Helsinkiläistoimistossa uskotaan muutoksen auttavan työntekijöitä kehittymään.

Jos esihenkilö luo tiimilleen muusta yrityksestä poikkeavan työkulttuurin, on edessä ennemmin tai myöhemmin irtisanoutumisaalto, kirjoittaa Ulla Jones.

Noin 10 000 lukijaa kuussa tavoittava media perustettiin apurahojen voimin, mutta saa nykyään tuloja muun muassa natiivi- ja bannerimainonnasta. Perustaja Jenna Lehtonen sijoittaa siihen myös omaa rahaa.

Digitaalisia askelmerkkejäni seuraamalla pystyt helposti selvittämään, mitkä asiat minua kiinnostavat, mitkä painavat, mitkä ovat minulle ajankohtaisia ja mitkä todennäköisesti tärkeysjärjestyksen häntäpäässä, kirjoittaa Jemmi Laaminen.

Korulauseet mokaamisen sallivasta kulttuurista pätevät monesti muihin yritysten työntekijöihin, mutta eivät markkinoijiin, kirjoittaa Santtu Kottila.

Jo pienet muutokset mahdollistaisivat paremmat ja onnistuneemmat rekrytointiprosessit alalla, sanoo Sanna-Kaisa Koivisto.

Graafikkona työskentelevä Pelli toivoo, että toimistoissa tehtäisiin töitä merkityksellisyys eikä palkinnot edellä.

Luova työelämä 2030 -hankkeen kyselyyn vastasi yli 3000 suomalaista.

Aiemmin tänä vuonna toimisto voitti Great Place to Work -kilpailun pienten yritysten sarjan Suomessa.

Olen palavereissa mieluiten hiljaa ja kuuntelen, mitä muut puhuvat. Totuus on kuitenkin, että silloin en ansaitse palkkaani, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

Tutkimuksessa 16–29-vuotiaat suomalaiset kertoivat, millaista johtajuutta he toivovat työelämältä.

Viestinnän ammattilaiset ovat vihdoinkin päässeet kulmahuoneisiin, kun viestinnästä on tullut yksi strateginen toiminto talouden ja HR:n rinnalle. Samalla odotukset viestinnän kaikkivoipaisuudesta ovat kasvaneet eeppisiin mittoihin, kirjoittaa Toni Perez.

Minä-tyyppi on työelämän pillipiipari, joka harhauttaa järkevimmätkin uskomaan satujaan, kirjoittaa Ulla Jones.

Etätyöskentelyn normalisoituminen on tuonut monille suomalaisille markkinointialalla työskenteleville uusia uramahdollisuuksia.

Marica Thorénin ja Ulla Jonesin kolumnit valloittivat kärkisijat.

Tämä on minun kuvaukseni siitä, miltä uupumus tuntuu – ja miltä tuntui löytää itseni uupumuksen jälkeen, kirjoittaa Jemmi Laaninen.

Tervanen kehottaa toimistoja ja asiakkaita saapumaan Cannes Lions -festivaaleille yhdessä.

LinkedInin toimitusjohtajan Ryan Roslanskyn mukaan varsinkin Z-sukupolvi on vaihtanut työpaikkaa tiuhaan tahtiin viime vuosina.

Jokainen meistä tietää ne tyypit, joille ilmaiset aamiaiset, konserttien VIP-kaulanauhat ja hulppeat kesälahjat ovat tärkeintä bisneksen teossa. Kutsun heitä toimistolokeiksi, kirjoittaa Marica Thorén.

Yhä useampi vaientaa itsensä sosiaalisessa mediassa lynkkauksen pelossa. Tilanne ei ole omiaan lisäämään demokratiaa tai kehittämään keskustelukulttuuriamme, kirjoittaa Toni Perez.

Tiimini ei ole ainoa, joka kokee tarvetta journalismin muutokselle. Median on jo vuosia ollut vaikea tavoittaa nuoria, kirjoittaa Vilma Rimpelä.

Hyvä briiffi vaatii työtä. Jos briiffi on huono, on se briiffaajan eikä toimiston vika – eikä lopputulokselta kannata silloin odottaa liikoja, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

Äkillinen hintojen laskeminen laskusuhdanteessa voi heikentää brändiä ja vaikeuttaa hinnoittelua tulevaisuudessa, muistuttaa Markus Nieminen.

Pahimmillaan rikkinäinen johtaminen ajaa ihmiset tuhon partaalle, kirjoittaa Minna Ruusuvuori.

Tommi Laiho ja Elina Backman kirjoittavat dekkareita, Jukka Hakala julkaisi juuri markkinointimaailmaan sijoittuvan romaanin. Mikä saa markkinointialan ammattilaisen ryhtymään kirjailijaksi?

Osa työnantajista pitää kynsin hampain kiinni vanhan maailman malleista ja yrittää pakottaa työntekijät palaamaan koronaa edeltävälle aikakaudelle, pohtii Leena Komulainen.

Kärkiviisikossa ei nähty yllätyksiä, mutta ykkössija vaihtui.

Kymmenen vuotta sitten some oli kielletty joillakin työpaikoilla, mutta nyt sen arvo verkostoitumisen välineenä on ymmärretty. Samanlaista ymmärrystä toivoisi vähitellen annettavan myös asiantuntijavaikuttajille, kirjoittaa Ulla Jones.

Valtaosa työntekijöistä, joilla on täysi vapaus päättää työskentelypaikkansa, tekee tällä hetkellä hybridityötä.

Freecreative-startup auttaa yrityksiä löytämään projekteihin markkinoinnin, journalismin ja viestinnän ammattilaisia.

Ei kylmiä soittoja eikä sähköposteja, ei Linkkari-viestejä tuntemattomilta, ei kartoittavia kysymyksiä, ei liikaa eikä liian vähän yhteydenottoja. Asiakassuhteen rakentaminen on toisinaan tehty myyjälle mahdottomaksi, kirjoittaa Marica Thorén.

Jos markkinointi ei tuo tulosta, voimme muuttaa sen sisältöä ja jakelua. Mutta entä jos syy tuloksettomuuteen onkin markkinoinnin tekijän aivoissa, pohtii Antti Sipilä.

Luovalla alalla jokainen rakastuu omiin ideoihinsa ja puolustaa niitä henkeen ja vereen. Se voi olla hyvä piirre – mutta vain tiettyyn pisteeseen asti, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

Netprofilen strategiajohtaja ja osakas Jirimiko Oranen muistuttaa, että markkinoinnissa ja viestinnässä on lopulta kyse yksinkertaisesta, inhimillisestä psykologiasta.

Pirstaloituneessa hybriditoimistojen maailmassa projektijohdon heikko arvostus kostautuu, kirjoittaa Leena Komulainen.

Marica Thorénin kolumni, Hansdotterin ja Petri Materon yhteistyö sekä Suomen viime vuosien vaikuttavimmat kampanjat kiinnostivat lukijoita huhtikuussa.

Unfair Lean Marketing voitti pienten yritysten sarjan, Aava & Bang ylsi toiseksi keskisuurten sarjassa.

Kesti kauan ennen kuin tajusin, kuinka myrkyllinen neuvo oli. Se perustuu ajatukseen, että asiantuntijan arvo on tiedossa ja tieto pysyy muuttumattomana tilanteesta riippumatta, kirjoittaa Ulla Jones.

Masalinilla on liki 20 vuoden kansainvälinen kokemus asiakaskokemuksen, brändien, liiketoiminnan ja markkinoinnin strategisesta kehityksestä.

Työnantajalta vaaditaan arvojen mukaista käytännön toimintaa sekä arvostavaa, suoraselkäistä ja ihmiskeskeistä johtamista, kirjoittaa Minna Ruusuvuori.

Nämä sanat olisin toivonut jonkun sanovan minulle, kun olin ensimmäistä kertaa esihenkilönä, kirjoittaa Jemmi Laaninen.

Aloittelevana asiakaspäällikkönä jouduin pohtimaan, mitä tapahtuu yhteistyölle, jos annan ahdistelevalle asiakkaalle litsarin ja käsken jättämään minut rauhaan, kirjoittaa Marica Thorén.

Jos emme itse ole valmiita tarttumaan lapioon ja tekemään töitä työmme tuloksellisuuden osoittamiseksi, on ihan turha peräänkuuluttaa kulmahuoneeseen pääsyä, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

Duunitorin tutkimuksen mukaan rekrytointimarkkinointiin käytetään aiempaa enemmän rahaa.

Erillisten markkinointiosastojen aika saattaa olla pian ohi, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksella toimiva tutkijatohtori Juho-Petteri Huhtala.

Kun riittävän moni taho jähmettyy, syntyy markkinoiden häiriötila. Kutsun sitä kriisiyhteiskunnaksi. Siinä tilassa moni organisaatio on tällä hetkellä, kirjoittaa Nea Barman.

Menestys syntyy tiimityönä, toimistolta sanotaan.

Luovan asiantuntijatyön tärkein työkalu eli aivot eivät toimi kuormittuneena halutulla tavalla, kirjoittaa Leena Komulainen.

Työpaikan vaihtaja ei ole urakiipijä tai pyrkyri vaan työhönsä intohimoisesti suhtautuva asiantuntija, väittää Ulla Jones.

Miksi alkoholi on työn kontekstissa jonkinlainen normi, mutta työkyvyn varsinainen ylläpitäminen esimerkiksi työpaikan tarjoaman terapian keinoin on edelleen tabu, kysyy Jemmi Laaninen.

Uuden luominen vaatii merkityksen kokemusta, joka kulkee läpi kaiken tekemisen, kirjoittaa uuden sukupolven mediatalon perustanut Vilma Rimpelä.

”Minusta ei tullut johtajaa vahingossa”, sanoo Telian Finlandin Online-, markkinointi- ja analytiikkajohtaja Kati Riikonen, joka aloitti uransa tiiminsä toisena ja nuorimpana naisena.

Minulla oli asiakkaalle perusteltu ehdotus ja sille tarkasti mietitty toteutustapa ja hinta. Asiakas piti ideastani, mutta halusi keskustella jatkosta ja hinnasta miespuolisen kollegani kanssa, kirjoittaa Marica Thorén.

Muun muassa Jyrki Poutasen urasiirto ja Julia Kaukisen bisnesidea kiinnostivat lukijoita helmikuussa.

Mielenkiintoiset työtehtävät ovat sitoutumisen kannalta tärkeämpiä kuin palkka, selviää kyselytutkimuksesta.

Yhä useampi toimisto harkitsee pitkään julkisiin hankintoihin osallistumista. Ne kun ovat usein järjetöntä Excel-peliä, jonka kruunaa se, että kymmenen toimistoa tekee tuntikaupalla laskuttamatonta työtä, kirjoittaa Toni Perez.

MarkkinointiUutiset haastoi markkinoinnista toimitusjohtajaksi siirtyneen Jussi Lindholmin vastaamaan ikuisuuskysymykseen siitä, onko toimitusjohtajan tarpeen ymmärtää markkinoinnin päälle.

"Ajasta ja paikasta riippumattomassa työssä kellonaikoja merkityksellisempää pitäisi olla työn laatu ja tulos", kirjoittaa Emmi Paajanen.

Anssi Järvinen kiteyttää joidenkin yritysten virheellisen ajattelutavan yhteen kuvitteelliseen dialogiin.

Markkinointiväen kisakausi on alkanut, ja samalla mielipiteet niiden relevanttiudesta, turhuudesta, tärkeydestä, reiluudesta ja epäreiluudesta täyttävät somekanavat ja etäkahvikeskustelut. Totuus kohinan taustalla on simppeli, kirjoittaa Leena Komulainen.

Tiedätkö, mikä on tyhmin asia, mitä olen palaverissa kuullut? Se, kun aikuiset ihmiset kehottavat muita olemaan rohkeita, kirjoittaa Markus Nieminen.

Ansioluettelo on mainos, muistuttaa yritysjohdon urakonsulttina työskentelevä Julia Kaukinen. Yrittäjyyden alussa hän kohtasi epäilyjä, mutta nykyään hänen palveluihinsa jonotetaan.

Essi Knuutilan ja Simone Mittererin mukaan markkinoinnin kehittäminen vauhdittui progressiivisen toimintamallin myötä.

Onnistunut muutos edellyttää vapaaehtoisuutta ja luontevuutta. Yksi työelämää koskeva muutos on hiipinyt osaksi arkeamme kuin salaa, ja se kehottaa sinuakin luopumaan päälleliimatusta roolistasi, kirjoittaa Ulla Jones.

Muun muassa Euro RSCG:llä ja TBWA:lla työskennellyt Kirsi Kettunen vahvistaa Supersonia.

Mistä löytyy hyvä markkinointialan työpaikka ihmisille, jotka haluavat tehdä hyvää duunia, mutta eivät “rakkaudesta lajiin” ja “intohimosta työtä kohtaan”, kysyy MarkkinointiUutisten uusi kolumnisti Jemmi Laaninen.

Itähelsinkiläinen pilvitalo on ottanut uudenlaiset keinot käyttöön nuorten osaajien löytämiseksi.

Kalenterisymbioosi ja lounasviinikippistelyt vaihtuvat nopeasti tylyyn hiljaisuuteen ja totisiin tapaamisiin, kun sopimusneuvottelut alkavat. Sille teatterille tekisi mieli nauraa, kirjoittaa MarkkinointiUutisten uusi kolumnisti Marica Thorén.

”Moni pelkää, että rahaa aletaan toimistossa tuhlailemaan, jos kertoo budjetin”, harmittelee sometoimisto MySomen toimitusjohtaja Jenni Kynnös. Kynnös, Miska Rajasuo ja Katri Laitinen antavat vinkkinsä hyvään briiffaukseen.

Jos viestintä ei saa missään nimessä herättää negatiivisia tunteita, ei se voi herättää myöskään positiivisia tunteita, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

Kriisiviestinnässä pahimmat iskut saattaa huolellisen strategisen pohdinnan tuloksena vastaanottaa joku muu kuin yhtiön toimitusjohtaja. Sama voi päteä poliittiseen viestintään, kirjoittaa MarkkinointiUutisten uusi kolumnisti Toni Perez.

Irtisanoutumisaalto ja osaajapula tuottavat toimistoille ongelmia, jotka markkinoinnin asiantuntijoiden täytyy ratkoa, kirjoittaa Marika Siniaalto.

Trendiraporttien sijaan nyt kannattaa kääntää katse oman yrityksen vaiheisiin viime vuosina. Se on menestyksen kannalta paljon muiden määrittelemiä trendejä tärkeämpää, kirjoittaa Nea Barman.

250 000 euron kehitysraha mahdollisti uuden median perustamisen ja auttoi löytämään kannattavan ansaintamallin, kirjoittaa Vilma Rimpelä.

Koko Euroopan listauksessa Fortum ylsi sijalle 22. Muita suomalaisia ei mahtunut 30 parhaan joukkoon.

Poikkeusyksilöinä pitämäni ihmiset eivät ole tehneet menestystään yksin, kirjoittaa MarkkinointiUutisten uusi kolumnisti Leena Komulainen.

Ymmärryksen puute ja ennakkoluulot ovat luovan alan sokea piste. Se on ongelma, koska alalla on valtaa, kirjoittaa Emmi Paajanen.

Ostaminen on taitolaji, jossa nämä viisi konkreettista vinkkiä auttavat onnistumaan, kirjoittaa Ulla Jones.

Tuoreesta barometrista selviää, että myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset ovat muuttuneesta työarjesta huolimatta tyytyväisiä työhönsä.

Hyvin tehty markkinointi säästää aikaa, muistuttaa Antti Sipilä.

Ossi Ahto ja Anssi Järvinen vastasivat MarkkinointiUutisten vuoden luetuimmista kolumneista.

MarkkinointiUutisten kyselyyn vastanneista 14 prosenttia on jättänyt työsopimuksen allekirjoittamatta kilpailukiellon takia.

Smile Audiovisual ja Ataá Agency lähtivät yllättävään yhteistyöhön.

LinkedInin muutokset mahdollistavat entistä paremmin myös lyhyemmän profiilin löydettävyyden, kirjoittaa Tom Laine.

Digiosaajat arvostavat taloudellisten seikkojen ja yrityksen arvojen lisäksi hyvää työ- ja yksityiselämän tasapainoa.

Asiakkaat eivät halua älykkäitä viestejä. He haluavat asian helposti tarjoiltuna, niin ettei sitä tarvitse miettiä liikaa ja mitättömälle tuotteelle uhrata liikaa aikaa, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

Kaksi markkinointiyritystä perustanut ja myynyt Jani Leppänen kertoo, miten on saanut bisneksensä kukoistamaan.

PR-strategin tehtävänä on arvioida uutisarvoa ja tarvittaessa kehittää jonkin asian ympärille uutisarvoa.

Ole ihminen äläkä vain itsestään ja erinomaisuudestaan puhuva teennäinen henkilöbrändi, Tom Laine kehottaa

Henkilökohtaista vihaista puhetta on kohdannut neljännes viestijistä.

Toimistossa on panostettu sisäiseen viestintään ja yhteisöllisyyteen.

Kilpailukieltosopimukset ovat hyvin yleisiä myynnin ja markkinoinnin alalla.

Finnish Comms Awards -kilpailun palkinnot jaettiin torstaina.

Itseoppinut Ansver Oksman on tehnyt suunnittelutyötä muun muassa Adidakselle ja Sonylle. Seuraavaksi hän haluaisi suunnitella kuosin Marimekolle.

Maailman menestyneimmät taiteilijat ovat äärikaupallisia ja suuria henkilöbrändejä, muistuttaa rajanvetoa taiteen ja kaupallisuuden välillä pohtiva yrittäjä Patrik Korhonen.

On vaikeaa karsia ja uhrata asioita suurten tavoitteiden saavuttamiseksi. Mutta mitä kovemmat tavoitteesi ovat, sitä enemmän uhrauksia joudut tekemään, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

Yli 90 prosenttia yrityksistä on investoinut tai harkinnut investointia työnantajabrändiin.

Paras tapa saada ihmiset myymään on lopettaa myynnistä puhuminen, kirjoittaa Ulla Jones.

Markkinoinnissa onnistumisen kannalta olennaista on tehdä juttuja toisille, ei itselle, Antti Sipilä muistuttaa.

Vuoden 2022 alusta alkaen työnantaja voi olla velvoitettu maksamaan työntekijälle korvausta kilpailukieltoajalta. Lakimuutos on parhaillaan eduskunnan valiokuntakäsittelyssä.