Ihmisen tekemää -hanke toteutti syyskuun alussa kyselyn, jonka mukaan 98 prosenttia suomalaisista pitää melko tai erittäin tärkeänä sitä, että ihmisen tekemää työtä voi tukea omilla valinnoillaan ja rahankäytöllään.

– Puhumme paljon tehokkuudesta ja siitä, mihin kone pystyy. Vähintään yhtä tärkeää on kysyä, millaisen roolin me haluamme itsellemme, Ihmisen tekemää -hankkeen perustaja Seppo Honkanen toteaa tiedotteessa.

– Tekijyyden puolustaminen jää tyhjäksi, jos sillä ei ole taloudellista seurausta. Jos haluamme ihmisten myös tulevaisuudessa esimerkiksi kirjoittavan, tutkivan, tekevän journalismia ja taidetta tai ajattelevan työkseen, jonkun täytyy maksaa heidän työstään, Honkanen jatkaa.

Kyselystä selviää, että 83 prosenttia haluaa tekoälyn käytöstä kerrottavan mahdollisimman avoimesti.

Avoimissa vastauksissa toistuu ajatus eräänlaisesta tekoälyn tuoteselosteesta: vastaajat pitävät tärkeänä tietää, missä ja kuinka paljon tekoälyä on käytetty.

Sen sijaan yhteistä näkemystä ei muodostu siitä, milloin lopputulosta voi pitää ihmisen tekemänä ja milloin se muuttuu koneelliseksi. Kevytkin tekoälyn hyödyntäminen jakaa voimakkaasti vastaajien mielipiteitä.

Jos kielimallia käytetään tekstin oikolukuun ja rakenteen korjaamiseen, 49 prosenttia pitää lopputulosta kokonaan tai enimmäkseen ihmisen tekemänä, mutta 41 prosenttia kallistuu koneen tekemän puolelle.

Tekoälyn käyttö tiedonhaussa ja taustamateriaalien koneellisessa käsittelyssä jakaa näkemykset vielä tasaisemmin: 37 prosenttia pitää lopputuotetta enemmän ihmisen, 38 prosenttia laskee sen koneen tekemäksi.

Mitä suuremman osan varsinaisesta luovasta työstä kone tekee, sitä selvemmäksi raja muodostuu. Jos keskeiset luovat ratkaisut ovat koneen ideoimia ja ihminen vain hyväksyy lopputuloksen, 87 prosenttia vastaajista määrittelee lopputuloksen enimmäkseen tai täysin koneen tekemäksi.

Ihmisen tekemää -hanke on suunnitellut tunnistetta, joka toimisi esimerkiksi Avainlipun tai Reilun kaupan -merkinnän tapaan ja kertoisi, että työn lopputuloksen takana on ihminen.

Lue lisää: Vastalause tekoälylle – uudella tunnisteella voi tehdä näkyväksi sen, että sisällön tekijänä on ihminen

Toinen kehitteillä oleva ratkaisu on Ajattelun alusta, digitaalinen paikka kiinnostavien ihmisten omalle ajattelulle. Enemmistö tilausmaksuista ohjataan suoraan tekijöille, ja tilaaja voi halutessaan myös vaikuttaa oman maksunsa jakautumiseen.

Honkanen oli itse perustamassa Museokorttia ja johti sitä kahdeksan vuotta. Sen kautta suomalaisille museoille on tuloutettu jo yli 100 miljoonaa euroa.

– Onnistuimme luomaan helpon ja houkuttelevan tuotteen, joka on tuonut uusia kävijöitä ja uutta rahaa koko toimialalle. Ajattelun alustassa tutkitaan vastaavaa peruslogiikkaa ihmisten tekemään sisältöön. Leivotaan yhteinen kakku, josta rahaa ohjataan tekijöille, Honkanen kuvailee.

Ajattelun alusta toimii myös kokeiluna laajemmalle mallille. Jos mekanismi toimii, vastaavaa rakennetta voidaan soveltaa myös muun ihmisen tekemän työn, esimerkiksi kulttuuriprojektien tulonmuodostuksessa.

– Lopulta kyse on paljon suuremmasta asiasta kuin yhdestä tunnisteesta tai palvelusta. Meidän olisi jotenkin päätettävä, mikä ihmisen ajattelussa, tekemisessä ja luovuudessa on niin arvokasta, että haluamme säilyttää sen. Jos sillä on arvoa, pitää rakentaa myös tapoja valita sitä ja tekijöiden on saatava jatkossakin työstään elantonsa, Honkanen summaa.