Sinä naurat starter pack -meemeille ja kissavideoille, minä nauran post-ironiselle bait slopille. We are not the same. 

Avainhenkilön tuki ja aiempi menestys ei enää riitä, jos halutaan pärjätä B2B-myynnissä, Ida Hakola kirjoittaa.

Ammattiurheilu elää faniudesta, mutta entä jos kannattajat ja pelaajat likaavat omalla käytöksellään seuran julkikuvan suuren yleisön ja sponsoreiden silmissä, Mikko Perttunen kirjoittaa.

Keskikasti näivettyy, kun parhaat osaajat vievät dynaamisuutensa luovuuteen tai systeemiosaamiseen. Molempia yhtä aikaa hallitsevat vain hyvin harvat, Anders Meinander kirjoittaa.‍

Kulutus on ihmiskunnassa tilapäinen vaihe. Oli aika ennen sitä, ja tulee aika sen jälkeen, Laura Kokkonen kirjoittaa.

Suomalaisten ravintoloiden palvelukonseptit eivät tue myyntiä ja jättävät asiakkaalle usein valjun olon Hanna Vasara kirjoittaa.

Luovan kirjoittamisen opinnoissani tunnistin olevani divergentti ajattelija, ja se muutti suhtautumiseni suunnittelutyöhön, Stina Varkkola kirjoittaa.

Osaisimmepa sietää toisia ihmisiä senkin jälkeen, kun koneet tekevät mielistellen meille kaikesta näennäisesti vaivatonta, Pinja Hänninen kirjoittaa.

En etsinyt uutta työtä. Minua houkuteltiin, retargetoitiin ja nurturoitiin, Johanna Rautio kirjoittaa.

Suomesta puhutaan Ruotsin mediassa enemmän kuin aikoihin. Sillä kannattaa tehdä rahaa, Juha Mikkilä kirjoittaa.

Yhtä suurta, brändeille helppoa kuplaa ei enää ole, vaan olemme kaikki kulttuuriksi kutsutussa vaahtokylvyssä, Panu Alanko kirjoittaa.

Yritysten välisen myynnin uutisoinnissa tarvitaan myynnin arvostusta tilausten saamisen sijaan, kirjoittaa Timo Holopainen.

Kriisin iskiessä median lähtökohta ei voi olla se, että viestintätoimiston apuun turvautuminen on epäilyttävää, Annina Pikkumäki kirjoittaa.

Atrian dokumentiksi naamioitu mainoskampanja ei ole vain viherpesua. Se kertoo myös siitä, että nykyinen eläintuotannon malli on käymässä yhä vaikeammaksi puolustaa, kirjoittaa Niklas Kaskeala.

Virallinen ilmoitus parisuhteen päätöksestä hujahti viraaliksi ja tavoitti puoli miljoonaa ihmistä. Se todistaa henkilökohtaisen voimasta, Ida Hakola kirjoittaa.

Tekoäly jarruttaa jo luonnosvaiheessa, siksi sen tekemä sisältö ei uppoa ihmisiin, Anders Meinander kirjoittaa.

Belgian tiheä asutus, monikielinen ja -kulttuurinen ympäristö sekä huokoinen elämä tekevät siitä kiinnostavan vertailukohdan Suomelle, Hanna Vasara kirjoittaa.

‍Kaikkein upeinta, rohkeinta ja viisainta on olla kiltti, Lilli Loiri kirjoittaa.

Kun kuulen jonkun yhtiön tehostavan sisältötuotantoaan tekoälyllä, haluaisin samalla kuulla miten vaikutus päästöihin ja luontoon on laskettu. Harvoin on, kirjoittaa Anna Ruohonen.

Vakuuttava läsnäolo somessa helpottaa luottamuksen syntymistä tosielämässä. Sillä puolestaan on merkitystä liiketoiminnalle, Sari Venäläinen kirjoittaa.

Mitä tehdä, kun työmarkkina on siinä pisteessä, että yliopistokoulutus ei enää riitä markkinointialan trainee-paikan saamiseen, Lasse Lappi kysyy kolumnissaan.

Milloin hirviöt alkoivat tuntua tutummilta kuin ihmiset? Johanna Rautio kysyy kolumnissaan.

Markkinoijan on vaikea perustella olemassaoloaan ilman vaikuttavuutta, Panu Alanko kirjoittaa.

Ajatusjohtajuuden renesanssissa alkaa kolmas vaihe, jonka tarkoitus on aidosti ohjata asiakkaiden päätöksentekoa, Ida Hakola kirjoittaa.

Ikuisuusaihe? Kyllä. Beigen vastainen taistelu, jakso xxxx. Jos valitset merkityksen, pitää kestää se hetki, kun huoneessa ei enää nyökkäillä, Anders Meinander kirjoittaa.