Sukupuolistavat käytännöt ja roolit ovat yhä arkea markkinointialalla. Siitä kärsivät ihmiset ja ala itse.

Kolmiosaisen sarjan motiivina on tietämättömyys kassaan kuulumisen eduista.

Kuntaviestijät ovat usein jokapaikanhöyliä, jotka hoitavat asukasviestintää, somea, tilaisuuksia ja markkinointia sekä osallistuvat myös johtoryhmän työskentelyyn.

Harkinnan taustalla voi olla kuormitusta, huonoa johtamista tai huonoa työilmapiiriä.

Vastuullisuus on yhä enemmän pinnalla, ja ensimmäinen suuri agenttihäiriötilanne noussee otsikoihin.

Vilkas keskustelu ei ole selkeän päätöksen synonyymi, Harri-Pekka Pietikäinen kirjoittaa.

Musiikki, juoksu ja lasten kuraleikit elävöittävät työn tekoa, Lilli Loiri kirjoittaa.

Erot sukupolvien ja koulutustasojen välillä ovat merkittäviä.

Markkinointialan työttömien määrä on laskenut viisi prosenttia vuoden takaisesta.

Jos työelämässä hyväksytään vain hyvän tyypin muotti, jotain olennaista katoaa, Marica Thorén kirjoittaa.

Vain kuusi prosenttia vastaajista hyödyntää agenttista tekoälyä päivittäin.

73 prosenttia YTK:n jäsenkyselyyn vastanneista kertoo joutuneensa tinkimään kulutustaan ainakin hieman.

Avoimia työpaikkoja on kymmeniä, työttömiä viestinnän ammattilaisia satoja.

Ai ei maailma ole epätasa-arvoinen? Hold my beer, Emmi Paunonen kirjoittaa.

Kiitos suomalaisille ominaisen hiljaisen kohteliaisuuden, kroonisesti vittuuntuneet saavat rellestää melko vapaasti työyhteisössä, Harri-Pekka Pietikäinen kirjoittaa.

Erittäin tärkeänä viestintätaitoja pidetään etenkin mainos- ja markkinointialalla.

Työnantajakuvakonsultti: "Jos mitään vastausta ei kuulu, hakijasta tuntuu varmasti, että häntä ei kunnioiteta."

Kahden vuoden tauon jälkeen järjestetty Portfolio Night -tapahtuma kokosi yhteen nuoret lupaukset ja luovat johtajat.

Vuoden rekrytointikampanjan suunnitteli Troot.

Somessa tehty työ ei ole kevyttä, eikä sen pitäisi kuulostaa siltä, Sanna Erkkilä kirjoittaa.

Myös alan tulevaisuus huolettaa aiempaa useampaa.

Suomalaisena brittiläiseen johtoryhmäänkin noussut Railo kertoo, että koti-ikävä lopulta voitti.

Flemmich Suomisen mukaan tänä aikana johtamisessa korostuvat pehmeät arvot, joita tekoäly ei voi korvata.

Johtotehtäviinkin palkataan yhä useammin ulkomaalainen tai ulkomaalaistaustainen.

Myös tulojen riittämättömyys korostuu luovilla aloilla.