikangas.

Konsultilla on monenlaisia rooleja, joista yksi voi olla loukkaavan erotteleva ja toinen monelle pelkkää utopiaa, kirjoittaa Ulla Jones.

Jotta yritys voi toimia markkinoilla kannattavasti, on sen tunnistettava, missä arvoa on ja miten sitä voi kerätä. Menstyneimmät ymmärtävät kasvattaa arvoa paketoimalla sitä oikein ja jakelemalla sitä muita paremmin, kirjoittaa Markus Nieminen.

Negatiiviset uutiset ovat kaikkein luetuimpia, ja ne myös saavat eniten jakoja sosiaalisessa mediassa. Toimittajien ja lukijoiden tulisi haastaa itsensä korjaamaan uutisoinnin negatiivista vinoumaa, kirjoittaa Toni Perez.

Luovuus on ainut asia, joka voi meidät lamalta pelastaa, mutta vain, jos se tapahtuu tasapuolisesti eikä toisten ihmisten tai luonnon kustannuksella, kirjoittaa Nea Barman.

Luovuus on markkinoinnin tärkein voima, kirjoittaa MarkkinointiUutisten kolumnisti Santtu Kottila.

Olen kuullut monen toimistolaisen päivittelevän Jodelin Mainostoimisto-kanavan kauheutta ja pohtivan, onko alamme aivan erityisen mätä paikka. Onko se, kysyy Leena Komulainen.

Internetin jokaisessa vaiheessa on nähty sekä voittajia että häviäjiä. Se, joka antaa parhaille sisällöille areenan, voittaa myös metaversumissa, kirjoittaa Laura Olin.

Markkinointiviestintä ei kiinnosta, koska sen roolia ei ymmärretä liiketoiminnan kasvattamisessa, kirjoittaa Arttu Käyhkö.

Nauroin väärissä kohdissa. Katsoit minua oudoksuen. Sinä nauroit, ja minä olin hiljaa. Tätä menoa kumppanuus näivettyy, ja lopulta sen osoittavat yhteistyön pieneksi käyvät tai täysin katoavat eurot, kirjoittaa Marica Thorén.

Taantuman aikaan on tavallista helpompaa ja edullisempaa kasvattaa osuutta näkyvyydestä ja avata uusia markkinoita, kirjoittaa Antti Sipilä.

Markkinoinnissa on syntiä kopioida. Kaikki pitää keksiä alusta asti itse. Jos joku toinen toimisto on jo tehnyt hyvän pohjatyön ja määrittänyt brändin ytimestä 80 prosenttia, se työ kannattaa heittää roskakoriin ja aloittaa alusta. Jo tehdyn työn hyödyntäminen olisi merkki laiskuudesta. Ja sitä markkinoijat eivät halua olla, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

Markkinoinnin ammattilaisen työhön ei ole olemassa valmista käsikirjaa, mutta kun asenne on kohdallaan, pääsee jo pitkälle, kirjoittaa Anna Salo.

Vielä 90-luvulla piti bongata kaupan edestä hakupalkkaa kaipaava konkari ostamaan muutama olut janoiselle alaikäiselle, mutta tänä päivänä ei tarvitse edes kotoaan poistua, koska Snäpin kautta saa ihan mitä vaan, kirjoittaa Marika Siniaalto.

Olemme toimituksessa päättäneet, ettemme uutisoi Qatarin MM-kisojen aikana mitään niistä brändeistä, jotka sponsoroivat MM-kisoja tai kansainvälistä jalkapalloliitto Fifaa, kirjoittaa MarkkinointiUutisten päätoimittaja Iina Kansonen.

Olen valmentanut yli tuhatta asiantuntijaa ja johtajaa esiintymis- ja haastattelutilanteita varten. Usein heillä on sana hallussa, mutta yksi tärkeä asia unohtuu, kirjoittaa Toni Perez.

Johtoryhmissä sekä markkinointi- ja viestintäosastoilla pähkitään kuumeisesti, repiäkö kaikki mahdollinen hyöty kalliista sponsorisopimuksista vaiko liittoutua mainekriisiä karttaen tiedostavien ja Qatarin ihmisoikeuksista huolissaan olevien kuluttajien kanssa, kirjoittaa Anssi Järvinen.

Olemme kaikki vastuussa suomalaisen markkinoinnin tason nostamisesta. Luo oma trendikatsauksesi vuodelle 2023 ja tuo hiljainen tietosi näkyviin, jotta alamme ei kärsi inflaatiota, kehottaa Nea Barman.

Mitä in-house-tiimin kasvaminen tarkoittaa toimistokumppanille? Tähän kysymykseen saan vastata kerta toisensa jälkeen, ja taas se on ajankohtainen, kirjoittaa Ulla Jones.

Näinä aikoina yritysten on äärimmäisen tärkeää kuunnella ja auttaa ihmisiä. Tulevina kuukausina on mahdollista rakentaa kuluttajan luottamusta yritykseen enemmän kuin millään televisiomainoksella tai kalvosulkeisella voisi tehdä, kirjoittaa Markus Nieminen.

Markkinoinnin yksi haastavimmista ja puhutuimmista osa-alueista on perinteisesti ollut tulosten taloudellisten hyötyjen osoittaminen. Tässä kolme esimerkkiä, joilla voit todistaa sekä markkinoinnin että oman merkityksesi organisaatiossasi, kirjoittaa Markus Kivikangas

Kotimaisella medialla on nyt iskun paikka, kun mediaympäristön laatu on noussut puheenaiheeksi, kirjoittaa Santtu Kottila.

Mainostajien näkökulmasta yksi huolenaihe voi olla käyttäjämäärän lasku, mutta suurin pohdinnan paikka liittyy Twitterin sisällölliseen kehitykseen, kirjoittaa MarkkinointiUutisten toimittaja Toni Rajamäki.

Taloudellisessa taantumassa hyvälle analysoinnille on entistä suurempi tarve. Olen useasti verrannut markkinoinnin analytiikkaa yrityksen kirjanpitoon. Miten hyvin pystyisit ohjaamaan yrityksen toimintaa ilman kirjanpitoa, kysyy Petri Mertanen.

Markkinoinnin haasteet ovat yhä kompleksisempia, eikä niihin ole helppoja ratkaisuja, vaikka joku niin yrittäisikin vakuuttaa, kirjoittaa Leena Komulainen.

Qatar luuli, että maa pystyisi “urheilupesemään” paskanhajuiset housunsa. Ehkä jossain pystyykin, mutta ei Suomessa, kirjoittaa MarkkinointiUutisten uutistoimittaja Toni Rajamäki.

Markkinoinnin tehtävänä on konseptoida myös myynti. Älä siis syytä myyjiä vaan tee markkinoijana työsi, kirjoittaa Tytti-Lotta Ojala.

Me markkinoijat pakoilemme vastuuta, kun yritämme uskotella itsellemme, etteivät meidän toimemme sekä “tarpeelliset” ja “ekologiset” brändikrääsämme ruoki liikakulutusta, kirjoittaa Marica Thorén.

Markkinointijohtaja on organisaation markkinoinnin ja viestinnän tärkein portinvartija – tai ainakin pitäisi olla – ja vasta kun CMO:n oma nahka on pelissä, se pakottaa tekemään markkinointia, joka erottuu tapetista ja jolla on merkitystä, kirjoittaa Arttu Käyhkö.

Tuulet ovat kääntymässä kohti brändimarkkinoinnin uutta tulemista, kirjoittaa Santtu Kottila.

Ruoho ei ole vihreämpää aidan toisella puolella toimistomaailmassakaan, muistuttaa Mika Hyötyläinen.

Onko brändivärillä väliä? Jos siihen sitoutuu koko porukka, niin väitän, että on, kirjoittaa Laura Olin.

Suomessa on satapäin yhden hengen markkinointiosastoja. Markkinoinnin yksinäisen suden paikka ei kuitenkaan ole niin surkea kuin toisinaan väitetään, kirjoittaa Antti Sipilä.

Digiajan brändin on opittava uusi tapa ajatella budjetoinnin ja budjetin jakamisen suhteen, kirjoittaa Marika Siniaalto.

Isojen kumppanuusverkostojen hallinnointi on työlästä ja kallista. Tulee virheitä ja tietokatkoksia. Useiden erilaisten tiimien yhteensovittaminen voi olla hankalaa. Suurimpia häviäjiä ovat markkinoinnin laatu, tehokkuus ja prosessin linjakkuus, kirjoittaa Anna Salo.

Maailmassa, jossa tuttu margariini on arjen luksusta, kannattaa markkinoinnissa keskittyä perusasioihin, kirjoittaa Nea Barman.

Ollakseen relevantteja brändien tulee ymmärtää luomiensa viestien aikakohtaiset merkitykset ja hahmottaa brändinsä ydinlupauksen aikasidonnaiset tulkinnat, kirjoittaa Tytti-Lotta Ojala.

Viestintä on vuorovaikutteinen prosessi. Siinä viestin vastaanottaja ei ole vain passiivinen kohde, vaan aktiivinen toimija, muistuttaa Toni Perez.

Kasvava vaihtuvuus on harmillisen usein seurausta toimiston taloudellisesta ahdingosta. Ja taloudellinen ahdinko taas näköalattomuudesta. Ei ole uskallettu muuttua, ainakaan ajoissa, ainakaan riittävästi, kirjoittaa Anssi Järvinen.

Kun kriisi iskee, organisaatio usein sulkeutuu ja avoin kommunikaatio lakkaa, vaikka kriisistä selvitäkseen pitäisi toimia juuri päinvastoin, kirjoittaa Markus Nieminen.

Todennäköisesti sinäkin työskentelet yrityksessä, jonka markkinointiosastolla ei ole todellista päätöksentekovaltaa, sillä se valuu vuosi vuodelta enemmän myynnille, kirjoittaa Markus Kivikangas.

Viime vuosien aikana maailma on ollut jatkuvaa globaalia kriisiä ja nopeita muutoksia. Brändinrakennuksesta on tullut entistä kriittisempää päivittäisessä päätöksenteossa, kirjoittaa Leena Komulainen.

Jos esihenkilö luo tiimilleen muusta yrityksestä poikkeavan työkulttuurin, on edessä ennemmin tai myöhemmin irtisanoutumisaalto, kirjoittaa Ulla Jones.

Kun esiinnymme kameran edessä, ajatuksemme ja asenteemme näkyvät ulospäin. Siksi ei suinkaan ole samantekevää, ketkä yrityksen omissa medioissa esiintyvät ja miten, kirjoittaa Antti Sipilä.

Digitaalisia askelmerkkejäni seuraamalla pystyt helposti selvittämään, mitkä asiat minua kiinnostavat, mitkä painavat, mitkä ovat minulle ajankohtaisia ja mitkä todennäköisesti tärkeysjärjestyksen häntäpäässä, kirjoittaa Jemmi Laaminen.

Korulauseet mokaamisen sallivasta kulttuurista pätevät monesti muihin yritysten työntekijöihin, mutta eivät markkinoijiin, kirjoittaa Santtu Kottila.

Jos olet piirtänyt asiakaspolulleni yhdenkään ilmaisen tavaran, muuta suunnitelmaasi. En halua enää yhtään pyyhettä, ongenkohoa, kahvikuppia tai t-paitaa, kirjoittaa Marica Thorén.

Virtuaalisen identiteetin rakentamisen ja ilmaisemisen työkalut tulevat olemaan markkinoijille jättimäinen työmaa ja iso liiketoimintaa, Laura Olin kirjoittaa.

Olen palavereissa mieluiten hiljaa ja kuuntelen, mitä muut puhuvat. Totuus on kuitenkin, että silloin en ansaitse palkkaani, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

Monesti strategiatyönä on nähty sellainen setti, jossa niin sanottu asiantuntija piirtää fläppitaululle konsulttikolmion, kyselee muutamia kysymyksiä ja laskuttaa tästä aivan liian monta tonnia, kirjoittaa Marika Siniaalto.

Huhut Facebookin lähdöstä EU-alueelta, Google Analyticsin laittomuudesta ja evästeettömästä maailmasta ovat saaneet digimarkkinoijat takajaloilleen tänä vuonna. Digimarkkinoijat tarvitsevat nyt malttia ja aikaa perehtyä yksityiskohtiin, kirjoittaa Petri Mertanen.

MarkkinointiUutisten uusi kolumnisti Anna Salo kertoo, millainen joukkue tarvitaan voittavan markkinoinnin tekemiseen.

Viestinnän ammattilaiset ovat vihdoinkin päässeet kulmahuoneisiin, kun viestinnästä on tullut yksi strateginen toiminto talouden ja HR:n rinnalle. Samalla odotukset viestinnän kaikkivoipaisuudesta ovat kasvaneet eeppisiin mittoihin, kirjoittaa Toni Perez.

Kuluttajaluottamuksen indeksi on koko 60-vuotisen mittaushistoriansa alhaisin, kertoo taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD. Kestääkö sinun brändisi sen, kysyy Nea Barman.

Merkittävä osa pk-yritysten omistajista ja toimitusjohtajista ei ymmärrä edelleenkään eikä alkuunkaan, kuinka kriittinen kilpailutekijä markkinointiviestintä tänä päivänä on, kirjoittaa Arttu Käyhkö.

Englantilaisen tutkimuksen mukaan tuloksellisuutta alkaa löytyä Cannesissa vasta pronssileijonalla palkittujen töiden joukosta. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkein parhaiten palkitut työt ovat vain mainostaidetta, kirjoittaa Markus Nieminen.

Minä-tyyppi on työelämän pillipiipari, joka harhauttaa järkevimmätkin uskomaan satujaan, kirjoittaa Ulla Jones.

Pääministeri vei keskustelun brändinrakennuksesta kansalaisten aamupalapöytiin ja kokosi taakseen harvinaisen uskollisen seuraajakunnan, kirjoittaa Leena Komulainen.