Marica Thorénin ja Ulla Jonesin kolumnit valloittivat kärkisijat.

Jokaisen brändin pitäisi tutustua omiin arvoihinsa ja miettiä niiden pohjalta tapoja tuoda positiivinen vaikutus yhteiskuntaan, kirjoittaa Toni Rajamäki.

Meidän tulee voittaa asiakaskentän luottamus takaisin. Suunnittelun tulee aina lähteä brändistä, sen tarpeista ja toimintaympäristöstä, kirjoittaa Kalle Wallin.

Cannes Lions on saavutettavissa myös epätodennäköisimmille markkinointitöille, ja joskus menestyksen avain on oivaltava liiketoimintainnovaatio, kirjoittaa Santtu Kottila.

Suomalaiset toimistot lähettävät lähinnä senioreita juomaan roseeviiniä muiden suomalaisten senioreiden kanssa. Eivätkä he seitinohuessa lomatunnelmassaan juurikaan pokkaa leijonia, kirjoittaa Anssi Järvinen.

Tämä on minun kuvaukseni siitä, miltä uupumus tuntuu – ja miltä tuntui löytää itseni uupumuksen jälkeen, kirjoittaa Jemmi Laaninen.

"Cannes on minulle maailman jäsentämistä, näkemysten muodostamista. Näkemäni otsikoimista. Kokemani kiteyttämistä – milloin mainoksiin, milloin kolumneihin, milloin mihinkin maailmaa muuttamaan", kirjoittaa Anssi Järvinen.

Jokainen meistä tietää ne tyypit, joille ilmaiset aamiaiset, konserttien VIP-kaulanauhat ja hulppeat kesälahjat ovat tärkeintä bisneksen teossa. Kutsun heitä toimistolokeiksi, kirjoittaa Marica Thorén.

Päätös verkkosisältöjen, kuten artikkelin tai YouTube-videon kuluttamisesta, muodostuu usein kolmen asian perusteella. Jos ne eivät toteudu, jäävät klikkaukset vähäisiksi, kirjoittaa Antti Sipilä.

Yhä useampi vaientaa itsensä sosiaalisessa mediassa lynkkauksen pelossa. Tilanne ei ole omiaan lisäämään demokratiaa tai kehittämään keskustelukulttuuriamme, kirjoittaa Toni Perez.

Tiimini ei ole ainoa, joka kokee tarvetta journalismin muutokselle. Median on jo vuosia ollut vaikea tavoittaa nuoria, kirjoittaa Vilma Rimpelä.

Hyvä briiffi vaatii työtä. Jos briiffi on huono, on se briiffaajan eikä toimiston vika – eikä lopputulokselta kannata silloin odottaa liikoja, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

Jo kahdeksan jenkkiperhettä on saanut kodin hyväntekeväisyyskampanjamme kautta. Haastan sinutkin kokeilemaan markkinointia metaversumissa hyväntekeväisyyden kautta, kirjoittaa Laura Olin.

Äkillinen hintojen laskeminen laskusuhdanteessa voi heikentää brändiä ja vaikeuttaa hinnoittelua tulevaisuudessa, muistuttaa Markus Nieminen.

Pahimmillaan rikkinäinen johtaminen ajaa ihmiset tuhon partaalle, kirjoittaa Minna Ruusuvuori.

TikTokissa ei jumiteta omassa kuplassa, vaan nähdään väkisinkin, mistä maailmalla puhutaan, kirjoittaa Marika Siniaalto.

Osa työnantajista pitää kynsin hampain kiinni vanhan maailman malleista ja yrittää pakottaa työntekijät palaamaan koronaa edeltävälle aikakaudelle, pohtii Leena Komulainen.

Korona kasvatti verkkokauppaa ja auttoi luomaan luokatonta ultrapikamuotia verkossa myyviä hirviöitä, jotka algoritmeja hyödyntäen lanseeraavat päivittäin jopa 6000 uutta kertakäyttövaatetta, kirjoittaa MarkkinointiUutisten päätoimittaja Iina Kansonen.

Kymmenen vuotta sitten some oli kielletty joillakin työpaikoilla, mutta nyt sen arvo verkostoitumisen välineenä on ymmärretty. Samanlaista ymmärrystä toivoisi vähitellen annettavan myös asiantuntijavaikuttajille, kirjoittaa Ulla Jones.

Ei kylmiä soittoja eikä sähköposteja, ei Linkkari-viestejä tuntemattomilta, ei kartoittavia kysymyksiä, ei liikaa eikä liian vähän yhteydenottoja. Asiakassuhteen rakentaminen on toisinaan tehty myyjälle mahdottomaksi, kirjoittaa Marica Thorén.

Väitän, että me toimistot olemme edelleen liian ujoja tai osaamattomia ottamaan kantaa asiakkaan markkinointiin ja viestintään liiketoiminnan tuloksellisuuteen vaikuttavana kokonaisuutena, kirjoittaa Arttu Käyhkö.

Jos markkinointi ei tuo tulosta, voimme muuttaa sen sisältöä ja jakelua. Mutta entä jos syy tuloksettomuuteen onkin markkinoinnin tekijän aivoissa, pohtii Antti Sipilä.

Luovalla alalla jokainen rakastuu omiin ideoihinsa ja puolustaa niitä henkeen ja vereen. Se voi olla hyvä piirre – mutta vain tiettyyn pisteeseen asti, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

Kuluttajan huomion kaappaamiseen on pyritty vuosien varrella vaihtuvin konstein. Markkinointiviestintä ja siten myös sloganit ovat aina heijastelleet omaa aikakauttaan, kirjoittaa Anssi Järvinen.

Itseään asiantuntevaksi tekijäksi kutsuvan toimiston on oltava vastuullinen ilman, että sitä pitää erikseen vaatia, kirjoittaa Marika Siniaalto.

VR, Alko ja Veikkaus voivat olla Suomen kultakaivoksia, jos uskallamme tehdä monopoleistamme globaaleja, kirjoittaa Nea Barman.

Jos kaikki organisaatiot satsaavat vain ei-maksetun markkinoinnin keinoihin, ei meillä kohta ole kotimaisia tiedotusvälineitä, kirjoittaa Toni Perez.

Markkinointikiertue Jenkeissä opetti minulle, että edelläkävijäbrändit ostavat nyt kampanjoita metaversumista ja kryptovaluutat ovat monille kuluttajille arkipäivää, kirjoittaa Laura Olin.

Datan pitäisi ohjata päätöksentekoa markkinoinnissa. Väitän, että se ei kuitenkaan toteudu monessa organisaatiossa, ja syy on yksinkertaisesti munattomuudessa, kirjoittaa Datanisti Petri Mertanen.

On vanhanaikaista ajatella, että toimiston luova sankari keksii huippuideoita ylhäisessä yksinäisyydessään. Ideoiden tuottaminen on prosessi ja koko organisaation tehtävä, kirjoittaa Markus Nieminen.

Pirstaloituneessa hybriditoimistojen maailmassa projektijohdon heikko arvostus kostautuu, kirjoittaa Leena Komulainen.

On surullista huomata, kuinka moni yrittää viedä perinteiset kylmäpuhelut ja kasvottoman, tyrkyttävän mainonnan sellaisenaan suoraan LinkedIniin, ihmettelee Tom Laine.

Kesti kauan ennen kuin tajusin, kuinka myrkyllinen neuvo oli. Se perustuu ajatukseen, että asiantuntijan arvo on tiedossa ja tieto pysyy muuttumattomana tilanteesta riippumatta, kirjoittaa Ulla Jones.

Monessa somekanavassa sisällön elinkaari voidaan mitata tunneissa. YouTubessa kiinnostavalle sisällölle voi saada orgaanista näkyvyyttä vielä kuukausia julkaisun jälkeenkin, kirjoittaa Antti Sipilä.

Työnantajalta vaaditaan arvojen mukaista käytännön toimintaa sekä arvostavaa, suoraselkäistä ja ihmiskeskeistä johtamista, kirjoittaa Minna Ruusuvuori.

Nämä sanat olisin toivonut jonkun sanovan minulle, kun olin ensimmäistä kertaa esihenkilönä, kirjoittaa Jemmi Laaninen.

“Varsinkaan meillä pienemmillä toimijoilla ei riitä mitenkään kaista hanskata kaikkea. On pakko erikoistua ja tehdä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa”, kirjoittaa Arttu Käyhkö.

Aloittelevana asiakaspäällikkönä jouduin pohtimaan, mitä tapahtuu yhteistyölle, jos annan ahdistelevalle asiakkaalle litsarin ja käsken jättämään minut rauhaan, kirjoittaa Marica Thorén.

Jos emme itse ole valmiita tarttumaan lapioon ja tekemään töitä työmme tuloksellisuuden osoittamiseksi, on ihan turha peräänkuuluttaa kulmahuoneeseen pääsyä, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

Yrityksen arvot eivät ohjaa bisnestä, vaan ihmisiä bisneksessä, kirjoittaa Anssi Järvinen.

Kun riittävän moni taho jähmettyy, syntyy markkinoiden häiriötila. Kutsun sitä kriisiyhteiskunnaksi. Siinä tilassa moni organisaatio on tällä hetkellä, kirjoittaa Nea Barman.

Tuskailen jatkuvasti kansainvälisten tiedotteiden kanssa. Asiaan päästään vasta toisella sivulla jos silloinkaan. Viestien kyllästämässä maailmassa suomalaiselle suoraan asiaan -tyyliselle lähestymiselle on tilausta, kirjoittaa Toni Perez.

Yhden markkinointitoimenpiteen radikaali suosiminen on vähän kuin harrastaisi seksiä vain lähetyssaarnaaja-asennossa: mahdollisuuksia hukataan ja eikä kaikkea potentiaalia saada hyödynnettyä, kirjoittaa Markus Nieminen.

Luovan asiantuntijatyön tärkein työkalu eli aivot eivät toimi kuormittuneena halutulla tavalla, kirjoittaa Leena Komulainen.

Työpaikan vaihtaja ei ole urakiipijä tai pyrkyri vaan työhönsä intohimoisesti suhtautuva asiantuntija, väittää Ulla Jones.

Unohdetaan kerrankin ämpärit ja panostetaan laatuun. Vähemmän on usein enemmän, kirjoittaa Marika Siniaalto.

Psykologinen turvallisuus, empatia ja välittäminen ovat aitoja arvoja, jotka luovat turvallisen ympäristön. Se taas mahdollistaa yrityksen kukoistamisen, kirjoittaa Minna Ruusuvuori.

Miksi alkoholi on työn kontekstissa jonkinlainen normi, mutta työkyvyn varsinainen ylläpitäminen esimerkiksi työpaikan tarjoaman terapian keinoin on edelleen tabu, kysyy Jemmi Laaninen.

Markkinoinnilla on harvoin niin merkittävää roolia yhteiskunnassa kuin nyt. Vaikka tilanne ahdistaa, on jokaisen velvollisuus seurata ja oppia, kirjoittaa Santtu Kottila.

Uuden luominen vaatii merkityksen kokemusta, joka kulkee läpi kaiken tekemisen, kirjoittaa uuden sukupolven mediatalon perustanut Vilma Rimpelä.

Jotkut organisaatiot välttelevät viestinnässään sota-sanan käyttöä. Se tuntuu vastuuttomalta valinnalta, kirjoittaa MarkkinointiUutisten päätoimittaja Iina Kansonen.

Sopivan markkinointiviestin luominen saattaa juuri nyt tuntua vaikealta. Mutta jos se on suurimpia haasteitasi, kannattaa olla kiitollinen siitä, että sinulla on kaikki hyvin, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

Suomen taloudellinen sijainti ja maapallon markkinoiden maantiede liikahti äkisti, kun Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan. En ole huolissani oululaisista, mutta muusta Suomesta olen, kirjoittaa Antti Sipilä.

Varmaa on se, että tulevina epävarmuuden aikoina brändien viestinnän ytimessä on oltava koko ajan enemmän se, miten yritys näkee maailman ja miten se yrittää siitä pikku kätösillään tehdä paremman, kirjoittaa Arttu Käyhkö.

Minulla oli asiakkaalle perusteltu ehdotus ja sille tarkasti mietitty toteutustapa ja hinta. Asiakas piti ideastani, mutta halusi keskustella jatkosta ja hinnasta miespuolisen kollegani kanssa, kirjoittaa Marica Thorén.

Yhä useampi toimisto harkitsee pitkään julkisiin hankintoihin osallistumista. Ne kun ovat usein järjetöntä Excel-peliä, jonka kruunaa se, että kymmenen toimistoa tekee tuntikaupalla laskuttamatonta työtä, kirjoittaa Toni Perez.

Vielä kuukausi sitten saattoi vierähtää viikkokin niin, etten kirjautunut Facebookiin. Nyt olen viikon ajan kirjautunut sinne joka päivä selaamaan yhtä ja samaa ryhmää, kirjoittaa MarkkinointiUutisten päätoimittaja Iina Kansonen.

On absurdia, että puhelinmyyjä soittaa ja kaupittelee Aku Ankkaa samana päivänä, kun Ukrainassa on syttynyt sota, kirjoittaa Nea Barman.

"Ajasta ja paikasta riippumattomassa työssä kellonaikoja merkityksellisempää pitäisi olla työn laatu ja tulos", kirjoittaa Emmi Paajanen.

Anssi Järvinen kiteyttää joidenkin yritysten virheellisen ajattelutavan yhteen kuvitteelliseen dialogiin.

Markkinointiväen kisakausi on alkanut, ja samalla mielipiteet niiden relevanttiudesta, turhuudesta, tärkeydestä, reiluudesta ja epäreiluudesta täyttävät somekanavat ja etäkahvikeskustelut. Totuus kohinan taustalla on simppeli, kirjoittaa Leena Komulainen.

Tiedätkö, mikä on tyhmin asia, mitä olen palaverissa kuullut? Se, kun aikuiset ihmiset kehottavat muita olemaan rohkeita, kirjoittaa Markus Nieminen.

“Monet tunnetuimmista ja menestyneimmistä brändeistä eivät ole tehneet koskaan yhden yhtäkään kiinnostavaa mainosta, vaan olleet riittävästi esillä oikeaan aikaan oikeassa paikassa”, kirjoittaa Ossi Ahto.

Onnistunut muutos edellyttää vapaaehtoisuutta ja luontevuutta. Yksi työelämää koskeva muutos on hiipinyt osaksi arkeamme kuin salaa, ja se kehottaa sinuakin luopumaan päälleliimatusta roolistasi, kirjoittaa Ulla Jones.

Mistä löytyy hyvä markkinointialan työpaikka ihmisille, jotka haluavat tehdä hyvää duunia, mutta eivät “rakkaudesta lajiin” ja “intohimosta työtä kohtaan”, kysyy MarkkinointiUutisten uusi kolumnisti Jemmi Laaninen.

Aika ajoin johtajuuden totaalinen yksinäisyys on käsin kosketeltavaa ja jopa musertavaa, kirjoittaa Minna Ruusuvuori.

Kalenterisymbioosi ja lounasviinikippistelyt vaihtuvat nopeasti tylyyn hiljaisuuteen ja totisiin tapaamisiin, kun sopimusneuvottelut alkavat. Sille teatterille tekisi mieli nauraa, kirjoittaa MarkkinointiUutisten uusi kolumnisti Marica Thorén.

Nelikymppinen markkinointijohtajana työskentelevä ystäväni totesi, että kuullessaan NFT-krypto-lohkoketju-juttua hän huomaa muistuttavansa äitiään: tekee mieli sulkea kaikki laitteet, vetää villapipo päähän ja lähteä metsään hiihtämään, kirjoittaa Laura Olin.

Myynti ja markkinointi pelaavat samaan maaliin, mutta ovat kuitenkin eri asioita. Sen hahmottaminen on kasvuun pyrkiville yrityksille tärkeää, Antti Sipilä muistuttaa.

Yritykset kuluttavat liian usein kaiken energiansa juoksemalla hintalappu rintamuksessa uusien asiakkaiden perässä, kirjoittaa Arttu Käyhkö.

Jos viestintä ei saa missään nimessä herättää negatiivisia tunteita, ei se voi herättää myöskään positiivisia tunteita, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

Kriisiviestinnässä pahimmat iskut saattaa huolellisen strategisen pohdinnan tuloksena vastaanottaa joku muu kuin yhtiön toimitusjohtaja. Sama voi päteä poliittiseen viestintään, kirjoittaa MarkkinointiUutisten uusi kolumnisti Toni Perez.

Irtisanoutumisaalto ja osaajapula tuottavat toimistoille ongelmia, jotka markkinoinnin asiantuntijoiden täytyy ratkoa, kirjoittaa Marika Siniaalto.

Miten Itävallan kohu vaikuttaa suomalaisyrityksiin, jotka käyttävät Google Analyticsia? Sitä asiaa perkaa Petri Mertanen kolumnissaan.

Brändeiltä on puuttunut rohkeutta ihmisoikeusrikkomuksista syytetyn Kiinan järjestämien olympialaisten alla, kirjoittaa MarkkinointiUutisten toimittaja Toni Rajamäki.

Perussuomalaisten bensan hinnalla mälläilevä aluevaalimainos vaikutti erinomaiselta markkinoinnilta aina vaalipäivään asti. Sitten tapahtui jotain odottamatonta, pohtii Santtu Kottila.

Trendiraporttien sijaan nyt kannattaa kääntää katse oman yrityksen vaiheisiin viime vuosina. Se on menestyksen kannalta paljon muiden määrittelemiä trendejä tärkeämpää, kirjoittaa Nea Barman.

250 000 euron kehitysraha mahdollisti uuden median perustamisen ja auttoi löytämään kannattavan ansaintamallin, kirjoittaa Vilma Rimpelä.

Kun kuluttajan ulkonäön, osaamisen ja taustan merkitys muuttuu radikaalisti, on markkinointikin ajateltava uusiksi, kirjoittaa Markkinointiuutisten uusi kolumnisti Markus Nieminen.

Poikkeusyksilöinä pitämäni ihmiset eivät ole tehneet menestystään yksin, kirjoittaa MarkkinointiUutisten uusi kolumnisti Leena Komulainen.

MarkkinointiUutiset julkaisi ensimmäisenä vuotenaan 1024 juttua ja keräsi 452 000 katselukertaa. Vauvavuosi on nyt ohi. Mitä tapahtuu taaperoikäiselle mediallemme, pohtii päätoimittaja Iina Kansonen.

Ymmärryksen puute ja ennakkoluulot ovat luovan alan sokea piste. Se on ongelma, koska alalla on valtaa, kirjoittaa Emmi Paajanen.

Jospa alkaneena vuonna tekisimmekin enemmän vaikkapa sellaista mainontaa, jota kuluttaja haluaa vastaanottaa ihan vapaaehtoisesti, kirjoittaa Anssi Järvinen.

Ostaminen on taitolaji, jossa nämä viisi konkreettista vinkkiä auttavat onnistumaan, kirjoittaa Ulla Jones.

MarkkinointiUutisten kolumnistien joukossa on niin vanhoja tuttuja nimiä kuin uusia kasvojakin.

Sekä organisaation että yksityishenkilö hyötyvät LinkedInin uusista ominaisuuksista, kirjoittaa niitä listaava Tom Laine.

Hyvin tehty markkinointi säästää aikaa, muistuttaa Antti Sipilä.

Nuoret luovat saivat äänensä kuuluviin MarkkinointiUutisissa vuonna 2021.

Ossi Ahto ja Anssi Järvinen vastasivat MarkkinointiUutisten vuoden luetuimmista kolumneista.

Nuoret ja heidän ajatuksensa ansaitsevat arvostusta myös someyhteisöjensä ulkopuolella, muistuttaa Ella Okko.

Sex and the City myi meille oivalluksen siitä, että itsenäiset naiset ovat upeita eivätkä säälittäviä, Laura Olin kirjoittaa.

Suurin osa ihmisistä ei välitä brändistäsi, ei edes kohderyhmäsi sisällä, kirjoittaa Ossi Ahto.

Elämys voittaa kaiken. Voit saada elämässäsi mitä tahansa, mutta arvokkaimmat asiat jäävät mieleen, koska niillä on sinuun tunneside, kirjoittaa Pasi Sillanpää.

LinkedInin muutokset mahdollistavat entistä paremmin myös lyhyemmän profiilin löydettävyyden, kirjoittaa Tom Laine.

Kun yhteiskunta on jakautunut kahteen ääripäähän, pelkureihin ja rohkeisiin, kannattaa tehdä tunteilla johdettua markkinointia, kirjoittaa Nea Barman.

Asiakkaat eivät halua älykkäitä viestejä. He haluavat asian helposti tarjoiltuna, niin ettei sitä tarvitse miettiä liikaa ja mitättömälle tuotteelle uhrata liikaa aikaa, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

Muun muassa mikrovaikuttajat nousevat arvoonsa, koska kuluttajat luottavat brändejä mieluummin uskottaviin somevaikuttajiin ja vertaisiinsa, kirjoittaa Marika Siniaalto.

Evästetulkinnasta keskusteltaessa sekoitetaan iloisesti uudelleenkohdistamisessa käytetyt kolmannen osapuolten evästeet ja yksityisyyden loukkaus, kirjoittaa Petri Mertanen.

Asiakasarvo on yksi niistä viheliäisistä sanoista, joka tulkitaan usein väärin. Se hidastaa arvon tuottamista yrityksissä, kirjoittaa Ulla Jones vuoden viimeisessä kolumnissaan.

On hienoa, toivottavaa ja kansataloutta elvyttävää, että ovipumput laulavat, virtuaaliset ostoskärryt täyttyvät ja talouden rattaat pyörivät, mutta tähän soisi pyrittävän rehellisin keinoin, kirjoittaa Anssi Järvinen.