250 000 euron kehitysraha mahdollisti uuden median perustamisen ja auttoi löytämään kannattavan ansaintamallin, kirjoittaa Vilma Rimpelä.

Kun kuluttajan ulkonäön, osaamisen ja taustan merkitys muuttuu radikaalisti, on markkinointikin ajateltava uusiksi, kirjoittaa Markkinointiuutisten uusi kolumnisti Markus Nieminen.

Poikkeusyksilöinä pitämäni ihmiset eivät ole tehneet menestystään yksin, kirjoittaa MarkkinointiUutisten uusi kolumnisti Leena Komulainen.

MarkkinointiUutiset julkaisi ensimmäisenä vuotenaan 1024 juttua ja keräsi 452 000 katselukertaa. Vauvavuosi on nyt ohi. Mitä tapahtuu taaperoikäiselle mediallemme, pohtii päätoimittaja Iina Kansonen.

Ymmärryksen puute ja ennakkoluulot ovat luovan alan sokea piste. Se on ongelma, koska alalla on valtaa, kirjoittaa Emmi Paajanen.

Jospa alkaneena vuonna tekisimmekin enemmän vaikkapa sellaista mainontaa, jota kuluttaja haluaa vastaanottaa ihan vapaaehtoisesti, kirjoittaa Anssi Järvinen.

Ostaminen on taitolaji, jossa nämä viisi konkreettista vinkkiä auttavat onnistumaan, kirjoittaa Ulla Jones.

MarkkinointiUutisten kolumnistien joukossa on niin vanhoja tuttuja nimiä kuin uusia kasvojakin.

Sekä organisaation että yksityishenkilö hyötyvät LinkedInin uusista ominaisuuksista, kirjoittaa niitä listaava Tom Laine.

Hyvin tehty markkinointi säästää aikaa, muistuttaa Antti Sipilä.

Nuoret luovat saivat äänensä kuuluviin MarkkinointiUutisissa vuonna 2021.

Ossi Ahto ja Anssi Järvinen vastasivat MarkkinointiUutisten vuoden luetuimmista kolumneista.

Nuoret ja heidän ajatuksensa ansaitsevat arvostusta myös someyhteisöjensä ulkopuolella, muistuttaa Ella Okko.

Sex and the City myi meille oivalluksen siitä, että itsenäiset naiset ovat upeita eivätkä säälittäviä, Laura Olin kirjoittaa.

Suurin osa ihmisistä ei välitä brändistäsi, ei edes kohderyhmäsi sisällä, kirjoittaa Ossi Ahto.

Elämys voittaa kaiken. Voit saada elämässäsi mitä tahansa, mutta arvokkaimmat asiat jäävät mieleen, koska niillä on sinuun tunneside, kirjoittaa Pasi Sillanpää.

LinkedInin muutokset mahdollistavat entistä paremmin myös lyhyemmän profiilin löydettävyyden, kirjoittaa Tom Laine.

Kun yhteiskunta on jakautunut kahteen ääripäähän, pelkureihin ja rohkeisiin, kannattaa tehdä tunteilla johdettua markkinointia, kirjoittaa Nea Barman.

Asiakkaat eivät halua älykkäitä viestejä. He haluavat asian helposti tarjoiltuna, niin ettei sitä tarvitse miettiä liikaa ja mitättömälle tuotteelle uhrata liikaa aikaa, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

Muun muassa mikrovaikuttajat nousevat arvoonsa, koska kuluttajat luottavat brändejä mieluummin uskottaviin somevaikuttajiin ja vertaisiinsa, kirjoittaa Marika Siniaalto.

Evästetulkinnasta keskusteltaessa sekoitetaan iloisesti uudelleenkohdistamisessa käytetyt kolmannen osapuolten evästeet ja yksityisyyden loukkaus, kirjoittaa Petri Mertanen.

Asiakasarvo on yksi niistä viheliäisistä sanoista, joka tulkitaan usein väärin. Se hidastaa arvon tuottamista yrityksissä, kirjoittaa Ulla Jones vuoden viimeisessä kolumnissaan.

On hienoa, toivottavaa ja kansataloutta elvyttävää, että ovipumput laulavat, virtuaaliset ostoskärryt täyttyvät ja talouden rattaat pyörivät, mutta tähän soisi pyrittävän rehellisin keinoin, kirjoittaa Anssi Järvinen.

Ole ihminen äläkä vain itsestään ja erinomaisuudestaan puhuva teennäinen henkilöbrändi, Tom Laine kehottaa

Myynnin psykologia kääntyy liian pitkälle vietynä itseään vastaan, kirjoittaa Pasi Sillanpää.

Otin ensi askeleet metaversumia kohti, kun lakkasin kutsumasta vapaa-ajalla nettiä päällä pitäviä ihmisiä nörteiksi ja liityin samaan jengiin, Laura Olin kirjoittaa

Kun tuli Web 2.0, innostus levisi kuin hallitsematon tulipalo. Metaverse puolestaan ei ole herättänyt innostusta. Ymmärrän hyvin, miksei, tunnustaa Antti Sipilä.

Pääministerin kommentit ovat viime aikoina päässeet iltapäivälehtien otsikoihin. Markkinointialan tulisi tiedostaa, miksi boomer-keskustelua on tärkeä ymmärtää laajemmin, kirjoittaa Nea Barman.

On vaikeaa karsia ja uhrata asioita suurten tavoitteiden saavuttamiseksi. Mutta mitä kovemmat tavoitteesi ovat, sitä enemmän uhrauksia joudut tekemään, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

Paras tapa saada ihmiset myymään on lopettaa myynnistä puhuminen, kirjoittaa Ulla Jones.

Somemarkkinointi ei saa olla enää ole yksinäisen työn sankarin puuhanurkka, kirjoittaa Marika Siniaalto.

Mainosklikkausten ja sivuston vierailujen välillä voi parhaimmillaan tai pahimmillaan olla jopa 90 prosentin ero. Syy voi olla joku näistä, vinkkaa Petri Mertanen.

Myynti on markkinoinnin osa, ei erillinen toiminto – eikä edes samantasoinen asia. Markkinointi on kokonaisuus, kirjoittaa Pasi Sillanpää.

Markkinoinnissa onnistumisen kannalta olennaista on tehdä juttuja toisille, ei itselle, Antti Sipilä muistuttaa.

Kannattaako ehdoin tahdoin tehdä yhteistyötä sellaisen asiakkaan kanssa, jonka negatiivisuus säteilee koko projektitiimiin, pohtii Laura Olin.

Jos yritys käyttää suuren osan rahastaan sisällöntuotantoon, mutta ei varmista sen jakelua, on budjetoinnissa tehty perustavanlaatuinen virhe, kirjoittaa Ossi Ahto.

Osa markkinointiviestinnän ammattilaisista on valmis olemaan mukana eettisesti arveluttavissa hankkeissa, koska raha määrää. Raha ei kuitenkaan tuo aitoa ja toimivaa kumppanuutta, kirjoittaa Anssi Järvinen.

Astuiko Sanna Marin laukkuineen vaikuttajamarkkinoijien varpaille, pohtii Mika Hyötyläinen.

Todellinen tasa-arvo toteutuu vasta, kun selkeästi isompi, vanhempi ja vahvempi brändi haluaa aidosti auttaa ja nostaa nuorempaa, pienempää ja heikompaa brändiä, Nea Barman kirjoittaa.

Pahimmassa tapauksessa mainontaa optimoidaan väärien metriikoiden mukaan ja rahat palavat väärien johtopäätösten sekä kanavavalintojen mukana bittiavaruuteen, kirjoittaa Petri Mertanen.

Miltä näyttäisi toimistokenttä, jossa rakennetaan rutiinilla toimistorajat ylittäviä unelmatiimejä, Ulla Jones pohtii.

Sosiaalisessa mediassa painotetaan liian usein taktista puolta. Se ei ole kuitenkaan viisasta, kirjoittaa Marika Siniaalto.

Hyvä yhteistyö palvelee molempia osapuolia, kun taas huonosti suunniteltu vaikuttajamarkkinointi voi näyttää halvalta ja jopa aiheuttaa mainehaittoja, kirjoittaa Johanna von Hertzen.

Sosiaalisen vastuun trendistä huolimatta mainonnassa toistetaan edelleen haitallisia rodullisia ja etnisiä stereotypioita, kirjoittaa Naomi Holopainen.

Yritysten pitäisi panostaa luotettavan brändin rakentamiseen, koska luotettava brändi saa virheet anteeksi. Tämän aseman voi saavuttaa vain teoilla, kirjoittaa Pasi Sillanpää.

Omien odotusten hallinta auttaa pääsemään uuden tuotteen kanssa markkinoille, kirjoittaa useita tuotteita lanseerannut Antti Sipilä.

Tein B2B-markkinoijana töitä yli vuosikymmenen. Välillä tunsin itseni yksinäiseksi soturiksi, joka muistuttaa, että markkinointi ei ole vain mainoksia, Laura Olin kirjoittaa.

Vammaisuus on mainonnassa tabu, joka jonkun pitäisi rikkoa, kirjoittaa Ulla Koivukoski.

LinkedIn-postauksen suuri näyttömäärä ei takaa lantin lanttia taskuusi, jos yleisö ei ole oikea jakamallesi viestille, muistuttaa Tom Laine.

Rahassa kylpeviä suomalaisia tavoitetaan merkityksellisyydellä, jota rakennetaan neljän eri osatekijän avulla, kirjoittaa Anssi Järvinen.

Markkinoinnin murros on käynnissä, ja se koskettaa jokaista brändiä ja kuluttajaa. Erityisesti kolme trendiä muovaa kuluttajien asenteita ja käytöstä merkittävästi, kirjoittaa Z-sukupolveen kuuluva Elina Mäkelä.

Organisaatioissa on nyt hyvä aika miettiä, mistä asioista on päästävä eroon, mitä kannattaa muuttaa ja mitä pitää ennallaan, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

On se aika vuodesta kun vuoden 2022 tavoitteita ja budjetteja lyödään lukkoon. Viimeistään nyt on kuitenkin aika poiketa rutiinista. Euromääräisten tavoitteiden lisäksi yrityksen pitää tarkistaa kohderyhmän muuttuneet kulutustottumukset ja muuttuneet arvot, kirjoittaa Nea Barman.

Niin kauan, kun asiakaskokemus tupataan markkinoinnin alle, ei voi odottaa merkittäviä hyötyjä, kirjoittaa Ulla Jones.

Mainosten välttely on jatkossa entistä helpompaa, kirjoittaa Pasi Sillanpää.

Myyntiä ja markkinointia ei pitäisi erottaa toisistaan, kirjoittaa Ossi Ahto.

Traficomin ohjeistus evästeiden hallintaan vaatii vielä hiomista, kirjoittaa Petri Mertanen.

Markkinointi on parhaimmillaan kuin elämyksiä tarjoavaa matkailua. Siksi matkailuelämyksen lainalaisuuksista on paljon opittavaa sisältömarkkinoinnissa, kirjoittaa Antti Sipilä.

Saatan olla hyvinkin väärässä uskomuksieni kanssa, että ihmiset haluaisivat laillani pitää LinkedInin vapaana henkilökohtaisesti ajanvietteestä, Tom Laine kirjoittaa.

Lu do Magalu ja Lil Miquela ovat digitaalisesti luotuja virtuaalivaikuttajia, joiden avulla myydään luksusmuotia kymmenille miljoonille ihmisille – ja tämä on vasta alkua, Laura Olin kirjoittaa.

Etenkin nuoret toivovat työnantajilta kannanottoja yhteiskunnallisesti merkittäviin aiheisiin, kirjoittaa Anssi Järvinen.

Joulun alla tehdään markkinointikampanjoita vähävaraisten hyväksi. Mutta miksi mainostajat unohtavat kesällä ne, joilla ei ole varaa Lintsin rannekkeisiin ja huolettomaan lomaan, kysyy Nea Barman

Muun muassa kokoomuksen ja keskustan brändit osoittautuivat vahvoiksi, kirjoittaa Ossi Ahto.

Jos sinusta tuntuu, että omien näkemystesi kanssa vastakkaiset mielipiteet menevät liian usein ihon alle, sinun ei ehkä pitäisi tehdä markkinointia, Mika Hyötyläinen kirjoittaa.

Markkinointia voidaan mitata hyvinkin tarkasti, jos siihen on tahtoa. Markkinoinnin ja myynnin datan yhdistäminen on ensimmäinen askel tähän suuntaan, Petri Mertanen kirjoittaa.

Uudet kokeilut alkavat harvoin tuottaa samalla tahdilla kuin heti viivan alla näkyvät hinnankorotukset tai nykytuotteiden mainoskampanjat, Ulla Jones muistuttaa.

Markkinointi ahdistaa silloin, kun sitä ei ole tehty. Tekemätön työ nalkuttaa takaraivossa, tietää Antti Sipilä.

Brändien pitäisi panostaa sosiaalisen median ylläpitoon ja yhteisöstä huolehtimiseen, kirjoittaa Marika Siniaalto.

Flirttailun puute mainonnassa laskee brändien tuomaa lisäarvoa, kirjoittaa Pasi Sillanpää.

Kun päässäsi lyö seuraavan kerran tyhjää lähenevästä deadlinesta huolimatta, ota tämä vinkki käyttöön, kehottaa Aino Papinniemi.

Se, mikä kriitikolle näyttäytyi läpitunkevana kaupallisuutena, on meille tekijöille kokeilukulttuuria, Laura Olin kirjoittaa.

LinkedInin ominaisuuksia kannattaa pohtia vasta, kun on selvittänyt itselleen muutaman perustavanlaatuisen seikan, kirjoittaa Tom Laine.

Kantaaottavuus ja teot luovat brändille merkitystä, joka puolestaan vahvistaa kuluttajan ja brändin välistä suhdetta, kirjoittaa Anssi Järvinen.

Yhdenvertaisuutta ei ole vielä se, että brändi käyttää mainonnassaan eri kokoisia, eri etnisistä taustoista tulevia tai heteronormatiivista poikkeavia ihmisiä, Wanda Holopainen kirjoittaa.

Tutkimusten mukaan kuluttajilla on kognitiivinen vinouma, jota markkinoijat voivat helposti hyödyntää. Miksi niin harva tekee niin, kysyy Nea Barman.

Tärkeimmät asiat markkinoijan työssä ovat usein tylsiä, vaikeita ja veemäisiä. Siksi hyvin tehtyä tiliöintiä ei kannata vältellä, Mika Hyötyläinen kirjoittaa.

Poliitikoiden pitäisi kehittää kasvua tavoittelevien yritysten toimintaympäristöä, jotta yritykset voisivat investoida entistä enemmän markkinointiin, kirjoittaa Ossi Ahto.

Saisimme enemmän aikaiseksi ja tuhlaisimme vähemmän rahaa kehityshankkeisiin, jos päästäisimme irti asiantuntijamyytistä, jossa pieni joukko pähkii parhaat ratkaisut asiantuntijakuplassaan, Ulla Jones väittää.

Datan täytyy aiheuttaa toimintaa. Tee datasta liiketoimintaa palveleva renki optimoimalla, testaamalla ja tekemällä dataohjautuvia päätöksiä, kehottaa Petri Mertanen.

Kannustan tekemään markkinoinnin arjessa pieniä kompromisseja, sillä paras on harvoin sama kuin suosituin, Niko Rinta kirjoittaa.

Jos et seuraa markkinointisi herättämiä reaktioita, saatat menettää hienoja mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen, Antti Sipilä kirjoittaa.

Jos myyntiorganisaatio ei ole tullut 2020-luvulle, se on vaarassa kadota kokonaan, kirjoittaa Pasi Sillanpää.

Ikääntyvien puhuttelu ei ole rakettitiedettä. Senioreiden halu auttaa voi olla brändille lottovoitto, mutta siihen vaaditaan moniarvoisia tarinoita, kirjoittaa Ulla Koivukoski.

Henkilöbrändiä rakentaessa kannattaa harkita omien virheiden jakamista, sillä kiinnostavimmat tarinat ovat niitä, jotka eivät mene ihan putkeen, kirjoittaa Mari Luukkainen.

On hemmetin paljon siistimpää kutsua yleisö seikkailemaan brändin virtuaaliseen maailmaan kuin näyttää pelkkiä kuvia tai videoita tuotteista, kirjoittaa Laura Olin.

Social selling toimii oikein tehtynä paremmin kuin mikään muu myyntitaktiikka LinkedInissä, kirjoittaa Tom Laine.

Brändin täytyy tuntea itsensä, jotta se voi kertoa totuudenmukaista tarinaa, kirjoittaa Anssi Järvinen.

Jos markkinoinnissa olisi yksi synti, se olisi haluttomuus ymmärtää oman tekemisen vaikutus yrityksen tavoitteisiin, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

Suomalaisessa markkinointiosaamisessa ei ole moitittavaa. Syy sille, ettemme menesty markkinoinnissa, löytyy vuorovaikutustaidoistamme, Nea Barman kirjoittaa.

The Crownin kaltaiset sarjat olisivat köyhää katsottavaa ilman tulkintaa. Niin olisivat myös tuotteet ja palvelut, joiden ratkaisut perustuvat vain faktoihin, huomauttaa Ulla Jones.

Moni yritys on jo investoinut järjestelmiin, joilla lisätään markkinointitekemisen tasoja, kohdentamista ja personointia. Nyt tämä investointi lopultakin muuttaa markkinoinnissa vaadittavia kykyjä, Niko Rinta kirjoittaa.

Yhtä varmasti kuin aurinko nousee idästä markkinoijille on tarjolla kehittyneitä mainonnan kohdentamiskeinoja myös tulevaisuudessa, kirjoittaa Petri Mertanen.

Markkinointikentän pitää yhdistyä, jotta ala voi kehittyä, kirjoittaa Ossi Ahto.

Jokaisen markkinoijan tulisi ennen viestin, kolumnin tai kampanjan julkaisemista kysyä itseltään, keitä tai mitä viestini sivuuttaa, kirjoittaa Antti Sipilä.

Kaikille uusille heitoille ei saa antaa vapaata ilmatilaa ilman kritiikkiä, sanoo Pasi Sillanpää.

Sustainable Brand Index kertoi taas, että Valio on valittu Suomen vastuullisimmaksi brändiksi.

Nuoret ymmärtävät, että markkinoinnissa tarvitaan diversiteettiä ja laajan skaalan osaamista, joka syntyy yhdistämällä eri kulttuurien vahvuuksia. Markkinointialan kokenut kenttä kuitenkin laahaa perässä, Ronny Eriksson kirjoittaa.

Eräs eläkkeellä oleva ystäväni ehdotti ostoslakkoilua tai mielenosoituksia, jotta meidät eläkeläiset huomioitasi paremmin, kirjoittaa Ulla Koivukoski.

Miksi poliitikot osallistuvat mieluummin kilpahuutoon nimimerkkien takaa huutelevien ääliöiden kanssa Twitterissä kuin ottavat osaa fiksuun vuoropuheluun yritysmaailman edustajien ja asiantuntijoiden kanssa LinkedInissä, ihmettelee Tom Laine.

Pikaruokaketjut ja sporttimerkit tarjoavat sponsoroituja aktiviteetteja pelien sisällä, ja muotibrändit ovat lähteneet mukaan avatar-kisaan ja virtuaalisiin mallistoihin, kirjoittaa Laura Olin.