Vuoden graafikkona vuonna 2024 palkitun visualisti Juuso Koposen suunnitteleman Ihmisen tekemä -tunnisteen tarvetta, kriteerejä ja käyttötapoja ryhdytään nyt arvioimaan eri alojen asiantuntijoiden kanssa.

– Kun kone pystyy tekemään jatkuvasti enemmän, ihmisen tekemälle, ajattelemalle ja myös vastuulle syntyy uudenlaista arvoa. Tuntuu ilmeiseltä, että tarvitsemme tapoja tunnistaa ja valita sitä tietoisesti, Ihmisen tekemää -hankkeen perustaja Seppo Honkanen kertoo tiedotteessa.

– Tekoälyn merkitsemiselle syntyy jo sääntöjä ja hyvä niin. Kysymme toisin päin: kuinka voin kuluttajana tietää, että juuri tässä ihmisen ajattelulla, luovuudella ja työllä on ollut olennainen merkitys, hän jatkaa.

Tunniste ei ole vielä valmis järjestelmä. Sen tarvetta, mahdollisuuksia, kriteerejä ja ongelmakohtia tarkastellaan syksyn aikana eri alojen näkökulmista. Tämän jälkeen käyttöä pilotoidaan sopivien yhteistyökumppaneiden kanssa.

Tunnisteen taustaselvitys ja ensimmäiset pilotit toteutetaan loppuvuoden 2026 aikana. Mukaan kutsutaan eri aloja edustavia organisaatioita ja yksityishenkilöitä. Tulosten perusteella tunnisteen kriteerejä ja käyttötapoja kehitetään edelleen.

Mukana ovat ainakin journalismi, kustannusala, sekä kulttuurin, taiteen ja tieteen edustajia.  Taustatyöhön osallistuvat muun muassa Journalisti-lehden päätoimittaja Marja Honkonen, Kustannusosakeyhtiö Siltalan kustantaja Aleksi Siltala sekä Ihmisen tekemää -tutkijaryhmän ohjelmajohtaja dosentti Karoliina Snell.

Tunnuksen lähtökohtana on ajatus kolmiportaisesta mallista, jota on työstetty hankkeessa mukana olevien ajattelijoiden kanssa:

Ensimmäisen portaan eli lupauksen voi antaa kuka tahansa. Esimerkiksi omissa sosiaalisen median kanavissaan voi kertoa sitoutuvansa siihen, että itse julkaistavat materiaalit ovat omin käsin tehtyjä.

Sitoumus olisi puolestaan organisaation itse antama ja perustuu luottamukseen. Sertifikaatti taas olisi vahvempi, hakemuksesta myönnettävä ja tarkistukseen perustuva tunnus. Erityisesti sitoumuksen ja sertifikaatin kohdalla selvitettävänä ovat määrittelyt ja kriteerit.

Hankkeen tiedotteen mukaan täydellisestä koko prosessin tekoälyttömyydestä ei lähtökohtaisesti ole kyse. Olennainen tausta-ajatus on, ettei tekoäly se korvaa sitä ihmisen ajattelua, luovuutta, harkintaa, tekijyyttä ja vastuuta, josta tunnisteella luvataan kertoa.

– Yksi esille noussut mahdollisuus on, että sertifikaatti voisi toimia eräänlaisen ihmistyön tuoteselosteen tavoin, Honkanen toteaa.