
Meistä markkinointi-ihmisistä (Homo marketingensis, lahko: Powerpointiformes, heimo: Brandidae) on moneksi, mutta monesta muusta ei olisi markkinoijaksi. Jokainen alalla työskennellyt tietää sen hengästyttävän tunteen, kun samassa työnkuvassa strateginen liiketoimintaosaaminen yhdistyy data-analytiikkaan, luovaan visiointiin, ongelmanratkaisuun sekä tekniseen kyvykkyyteen toteuttaa asioita kädet savessa. Myydäkin pitäisi osata, nimittäin omaa näkemystään johdolle sekä brändiä asiakkaille. Vaikuttavasta viestinnästäkään ei olisi haittaa, saati algoritmien sielunelämän ymmärtämisestä.
Lista on loputon, koska työn sisältö on läpileikkaus liiketoiminnan eri osa-alueista. Se ei ole vain markkinointiviestintää, vaan markkinan ymmärtämistä ja valintoja siitä, miten markkinoilla ollaan ja ketä varten. Arvonluonnin ja kasvun mahdollistamista kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla.
Kuulostaa pramealta, mutta mikä sitten tekee markkinoijasta menestyneen?
Stubbimaisesti ratkaisu kiteytyy kolmeen pointtiin, joita kauppakorkeakoulussa ei minulle aikanaan opetettu. Jälkikäteen ajatellen nämä empiiriset evoluutiobiologian havainnot olisi syytä ottaa mukaan opetussuunnitelmaan, jotta me työelämässä marinoituneet sekä koulunpenkiltä tänä kesänä ponnistavat talentit olisimme pykälän valmiimpia tuleviin koitoksiin. Kuvaavathan ne parhaiten Homo sapiensin alalajia, työympäristön muovaamaa ja alalle parhaiten sopeutunutta ihmistyyppiä.
1. Hyvä itsetunto on kaiken kivijalka
Markkinoijaa kyseenalaistetaan työssään jatkuvasti, ja se on täysin normaalia. Siksi alalla korostuvat joskus suuret egot ja vahvat persoonat. Egojen kalistelu ei kuitenkaan ole onnistumisen edellytys, mutta alalla työskentelevän nahan pitää olla sen verran paksu, ettei heti rupea pyörimään kuin tuuliviiri ensimmäisen vastalauseen vuoksi.
Tehtäviään ei myöskään pidä ensimmäisenä delegoida, kun taloushallinnon kollega tulee kertomaan, että hänellä olisi yksi pikku idea. Markkinointia voi tehdä kuka vain, mutta johdonmukaisuus vaatii omistajuutta omasta tontista ja pitkää pinnaa. Ilman niitä ei synny tuloksia.
Omalla urallani yksi mentorini avainteeseistä on ollut, että tätä työtä tehdään nöyränä, mutta ei koskaan nöyristellen. Aina kannattaa kuunnella ensin ja vasta sen jälkeen perustella oma näkemys. Sama viisaus pätee edelleen, olitpa sitten tuore tekijä tai vanha kehäkettu.
2. Tärkein työkalu on uteliaisuus
Markkinoijan pitää ymmärtää maailmaa muita liiketoiminnan funktioita laajemmin, koska markkinointi on koko yrityksen polttopiste. Jos ei osaa olla herkkä sille, mitä ympärillä tapahtuu, tulkita signaaleja ja elää kulttuuria todeksi, on vaikeampi onnistua. Markkinoija on yrityksen tuntosarvi markkinaan ja asiakkaan näkökulman edustaja.
Neljännen pointin saat kaupan päälle.
Pelkkä ostokäyttäytymisen tunteminen ei kuitenkaan enää riitä, koska maailmasta on tullut kompleksinen paikka, jossa sääntely ja kelpoisuusvaatimukset kiristyvät, kiihtyvä teknologinen muutos sanelee pelisäännöt ja geopolitiikka kirjoittaa arvopohjaa uusiksi. Kulttuuristen ja yhteiskunnallisten jännitteiden ymmärtäminen on tärkeämpää kuin koskaan, koska sieltä löytyvät keskeiset kipupisteet ja kasvun mahdollisuudet. Se ei kuitenkaan tarkoita brändin juurien hylkäämistä tai trendien perässä pomppimista.
3. Hyvä maku on kilpailuetu
Markkinoija on liiketoiminnan tastemaker, eräänlainen hahmo, joka kuratoi sitä, mikä myy. Aikana, jolloin kuka tahansa voi luoda hetkessä Hollywood-elokuvan tuotantoarvoja imitoivaa materiaalia, hyvän maun ja arvostelukyvyn merkitys korostuu erityisesti ulkoisessa viestinnässä.
Tällainen ajattelutapa ja toimintaohje on syväkoodattuna tyypillisesti yritysten brändikäsikirjoihin, mutta markkinoijan ansiosta se voi herätä eloon myös ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Siksi liikkeenjohdon kannattaisi hankkia uusi paras markkinointibestie ja viettää tämän kanssa vähintään yhtä paljon aikaa kuin finanssiveljien kanssa. Seura tekee kaltaisekseen.
4. Puhu, tee, näy
Neljännen pointin saat kaupan päälle. Olemmehan markkinoijia.
Tee oma osaamisesi näkyväksi, jaa asiantuntemustasi ja kerro siitä ymmärrettävästi oman organisaatiosi sisällä ja sen ulkopuolella. Markkinointi on kasvun vipuvarsi, ja sitä me Suomessa tarvitsemme. Hyväksy myös keskeneräisyytesi, mutta älä anna sen rajoittaa sinua moninaisten vaatimusten äärellä. Tämän opin olen vasta itsekin sisäistänyt.
Upeaa kesää, rakkaat vanhat ja tulevat kollegat. Muistakaa aurinkorannalla rasvata työvuosien parkitsemaa nahkaanne. Tulette tarvitsemaan sitä jälleen syksyllä.
Panu Alanko on strateginen, kaupallisesti ajatteleva PR- ja markkinointiviestinnän ammattilainen, jonka mielestä hyvässä tarinankerronnassa vähemmän on aina enemmän. Kolumneissaan Panu kirjoittaa markkinoinnin vaikuttavuudesta, brändien ja kulttuurin murroksesta sekä viestinnästä AI-aikakaudella, joka ravistelee alan toimistoja ja luovan työn rakenteita.