Suosituimpien työpaikkailmoitusten joukkoon kiilasi myös kuolemantaitovalmentajan tehtävä.

Kerran luova johtaja neuvoi eräälle copy-harjoittelijalle, että ”muista sitten katsoa läpi kaikki Cannes-reelit”. Copy kuitenkin ammensi aivoihinsa kaikkea muuta populaarikulttuurista jalkapalloon, ja hänestä tuli yksi tämän maan kovimmista copyista, kirjoittaa MarkkinointiUutisten uusi kolumnisti Mikael Nemeschansky.

Alalla työskentelevistä kahdeksan prosenttia uskoo olevansa vaarassa joutua kokonaan lomautetuksi vuoden 2023 aikana.

Ping Helsingin uusi liiketoimintajohtaja Jenni Marttinen kertoo haluavansa tehdä suomalaista osaamista tunnetuksi kansainvälisillä markkinoilla.

Creative Lead -mallin tavoitteena on nivoa yhteen luovaa työtä sekä markkinointiteknologia- ja HubSpot-osaamista.

Niemistö siirtyy Vincitille Milttonilta, jossa hän vastasi brändiliiketoiminnan kehityksestä.

Tuoreen tutkimuksen mukaan vain alle puolessa suomalaisista pk-yrityksissä uskotaan, että romanitaustaiset ovat rekrytointitilanteessa samalla viivalla kuin muut.

Kaupallisen viestintä- ja teknologiatoimisto Kaimanan edellinen toimitusjohtaja Hasse Eranka jatkaa yrityksen omistajana ja Senior Advisorina.

Se, joka välttelee konflikteja, menettää monta tilaisuutta oppia uutta kollegoistaan. Huomasin sen, kun päätin jututtaa stressaantunutta kollegaani, vaikka se jännitti, kirjoittaa Ulla Jones.

Yrittäjä Marianne Lehikoisesta kertova juttu nousi vuoden luetuimmaksi.

Voi olla, että tulevaisuudessa pätee seuraava muistisääntö: jos et kirjoita hyvin, anna tekoälyn kirjoittaa, pohdiskelee Antti Sipilä.

Amsterdamissa TBWA:n toimistossa työskentelevä Tuomas Karvonen kertoo, mihin ulkomaille lähtevien suomalaisten kannattaa varautua.

Anna Salo toivoo, että mediatoimistot ymmärtäisivät luovaa ja toimittaisivat tekniset tiedot ajoissa ja oikein.

Luova Työelämä 2030 -hankkeessa on ollut mukana myös markkinointialan toimistoja.

Konsultilla on monenlaisia rooleja, joista yksi voi olla loukkaavan erotteleva ja toinen monelle pelkkää utopiaa, kirjoittaa Ulla Jones.

Luovuus on ainut asia, joka voi meidät lamalta pelastaa, mutta vain, jos se tapahtuu tasapuolisesti eikä toisten ihmisten tai luonnon kustannuksella, kirjoittaa Nea Barman.

Yrityksen taustalla on kaksi kokenutta markkinoijaa, jotka ovat huomanneet alan haasteet.

Nauroin väärissä kohdissa. Katsoit minua oudoksuen. Sinä nauroit, ja minä olin hiljaa. Tätä menoa kumppanuus näivettyy, ja lopulta sen osoittavat yhteistyön pieneksi käyvät tai täysin katoavat eurot, kirjoittaa Marica Thorén.

Markkinoinnin ammattilaisen työhön ei ole olemassa valmista käsikirjaa, mutta kun asenne on kohdallaan, pääsee jo pitkälle, kirjoittaa Anna Salo.

MarkkinointiUutiset selvitti verkkokyselyssä markkinointialan harjoittelijoiden kokemuksia. Yli puolet kertoo työllistyneensä harjoittelupaikkaansa.

MarkkinointiUutiset selvitti verkkokyselyssä markkinointialan harjoittelijoiden kokemuksia. ”Kenenkään ei pitäisi harjoittelun takia järkyttyä, että onko tämä ala oikeasti tällainen”, asiantuntija sanoo.

Deelin datan mukaan Yhdysvalloissa on etätyömahdollisuuksia eniten.

Muun muassa hyvä palkkaus ja kokemus houkuttelivat Aroa tekemään rohkean urasiirron. ”Työ on vain väline unelmien saavuttamiseksi”, työnhakumentorinakin työskennellyt Aro sanoo.

Markkinointijohtaja on organisaation markkinoinnin ja viestinnän tärkein portinvartija – tai ainakin pitäisi olla – ja vasta kun CMO:n oma nahka on pelissä, se pakottaa tekemään markkinointia, joka erottuu tapetista ja jolla on merkitystä, kirjoittaa Arttu Käyhkö.

Ruoho ei ole vihreämpää aidan toisella puolella toimistomaailmassakaan, muistuttaa Mika Hyötyläinen.

Onko brändivärillä väliä? Jos siihen sitoutuu koko porukka, niin väitän, että on, kirjoittaa Laura Olin.

Suomessa on satapäin yhden hengen markkinointiosastoja. Markkinoinnin yksinäisen suden paikka ei kuitenkaan ole niin surkea kuin toisinaan väitetään, kirjoittaa Antti Sipilä.

Isojen kumppanuusverkostojen hallinnointi on työlästä ja kallista. Tulee virheitä ja tietokatkoksia. Useiden erilaisten tiimien yhteensovittaminen voi olla hankalaa. Suurimpia häviäjiä ovat markkinoinnin laatu, tehokkuus ja prosessin linjakkuus, kirjoittaa Anna Salo.

Christine Göös kannustaa suomalaisia luomaan rohkeasti kansainvälistä uraa. ”Jos mulla olisi markkinointitoimisto Suomessa, pyrkisin myymään tuotettani ulkomaille”, Göös sanoo.

Widerholm työskentelee nykyään TBWA:n maineikkaassa Chiat\Day-toimistossa, jossa hän yleni loppukesästä luovan johtajan ruutuun.

Kasvava vaihtuvuus on harmillisen usein seurausta toimiston taloudellisesta ahdingosta. Ja taloudellinen ahdinko taas näköalattomuudesta. Ei ole uskallettu muuttua, ainakaan ajoissa, ainakaan riittävästi, kirjoittaa Anssi Järvinen.

Kun kriisi iskee, organisaatio usein sulkeutuu ja avoin kommunikaatio lakkaa, vaikka kriisistä selvitäkseen pitäisi toimia juuri päinvastoin, kirjoittaa Markus Nieminen.

Suurin osa pohjoismaisista viestijöistä seuraa aktiivisesti monimuotoisuuteen, tasa-arvoon ja inkluusioon liittyviä keskusteluja, mutta ovat varovaisia nostamaan aiheita esille omassa viestinnässään.

Todennäköisesti sinäkin työskentelet yrityksessä, jonka markkinointiosastolla ei ole todellista päätöksentekovaltaa, sillä se valuu vuosi vuodelta enemmän myynnille, kirjoittaa Markus Kivikangas.

NCC:n tutkimuksen mukaan työelämä on muuttunut pysyvästi.

Helsinkiläistoimistossa uskotaan muutoksen auttavan työntekijöitä kehittymään.

Jos esihenkilö luo tiimilleen muusta yrityksestä poikkeavan työkulttuurin, on edessä ennemmin tai myöhemmin irtisanoutumisaalto, kirjoittaa Ulla Jones.

Noin 10 000 lukijaa kuussa tavoittava media perustettiin apurahojen voimin, mutta saa nykyään tuloja muun muassa natiivi- ja bannerimainonnasta. Perustaja Jenna Lehtonen sijoittaa siihen myös omaa rahaa.

Digitaalisia askelmerkkejäni seuraamalla pystyt helposti selvittämään, mitkä asiat minua kiinnostavat, mitkä painavat, mitkä ovat minulle ajankohtaisia ja mitkä todennäköisesti tärkeysjärjestyksen häntäpäässä, kirjoittaa Jemmi Laaminen.

Korulauseet mokaamisen sallivasta kulttuurista pätevät monesti muihin yritysten työntekijöihin, mutta eivät markkinoijiin, kirjoittaa Santtu Kottila.

Jo pienet muutokset mahdollistaisivat paremmat ja onnistuneemmat rekrytointiprosessit alalla, sanoo Sanna-Kaisa Koivisto.

Graafikkona työskentelevä Pelli toivoo, että toimistoissa tehtäisiin töitä merkityksellisyys eikä palkinnot edellä.

Luova työelämä 2030 -hankkeen kyselyyn vastasi yli 3000 suomalaista.

Aiemmin tänä vuonna toimisto voitti Great Place to Work -kilpailun pienten yritysten sarjan Suomessa.

Olen palavereissa mieluiten hiljaa ja kuuntelen, mitä muut puhuvat. Totuus on kuitenkin, että silloin en ansaitse palkkaani, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

Tutkimuksessa 16–29-vuotiaat suomalaiset kertoivat, millaista johtajuutta he toivovat työelämältä.

Viestinnän ammattilaiset ovat vihdoinkin päässeet kulmahuoneisiin, kun viestinnästä on tullut yksi strateginen toiminto talouden ja HR:n rinnalle. Samalla odotukset viestinnän kaikkivoipaisuudesta ovat kasvaneet eeppisiin mittoihin, kirjoittaa Toni Perez.

Minä-tyyppi on työelämän pillipiipari, joka harhauttaa järkevimmätkin uskomaan satujaan, kirjoittaa Ulla Jones.

Etätyöskentelyn normalisoituminen on tuonut monille suomalaisille markkinointialalla työskenteleville uusia uramahdollisuuksia.

Marica Thorénin ja Ulla Jonesin kolumnit valloittivat kärkisijat.

Tämä on minun kuvaukseni siitä, miltä uupumus tuntuu – ja miltä tuntui löytää itseni uupumuksen jälkeen, kirjoittaa Jemmi Laaninen.

Tervanen kehottaa toimistoja ja asiakkaita saapumaan Cannes Lions -festivaaleille yhdessä.

LinkedInin toimitusjohtajan Ryan Roslanskyn mukaan varsinkin Z-sukupolvi on vaihtanut työpaikkaa tiuhaan tahtiin viime vuosina.

Jokainen meistä tietää ne tyypit, joille ilmaiset aamiaiset, konserttien VIP-kaulanauhat ja hulppeat kesälahjat ovat tärkeintä bisneksen teossa. Kutsun heitä toimistolokeiksi, kirjoittaa Marica Thorén.

Yhä useampi vaientaa itsensä sosiaalisessa mediassa lynkkauksen pelossa. Tilanne ei ole omiaan lisäämään demokratiaa tai kehittämään keskustelukulttuuriamme, kirjoittaa Toni Perez.

Tiimini ei ole ainoa, joka kokee tarvetta journalismin muutokselle. Median on jo vuosia ollut vaikea tavoittaa nuoria, kirjoittaa Vilma Rimpelä.

Hyvä briiffi vaatii työtä. Jos briiffi on huono, on se briiffaajan eikä toimiston vika – eikä lopputulokselta kannata silloin odottaa liikoja, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

Äkillinen hintojen laskeminen laskusuhdanteessa voi heikentää brändiä ja vaikeuttaa hinnoittelua tulevaisuudessa, muistuttaa Markus Nieminen.

Pahimmillaan rikkinäinen johtaminen ajaa ihmiset tuhon partaalle, kirjoittaa Minna Ruusuvuori.

Tommi Laiho ja Elina Backman kirjoittavat dekkareita, Jukka Hakala julkaisi juuri markkinointimaailmaan sijoittuvan romaanin. Mikä saa markkinointialan ammattilaisen ryhtymään kirjailijaksi?

Osa työnantajista pitää kynsin hampain kiinni vanhan maailman malleista ja yrittää pakottaa työntekijät palaamaan koronaa edeltävälle aikakaudelle, pohtii Leena Komulainen.

Kärkiviisikossa ei nähty yllätyksiä, mutta ykkössija vaihtui.

Kymmenen vuotta sitten some oli kielletty joillakin työpaikoilla, mutta nyt sen arvo verkostoitumisen välineenä on ymmärretty. Samanlaista ymmärrystä toivoisi vähitellen annettavan myös asiantuntijavaikuttajille, kirjoittaa Ulla Jones.

Valtaosa työntekijöistä, joilla on täysi vapaus päättää työskentelypaikkansa, tekee tällä hetkellä hybridityötä.

Freecreative-startup auttaa yrityksiä löytämään projekteihin markkinoinnin, journalismin ja viestinnän ammattilaisia.

Ei kylmiä soittoja eikä sähköposteja, ei Linkkari-viestejä tuntemattomilta, ei kartoittavia kysymyksiä, ei liikaa eikä liian vähän yhteydenottoja. Asiakassuhteen rakentaminen on toisinaan tehty myyjälle mahdottomaksi, kirjoittaa Marica Thorén.

Jos markkinointi ei tuo tulosta, voimme muuttaa sen sisältöä ja jakelua. Mutta entä jos syy tuloksettomuuteen onkin markkinoinnin tekijän aivoissa, pohtii Antti Sipilä.

Luovalla alalla jokainen rakastuu omiin ideoihinsa ja puolustaa niitä henkeen ja vereen. Se voi olla hyvä piirre – mutta vain tiettyyn pisteeseen asti, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

Netprofilen strategiajohtaja ja osakas Jirimiko Oranen muistuttaa, että markkinoinnissa ja viestinnässä on lopulta kyse yksinkertaisesta, inhimillisestä psykologiasta.

Pirstaloituneessa hybriditoimistojen maailmassa projektijohdon heikko arvostus kostautuu, kirjoittaa Leena Komulainen.

Marica Thorénin kolumni, Hansdotterin ja Petri Materon yhteistyö sekä Suomen viime vuosien vaikuttavimmat kampanjat kiinnostivat lukijoita huhtikuussa.

Unfair Lean Marketing voitti pienten yritysten sarjan, Aava & Bang ylsi toiseksi keskisuurten sarjassa.

Kesti kauan ennen kuin tajusin, kuinka myrkyllinen neuvo oli. Se perustuu ajatukseen, että asiantuntijan arvo on tiedossa ja tieto pysyy muuttumattomana tilanteesta riippumatta, kirjoittaa Ulla Jones.

Masalinilla on liki 20 vuoden kansainvälinen kokemus asiakaskokemuksen, brändien, liiketoiminnan ja markkinoinnin strategisesta kehityksestä.

Työnantajalta vaaditaan arvojen mukaista käytännön toimintaa sekä arvostavaa, suoraselkäistä ja ihmiskeskeistä johtamista, kirjoittaa Minna Ruusuvuori.

Nämä sanat olisin toivonut jonkun sanovan minulle, kun olin ensimmäistä kertaa esihenkilönä, kirjoittaa Jemmi Laaninen.

Aloittelevana asiakaspäällikkönä jouduin pohtimaan, mitä tapahtuu yhteistyölle, jos annan ahdistelevalle asiakkaalle litsarin ja käsken jättämään minut rauhaan, kirjoittaa Marica Thorén.

Jos emme itse ole valmiita tarttumaan lapioon ja tekemään töitä työmme tuloksellisuuden osoittamiseksi, on ihan turha peräänkuuluttaa kulmahuoneeseen pääsyä, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

Duunitorin tutkimuksen mukaan rekrytointimarkkinointiin käytetään aiempaa enemmän rahaa.

Erillisten markkinointiosastojen aika saattaa olla pian ohi, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksella toimiva tutkijatohtori Juho-Petteri Huhtala.

Kun riittävän moni taho jähmettyy, syntyy markkinoiden häiriötila. Kutsun sitä kriisiyhteiskunnaksi. Siinä tilassa moni organisaatio on tällä hetkellä, kirjoittaa Nea Barman.

Menestys syntyy tiimityönä, toimistolta sanotaan.

Luovan asiantuntijatyön tärkein työkalu eli aivot eivät toimi kuormittuneena halutulla tavalla, kirjoittaa Leena Komulainen.

Työpaikan vaihtaja ei ole urakiipijä tai pyrkyri vaan työhönsä intohimoisesti suhtautuva asiantuntija, väittää Ulla Jones.

Miksi alkoholi on työn kontekstissa jonkinlainen normi, mutta työkyvyn varsinainen ylläpitäminen esimerkiksi työpaikan tarjoaman terapian keinoin on edelleen tabu, kysyy Jemmi Laaninen.

Uuden luominen vaatii merkityksen kokemusta, joka kulkee läpi kaiken tekemisen, kirjoittaa uuden sukupolven mediatalon perustanut Vilma Rimpelä.

”Minusta ei tullut johtajaa vahingossa”, sanoo Telian Finlandin Online-, markkinointi- ja analytiikkajohtaja Kati Riikonen, joka aloitti uransa tiiminsä toisena ja nuorimpana naisena.

Minulla oli asiakkaalle perusteltu ehdotus ja sille tarkasti mietitty toteutustapa ja hinta. Asiakas piti ideastani, mutta halusi keskustella jatkosta ja hinnasta miespuolisen kollegani kanssa, kirjoittaa Marica Thorén.

Muun muassa Jyrki Poutasen urasiirto ja Julia Kaukisen bisnesidea kiinnostivat lukijoita helmikuussa.

Mielenkiintoiset työtehtävät ovat sitoutumisen kannalta tärkeämpiä kuin palkka, selviää kyselytutkimuksesta.

Yhä useampi toimisto harkitsee pitkään julkisiin hankintoihin osallistumista. Ne kun ovat usein järjetöntä Excel-peliä, jonka kruunaa se, että kymmenen toimistoa tekee tuntikaupalla laskuttamatonta työtä, kirjoittaa Toni Perez.

MarkkinointiUutiset haastoi markkinoinnista toimitusjohtajaksi siirtyneen Jussi Lindholmin vastaamaan ikuisuuskysymykseen siitä, onko toimitusjohtajan tarpeen ymmärtää markkinoinnin päälle.

"Ajasta ja paikasta riippumattomassa työssä kellonaikoja merkityksellisempää pitäisi olla työn laatu ja tulos", kirjoittaa Emmi Paajanen.

Anssi Järvinen kiteyttää joidenkin yritysten virheellisen ajattelutavan yhteen kuvitteelliseen dialogiin.

Markkinointiväen kisakausi on alkanut, ja samalla mielipiteet niiden relevanttiudesta, turhuudesta, tärkeydestä, reiluudesta ja epäreiluudesta täyttävät somekanavat ja etäkahvikeskustelut. Totuus kohinan taustalla on simppeli, kirjoittaa Leena Komulainen.

Tiedätkö, mikä on tyhmin asia, mitä olen palaverissa kuullut? Se, kun aikuiset ihmiset kehottavat muita olemaan rohkeita, kirjoittaa Markus Nieminen.

Ansioluettelo on mainos, muistuttaa yritysjohdon urakonsulttina työskentelevä Julia Kaukinen. Yrittäjyyden alussa hän kohtasi epäilyjä, mutta nykyään hänen palveluihinsa jonotetaan.

Essi Knuutilan ja Simone Mittererin mukaan markkinoinnin kehittäminen vauhdittui progressiivisen toimintamallin myötä.

Onnistunut muutos edellyttää vapaaehtoisuutta ja luontevuutta. Yksi työelämää koskeva muutos on hiipinyt osaksi arkeamme kuin salaa, ja se kehottaa sinuakin luopumaan päälleliimatusta roolistasi, kirjoittaa Ulla Jones.

Muun muassa Euro RSCG:llä ja TBWA:lla työskennellyt Kirsi Kettunen vahvistaa Supersonia.