Kuva: Canva Pty Ltd.
Ilmiöt

Yliopistotutkimus: Tekoälystä voi tulla esihenkilölle työkaveri, mutta sen hyödyntäminen voi tehdä aivotyöstä myös kuormittavampaa

16.11.2026 9:40
Mikko Perttunen
Erikoistutkija: ”Johtamisen ydinkysymys ei siis ole vain se, mitä tekoäly osaa tehdä, vaan mitä esihenkilö päättää antaa sen tehdä.”

Tekoäly ei näyttäydy esihenkilölle enää vain teknisenä työkaluna, vaan siitä voi muodostua myös ajattelu- ja sparrauskumppani, jopa työkaveri.

Työterveyslaitoksen sekä Turun ja Vaasan yliopistojen tutkimushankkeessa havainnoitiin tekoälyn käyttöä esihenkilöiden ja johtajien työssä. Hankkeen havaintojen pohjalta laadittiin opas, joka auttaa esihenkilöitä hyödyntämään tekoälyä harkitusti työssään.

–  Esihenkilöt voivat personoida tekoälyä ja liittää siihen inhimillisiä piirteitä. Tekoälylle saatetaan puhua kuin ihmiselle, ja sen kanssa voidaan kokea muodostuvan henkilökohtainen suhde, erikoistutkija Marja Känsälä Työterveyslaitoksesta sanoo.

MAINOS

Tekoälyn inhimillistäminen ja personointi voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon esihenkilö luottaa tekoälyyn ja millaisia tehtäviä hän antaa sille. Tekoäly voi parantaa viestinnän ja palautteen selkeyttä ja ystävällisyyttä, mutta samalla voi syntyä jännite viestinnän laadun sekä aitouden, inhimillisyyden ja omannäköisyyden välille.

– Johtamisen ydinkysymys ei siis ole vain se, mitä tekoäly osaa tehdä, vaan mitä esihenkilö päättää antaa sen tehdä, Känsälä kiteyttää.

Hankkeen tiedotteessa muistutetaan, että johtajien ja esihenkilöiden työ on vaativaa aivotyötä. Tekoälyn käyttö voi vaikuttaa siihen, mihin työssä kiinnitetään huomiota, miten tietoa käsitellään ja millaiseen tilannekuvaan päätökset perustuvat. Tutkimuksessa tekoälyn käytön seuraukset tulivat esiin lähes kaikilla aivotyön osa-alueilla.

– Tekoäly voi tukea tiedonkäsittelyä, jos työkalut auttavat käsittelemään suuria tietomääriä, muodostamaan kokonaiskuvaa ja vapauttamaan aikaa tehtävistä, joissa ihmisen erityistä asiantuntemusta ei välttämättä tarvita. Näin aikaa voi jäädä enemmän harkintaa, vuorovaikutusta ja ihmisten kohtaamista vaativiin tehtäviin, tutkimuspäällikkö Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta sanoo.

Tekoälyn hyödyntäminen voi kuitenkin myös tehdä aivotyöstä kuormittavampaa. Samat työkalut, jotka helpottavat tiedonkäsittelyä, voivat lisätä tarkistamisen tarvetta ja päätöksenteon vaikeutta. Tämä tutkimuksessa tunnistettu jännite näkyi monilla aivotyön osa-alueilla.

Tekoälyn käyttöönotto ei siis automaattisesti johda hyötyihin. Virheet, vinoumat ja vanhentunut tieto voivat ohjata huomiota harhaan, ja kasvava tiedon määrä voi lisätä kuormittavuutta.

– Tilanne voi lamauttaa päätöksentekoa. Tekoälyä hyödyntävät johtamisen järjestelmät voivat tuottaa liian laajan ja perusteellisen tilannekuvan, jonka kanssa esihenkilö on helisemässä eikä aikaa vapaudukaan ihmiselle, Kalakoski muistuttaa.