Vuonna 1983 NASA valmistautui lähettämään Sally Riden ensimmäisenä amerikkalaisnaisena avaruuteen. Hygieniapakkausten kohdalla insinööriryhmä pohti, mitä tämä tarvitsisi kuudeksi päiväksi mukaansa. Hänen matkaansa oltiin laittamassa sata tamponia.
Tämä tositarina on tietysti hauska, mutta samalla kyse on siitä, mitä tapahtuu, kun asioita suunnittelemassa on ryhmä, jolla ei ole omakohtaista kokemusta asiasta. Laskutaidon puutteen sijaan asianomaisilla ei ollut tietoa itse asiasta, jota varten he laskelmia tekivät.
Vinoumat ovat kiistatta ihmisen vastuulla eivätkä minkään yksittäisen teknologian syytä. Tekoäly kuitenkin skaalaa vinoumamme nopeammin, näkymättömämmin ja huomattavasti laajemmassa mittakaavassa kuin ihminen itse, ja juuri tämä inhimillisten vinoumien perintö onkin kriittinen ja kaipaa huomiotamme.
Vinouma ei näytä vinoumalta. Siinä piilee sen salakavalin piirre. Kun tekoäly vaikkapa oppii yleisestä historiallisesta normista, että "johtaja" tarkoittaa tyypillisesti keski-ikäistä miestä, se ei pyytämättä tuo tätä havaintoa naamamme eteen tai varoita datan yksipuolisuudesta. Se vain alkaa tuottamaan kuvia miehistä aina kun pyydämme sitä generoimaan kuvan johtajasta.
Lääketieteellinen tekoäly tunnisti vuosia ihosyöpää heikommin tummalta iholta, koska opetusdata oli kerätty pääosin vaaleaihoisilta potilailta. Äänentunnistus ei ymmärrä naisten ääniä yhtä hyvin kuin miesten, koska puheentunnistuksen pioneeridata kerättiin 1970–80-luvuilla, jolloin alan miehet nauhoittivat pääasiassa omia ääniään.
Jos vastuullamme on suunnitella asioita, palveluita tai viestejä muille, on yksinkertaisesti hyvää suunnittelua huomioida maailma niiden ihmisten silmin, joille sitä tekee.
Omien sokeiden pisteiden löytämine pelkällä pohdiskelulla on vaikeaa.
Vinoumien tunnistaminen vaatii ymmärrystä maailmasta. Sivistystä, historiaa, filosofiaa, empatiaa. Jos emme itse tunnista yhteiskunnan normeja – sitä, miten valtaa kuvataan, kenen kipu otetaan vakavasti ja kenen ääni pääsee kuuluviin – emme myöskään huomaa, kun tekoäly toistaa ja skaalaa nämä samat asetelmat. Pahimmillaan teknologia vahvistaa vanhentuneita normeja tehokkaammin ja hienovaraisemmin kuin ihminen itsenäisesti kykenisi. Markkinoijan sudenkuoppa on ulkoistaa liioin tausta-ajattelua tekoälylle, jolloin päädymme herkästi monistamaan menneisyyttä.
Kriittinen ajattelu ja empatia ovat olennainen osa työmme laatua, bränditurvaa ja kaupallista menestystä. Haastan sinut ottamaan arjen harjoitukseksi viikoittaisen vinoumavartin. Mutta varoitus: omien sokeiden pisteiden löytäminen pelkällä pohdiskelulla on vaikeaa.
Kun katsot uusinta kampanjaluonnostasi, tekoälyllä generoimaasi kuvaa tai datan pohjalta rakennettua ostajapersoonaa, voit kokeilla esimerkiksi:
Teknologia optimoi sitä, mitä sille näytetään ja syötetään. Me päätämme, mitä siitä näkyy maailmalle. Otetaan tämä vastuu vakavasti.
Pinja Hänninen on Internet-aivoinen milleniaali ja setämiehen sielulla varustettu strateginen suunnittelija, joka suhtautuu asioihin uteliaalla, lämpimän kriittisellä otteella. Pinja rakastaa ongelmia ja kysymyksiä, joihin ei ole valmiita vastauksia ja uskoo, että että parhaat oivallukset löytyvät paikoista, joihin ei aina ensimmäisenä tule katsottua.
