Markkinointi on parhaimmillaan kuin elämyksiä tarjoavaa matkailua. Siksi matkailuelämyksen lainalaisuuksista on paljon opittavaa sisältömarkkinoinnissa, kirjoittaa Antti Sipilä.

Saatan olla hyvinkin väärässä uskomuksieni kanssa, että ihmiset haluaisivat laillani pitää LinkedInin vapaana henkilökohtaisesti ajanvietteestä, Tom Laine kirjoittaa.

Lu do Magalu ja Lil Miquela ovat digitaalisesti luotuja virtuaalivaikuttajia, joiden avulla myydään luksusmuotia kymmenille miljoonille ihmisille – ja tämä on vasta alkua, Laura Olin kirjoittaa.

Etenkin nuoret toivovat työnantajilta kannanottoja yhteiskunnallisesti merkittäviin aiheisiin, kirjoittaa Anssi Järvinen.

Joulun alla tehdään markkinointikampanjoita vähävaraisten hyväksi. Mutta miksi mainostajat unohtavat kesällä ne, joilla ei ole varaa Lintsin rannekkeisiin ja huolettomaan lomaan, kysyy Nea Barman

Muun muassa kokoomuksen ja keskustan brändit osoittautuivat vahvoiksi, kirjoittaa Ossi Ahto.

Jos sinusta tuntuu, että omien näkemystesi kanssa vastakkaiset mielipiteet menevät liian usein ihon alle, sinun ei ehkä pitäisi tehdä markkinointia, Mika Hyötyläinen kirjoittaa.

Markkinointia voidaan mitata hyvinkin tarkasti, jos siihen on tahtoa. Markkinoinnin ja myynnin datan yhdistäminen on ensimmäinen askel tähän suuntaan, Petri Mertanen kirjoittaa.

Uudet kokeilut alkavat harvoin tuottaa samalla tahdilla kuin heti viivan alla näkyvät hinnankorotukset tai nykytuotteiden mainoskampanjat, Ulla Jones muistuttaa.

Markkinointi ahdistaa silloin, kun sitä ei ole tehty. Tekemätön työ nalkuttaa takaraivossa, tietää Antti Sipilä.

Brändien pitäisi panostaa sosiaalisen median ylläpitoon ja yhteisöstä huolehtimiseen, kirjoittaa Marika Siniaalto.

Flirttailun puute mainonnassa laskee brändien tuomaa lisäarvoa, kirjoittaa Pasi Sillanpää.

Kun päässäsi lyö seuraavan kerran tyhjää lähenevästä deadlinesta huolimatta, ota tämä vinkki käyttöön, kehottaa Aino Papinniemi.

Se, mikä kriitikolle näyttäytyi läpitunkevana kaupallisuutena, on meille tekijöille kokeilukulttuuria, Laura Olin kirjoittaa.

LinkedInin ominaisuuksia kannattaa pohtia vasta, kun on selvittänyt itselleen muutaman perustavanlaatuisen seikan, kirjoittaa Tom Laine.

Kantaaottavuus ja teot luovat brändille merkitystä, joka puolestaan vahvistaa kuluttajan ja brändin välistä suhdetta, kirjoittaa Anssi Järvinen.

Yhdenvertaisuutta ei ole vielä se, että brändi käyttää mainonnassaan eri kokoisia, eri etnisistä taustoista tulevia tai heteronormatiivista poikkeavia ihmisiä, Wanda Holopainen kirjoittaa.

Tutkimusten mukaan kuluttajilla on kognitiivinen vinouma, jota markkinoijat voivat helposti hyödyntää. Miksi niin harva tekee niin, kysyy Nea Barman.

Tärkeimmät asiat markkinoijan työssä ovat usein tylsiä, vaikeita ja veemäisiä. Siksi hyvin tehtyä tiliöintiä ei kannata vältellä, Mika Hyötyläinen kirjoittaa.

Poliitikoiden pitäisi kehittää kasvua tavoittelevien yritysten toimintaympäristöä, jotta yritykset voisivat investoida entistä enemmän markkinointiin, kirjoittaa Ossi Ahto.

Saisimme enemmän aikaiseksi ja tuhlaisimme vähemmän rahaa kehityshankkeisiin, jos päästäisimme irti asiantuntijamyytistä, jossa pieni joukko pähkii parhaat ratkaisut asiantuntijakuplassaan, Ulla Jones väittää.

Datan täytyy aiheuttaa toimintaa. Tee datasta liiketoimintaa palveleva renki optimoimalla, testaamalla ja tekemällä dataohjautuvia päätöksiä, kehottaa Petri Mertanen.

Kannustan tekemään markkinoinnin arjessa pieniä kompromisseja, sillä paras on harvoin sama kuin suosituin, Niko Rinta kirjoittaa.

Jos et seuraa markkinointisi herättämiä reaktioita, saatat menettää hienoja mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen, Antti Sipilä kirjoittaa.

Jos myyntiorganisaatio ei ole tullut 2020-luvulle, se on vaarassa kadota kokonaan, kirjoittaa Pasi Sillanpää.

Ikääntyvien puhuttelu ei ole rakettitiedettä. Senioreiden halu auttaa voi olla brändille lottovoitto, mutta siihen vaaditaan moniarvoisia tarinoita, kirjoittaa Ulla Koivukoski.

Henkilöbrändiä rakentaessa kannattaa harkita omien virheiden jakamista, sillä kiinnostavimmat tarinat ovat niitä, jotka eivät mene ihan putkeen, kirjoittaa Mari Luukkainen.

On hemmetin paljon siistimpää kutsua yleisö seikkailemaan brändin virtuaaliseen maailmaan kuin näyttää pelkkiä kuvia tai videoita tuotteista, kirjoittaa Laura Olin.

Social selling toimii oikein tehtynä paremmin kuin mikään muu myyntitaktiikka LinkedInissä, kirjoittaa Tom Laine.

Brändin täytyy tuntea itsensä, jotta se voi kertoa totuudenmukaista tarinaa, kirjoittaa Anssi Järvinen.

Jos markkinoinnissa olisi yksi synti, se olisi haluttomuus ymmärtää oman tekemisen vaikutus yrityksen tavoitteisiin, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

Suomalaisessa markkinointiosaamisessa ei ole moitittavaa. Syy sille, ettemme menesty markkinoinnissa, löytyy vuorovaikutustaidoistamme, Nea Barman kirjoittaa.

The Crownin kaltaiset sarjat olisivat köyhää katsottavaa ilman tulkintaa. Niin olisivat myös tuotteet ja palvelut, joiden ratkaisut perustuvat vain faktoihin, huomauttaa Ulla Jones.

Moni yritys on jo investoinut järjestelmiin, joilla lisätään markkinointitekemisen tasoja, kohdentamista ja personointia. Nyt tämä investointi lopultakin muuttaa markkinoinnissa vaadittavia kykyjä, Niko Rinta kirjoittaa.

Yhtä varmasti kuin aurinko nousee idästä markkinoijille on tarjolla kehittyneitä mainonnan kohdentamiskeinoja myös tulevaisuudessa, kirjoittaa Petri Mertanen.

Markkinointikentän pitää yhdistyä, jotta ala voi kehittyä, kirjoittaa Ossi Ahto.

Jokaisen markkinoijan tulisi ennen viestin, kolumnin tai kampanjan julkaisemista kysyä itseltään, keitä tai mitä viestini sivuuttaa, kirjoittaa Antti Sipilä.

Kaikille uusille heitoille ei saa antaa vapaata ilmatilaa ilman kritiikkiä, sanoo Pasi Sillanpää.

Sustainable Brand Index kertoi taas, että Valio on valittu Suomen vastuullisimmaksi brändiksi.

Nuoret ymmärtävät, että markkinoinnissa tarvitaan diversiteettiä ja laajan skaalan osaamista, joka syntyy yhdistämällä eri kulttuurien vahvuuksia. Markkinointialan kokenut kenttä kuitenkin laahaa perässä, Ronny Eriksson kirjoittaa.

Eräs eläkkeellä oleva ystäväni ehdotti ostoslakkoilua tai mielenosoituksia, jotta meidät eläkeläiset huomioitasi paremmin, kirjoittaa Ulla Koivukoski.

Miksi poliitikot osallistuvat mieluummin kilpahuutoon nimimerkkien takaa huutelevien ääliöiden kanssa Twitterissä kuin ottavat osaa fiksuun vuoropuheluun yritysmaailman edustajien ja asiantuntijoiden kanssa LinkedInissä, ihmettelee Tom Laine.

Pikaruokaketjut ja sporttimerkit tarjoavat sponsoroituja aktiviteetteja pelien sisällä, ja muotibrändit ovat lähteneet mukaan avatar-kisaan ja virtuaalisiin mallistoihin, kirjoittaa Laura Olin.

Näkymä liiketoiminnan tavoitteisiin on ensimmäinen askel kohti markkinoinnin tuloksellisuutta, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

Brändin persoona täytyy määritellä, jotta se käyttäytyisi loogisesti, kirjoittaa Anssi Järvinen.

Jokainen brändiviestinnän parissa töitä tehnyt tietää, että arvoilla on merkitystä vasta, kun organisaatiossa toimitaan niiden mukaisesti, kirjoittaa MarkkinointiUutisten päätoimittaja Iina Kansonen.

Älyroskis, ploggaus ja ruokahävikin vähentämiseen kannustava ruokakaupan lojaliteettiohjelma määrittävät markkinoinnin tulevaisuutta, ennustaa Nea Barman.

Muun muassa tuote-, palvelu- ja asiakaskokemuksen kehittämisessä yksipuolinen näkökulma tulee kalliiksi, Ulla Jones muistuttaa.

Olen päättänyt luopua kolumnistin roolistani ja antaa mahdollisuuden kolumnin kirjoittamiseen lahjakkaille nuorille tekijöille, jotka katsovat koko maailmaa toisesta näkökulmasta kuin minä ja kirjoittavat alastamme sen mukaisesti, kirjoittaa Arto Sivonen.

Markkinoinnista pitäisi puhua kokonaisvaltaisena toimintana, kirjoittaa Pasi Sillanpää.

Mitä jos markkinointia mitataankin tulevaisuudessa sen perusteella, millaisia myönteisiä vaikutuksia sillä on maailmaan, kirjoittaa MarkkinointiUutisten päätoimittaja Iina Kansonen.

Harmaa, tylsä ja mitäänsanomaton mainonta on nyt kuuminta hottia ja sekös vasta ärsyttää, kirjoittaa MarkkinointiUutisten uutistoimittaja Toni Rajamäki.

Markkinoinnin luova in-house-tiimi ei ole kulusäästö ja tehostuskeino. Se on laajempaa ymmärrystä ja tekemisen kulttuuria, kirjoittaa Niko Rinta.

Markkinointijohtajien pitäisi hallita etenkin isot kokonaisuudet ja kehittyä maailman mukana, kirjoittaa CMO Ossi Ahto.

Markkinoijien ei kannata lähteä mukaan kaikkiin isoihin urheilutapahtumiin, kirjoittaa MarkkinointiUutisten uutistoimittaja Toni Rajamäki.

Markkinoinnin on haastettava niin itsensä kuin kumppaninsa analytiikkaan liittyen. Laadukas mittauksen määrittely ja toteutus ovat perusta kaikelle tekemiselle, kirjoittaa Petri Mertanen.

Ensimmäisen viikon perusteella vaikuttaa siltä, että olemme onnistuneet luomaan kiinnostavaa sisältöä. Avausviikon aikana yli 10 000 ihmistä luki MarkkinointiUutisia, päätoimittaja Iina Kansonen kirjoittaa.

Suomalainen markkinointiviestintä kärsii näkemyksellisyyden puutteesta. Alalla on opittava ymmärtämään yhteiskunnan rakenteita, politiikkaa ja ihmisyyttä, kirjoittaa Arto Sivonen.

Vähättelemällä eläkeläisiä markkinoijat vähättelevät yli miljoonan suomalaisen ostovoimaa, kirjoittaa Ulla Koivukoski.

Koronavuodesta hyvin selviytyneet markkinoijat ovat innovatiivisia ja rohkeita, Anssi Järvinen kirjoittaa.

Twitterin ja Facebookin perustajat tuskin osasivat nuorina odottaa tekevänsä vielä merkittäviä poliittisia päätöksiä, Antti Sipilä kirjoittaa.

Termi asiakas on pahimmanlaatuista ajattelun näivettävää management jargonia, Ulla Jones väittää.

Se, millaisessa maailmassa elämme tulevaisuudessa, on pitkälti kiinni siitä, millaisia kulutuspäätöksiä teemme tänään, Nea Barman kirjoittaa.

LinkedIn nähdään valitettavan vähän suoraan B2C-yleisölle suunnattuja mainoskampanjoita, Tom Laine kirjoittaa.

Yrittäjän kannattaa miettiä tarkasti politiikkaan lähtemistä, kirjoittaa uutistoimittaja Toni Rajamäki.

MarkkinointiUutiset on aloittanut tänään julkaisutoimintansa ja minä pestini median päätoimittajana. Olet lämpimästi tervetullut! Meillä voit olla kuin kotonasi. Avaamme ovemme ihan jokaiselle, niin markkinoinnin ammattilaisille kuin kaikille muillekin.