Amerikkalaisten ohjelmistojättien vallan kasvaessa ja Yhdysvaltojen luottamuspääoman huvetessa yhä useampi yhtiö tai organisaatio pohtii myös eurooppalaisia vaihtoehtoja erilaisille digitaalisille palveluilleen, Harri Junttila kirjoittaa.‍

Puhe demokratiasta tuntuu ankealta, vaikka nyt jos koska sille olisi tarvetta. Surkuttelun sijaan tarvitaan kovaa brändityötä, kirjoittaa Simo Rissanen.

Median toimintalogiikka johtaa maailmankuvan supistumiseen aikana, jolloin sen soisi korostetusti laajentuvan, Harri-Pekka Pietikäinen kirjoittaa.

Maailma on täynnä paikoilleen jämähtäneitä vaatebrändejä. Suomalainen Billebeino on niistä yksi, Toni Rajamäki kirjoittaa.

Liiketoimintajohto haluaa kuulla, miten markkinointi auttaa yritystä kasvamaan. Suuntaa antavat leiskat, kuvakollaasit, suuret sanat ja huikeita ideoita vilisevät power pointit eivät sitä kuitenkaan kerro, Nanna Järvinen kirjoittaa.

Kun jokainen avoin työpaikka on taivaanlahja, työnantaja voi huoletta toteuttaa rekryprosessinsa niin leväperäisesti kuin haluaa. Lassi Perämäki arvioi, että työnantajamielikuvan ylläpidosta säästäminen vaikeassa tilanteessa on huonoa bisnestä.‍

Jokaisen suomalaisen markkinoinnin ammattilaisen pitäisi pureutua KFC:n hurjaan mainokseen, Toni Rajamäki kirjoittaa.

Suomalainen tekninen osaaminen mahdollisti yritysoston Yhdysvalloista, Markkinointiuutisten uusi päätoimittaja Harri Junttila kirjoittaa.

Jos haet työntekijää, jolla on jo valmiiksi kokemusta, älä hae harjoittelijaa. Tarjoa entry-tason työpaikka ja anna harjoittelupaikat heille, joille ne oikeasti kuuluvat, kirjoittaa Sanna Erkkilä.

Ennen nostalgiakin oli paremmin. Kuulen päivittäin valitusta muun muassa tekoälystä, Linkedinistä, myynnissä ja markkinoinnissa tapahtuneista muutoksista ja jopa siitä, ettei töissä enää pidetä pukuja. Jos kaikki valittamiseen käytetty energia ohjattaisiin johonkin hyödyllisempää, maailma olisi todennäköisesti parempi paikka, kirjoittaa Jan Porema.

Myynti ei ole tyrkyttämistä vaan asiakkaan auttamista. Kylmäsoitto, tuo pahamaineinen myynnin muoto, on edelleen tehokkain tapa selvittää, onko tuotteelle tai palvelulle kysyntää. Se on taitolaji, jossa parhaat osaavat esittää oikeat kysymykset ja kohdata asiakkaan luontevasti, kirjoittaa Ninni Arion.

Kun yritys ilmoittaa ikävästä päätöksestä, perustellaan se usein pakolla, prosessilla tai säännöillä. Hyvät uutiset taas perustellaan mielellään omilla arvoilla. Todelliset arvot tulevat näkyviin kuitenkin juuri vaikeina hetkinä, kirjoittaa Simo Rissanen.

Hyvältä johtajalta odotetaan niin nopeita ja varmoja vastauksia, että se ajaa monen johtajan ratkomaan tai jopa luomaan vääriä ongelmia. Minullekin kävi ja käy niin, kirjoittaa Jere Rinne.

Olen keskimääräistä heikompi matematiikassa, oppimaan seurapelien sääntöjä ja kestämään yyteiden alkamista, myöntää Lilli Loiri.

Kanavakohtaisen suunnittelun sijaan pitää ajatella, ettei ole olemassa vaikuttajamarkkinointia, ulkomainontaa tai digitaalista markkinointia – on olemassa vain markkinointia vaikuttajien kanavissa, ulkomainospinnoilla tai digitaalisissa kanavissa. Sisällön pitää olla kanavan mukaista, mutta ennen kanavia tarvitaan idea, joka erottuu, erottaa ja jää mieleen, kirjoittaa Nanna Järvinen.

Woken julistetaan tulleen tiensä päähän ja vihreä siirtymä on jäänyt paitsioon. Osa yrityksistä peruuttaa kannanotoissaan, toiset yrittävät ennustaa tulevaisuuden käänteitä. Kantaaottavia toimia suunnittelevien yritysten tulisi aina kysyä itseltään, olemmeko valmiit seisomaan sanojemme ja tekojemme takana silloinkin, jos yhteiskunnan ilmapiiri muuttuu, kirjoittaa Simo Rissanen.

Nokkela työnantaja säästää työntekijäkuluissa ahtamalla markkinoijan työnkuvaan kaikki pitkästyttävät, juoksevat työt ja maksamalla palkkaa vähiten vastuullisen työtehtävän mukaan. Se ei ole eettistä, kirjoittaa Lassi Perämäki.

Jos suomalainen kauppa toimisi samoin kuin Temu ja Shein, sen pääkonttorin edessä olisi bussilastillinen viranomaisia laittamassa sen pillit pussiin, kirjoittaa Niklas Kaskeala.

Aikakautena, jolloin hyvä argumentti tai mehevä tarina on tutkittua tietoa suositumpi, tervehdin ilolla ja kunnioituksella asiansa osaavia ammattitoimittajia sekä lähdekritiikkiin nojaavaa journalismia, kirjoittaa Harri-Pekka Pietikäinen.

Musk teki Teslasta yli biljoonan dollarin arvoisen yrityksen, mutta hänen käyttäytymisensä on nyt laskenut arvoa kymmenillä miljardeilla. Onko kukaan ajatusjohtaja koskaan pystynyt vastaavanlaiseen haittaan näin lyhyessä ajassa? Tuskin, kirjoittaa Toni Rajamäki.

Yksi työelämän konkari kertoo, kuinka metsälenkki opetti hänelle johtajuudesta. Toinen oivaltaa aamukahvia juodessaan jotain syvällistä työelämästä. Kolmas jakaa kliseisen tarinan menestyksestä. Ei ihme, etteivät nuoret viihdy Linkedinissä, kirjoittaa Sanna Erkkilä.

Vaikka monella meistä on ympärillään satojen tai jopa tuhansien ihmisten verkosto, on yksinäisyys yleinen ongelma. Erityisesti työpaikkaa vaihtaessa kokemus yksinäisyydestä saattaa nousta pintaan. Some voi tarjota ratkaisun, kirjoittaa Jan Porema.

Mihin olemme kadottaneet luterilaisen työn eetoksen? Onko talouskasvun este se, että olemme muuttuneet liian mukavuudenhaluisiksi, pehmeiksi ja laiskoiksi? Vai onko asia päinvastoin, emmekä osaa päästää irti vanhasta käsityksestämme työstä, kysyy Jere Rinne.

Ilmastonmuutoksen kiihtyessä myös tapahtumamarkkinoinnin pelikenttä muuttuu. Olen nähnyt, mitä se voi tarkoittaa käytännössä, kirjoittaa Ninni Arion.

Vaikka olin opiskellut ammattimuusikoksi, tehnyt toimittajan töitä ja kirjoittanut kirjoja, en ollut koskaan unelmoinut lauluntekijän työstä. Silti minusta tuli sellainen. Meissä kaikissa piilee luovaa potentiaalia, kirjoittaa Lilli Loiri.