Luovalla alalla työskentelevät janoavat vapautta. Vapaus ruokkii innovatiivisuutta, mutta voi ilman rajoja kääntyä kaaokseksi. Siksi luovalla alalla työskentelevät kaipaavat myös rajoja. Pelkän vapauden lopputuloksena kun ei välttämättä olekaan luovuutta vaan uupumisoireita, kirjoittaa Anttoni Heikura.

Viestinnän merkitys ja arvostus yhteiskunnassa ovat nousseet, mutta johto ja kollegat viestinnän ulkopuolella eivät vieläkään aina hahmota, mitä viestintä oikeastaan tekee. Usein viestintä nähdään tilaustoimintona tai tukipalveluna, jota muut saavat ohjailla. Jos viestinnän langat annetaan ei-viestijän käsiin, seuraa siitä yleensä epäjohdonmukainen viestinnän räiskintä, sulkeutunut ilmapiiri ja paha mieli kaikille, kirjoittaa Siina Repo.

Ala on hallitusten osalta Suomen kansainvälisimpiä, mutta valta on edelleen voimakkaasti miehillä.

Uusi johtaja noin 40 työntekijää työllistävälle toimistolle löytyi talon sisältä.

Työikäisillä on palautumisvaje ja ongelmia jaksamisen kanssa, sanoo Hansdotterin Ulla Suur-Inkeroinen. Idea ympärivuotiseen palautumisaikaan saatiin työntekijöiden kanssa käydyistä keskusteluista.

Vuosien varrella Hakkaraisen tunnetuimpiin töihin kuuluvat muun muassa Älä kerro Martille, Counterstrike of the Free Press ja Älä riko urheilua.

Työ- ja elinkeinoministeriön viestintäjohtajan mukaan säästötoimenpiteet voivat vaikuttaa siten, että tulevaisuudessa julkishallinnon viestijöillä on käytössään nykyistä kevyempi työkalupakki.

Työyhteisöviestinnän johtamisen suurin ongelma on se, ettei sitä oikeastaan johdeta, vaan sen annetaan vain tapahtua omalla painollaan. Strategisesti johdettu ja systemaattinen työyhteisöviestintä edellyttää sitä, että kulmahuoneissakin ymmärretään, mitä se on. Tämä takaa tuloksia myös viivan alla, kirjoittaa Siina Repo.

Ville Kovasella ja Tuomas Pekkasella pitkä kokemus eri toimistoista.

Kone joutui tänä vuonna tyytymään kakkossijaan.

Markkinointijohtajan tärkeimmät taidot ovat intellektuelli uteliaisuus, empaattisuus ja sopeutumiskyky, sanoivat menestyneet markkinointijohtajat Cannesissa.

Meillä on kulttuuristamme kumpuavia vahvuuksia, jotka eivät ole itsestäänselvyyksiä rajojemme ulkopuolella. Pystymme parantamaan organisaation luovuutta ihan vain olemalla omia itsejämme, kirjoittaa Antti Toivonen.

Myynnin rappio on merkki siitä, että myyntijohtajan on aika katsoa peiliin – ei syyttää markkinoita, taloutta tai tiimiä, kirjoittaa Joona Mäntyvaara.

”Usein käytännöt, jotka auttavat neuromoninaisia ihmisiä, hyödyttävät myös muuta työyhteisöä.”

Usea kohtaamani myyntijohtaja yrittää soveltaa kymmeniä vuosia sitten luotuja johtamismalleja nykypäivän digitaaliseen ostoympäristöön. Nuo mallit on rakennettu silloin, kun myynti on perustunut kasvokkaisiin tapaamisiin ja markkinointi on ollut enimmäkseen maksettuja mainoksia, kirjoittaa Oona Kankkunen.

Yhteiskunnassa lisääntynyt polarisaatio valuu herkästi työelämään. Siellä yksiulotteiset näkökulmat näyttäytyvät esimerkiksi tilanteissa, joissa nuoret sukupolvet eivät välttämättä toimi niin kuin on totuttu. Miten pääsemme takaisin lähemmäs toisiamme, pohtii Anttoni Heikura.

Brändiuudistuksen jälkeen yhtiö kommunikoi aiempaa voimakkaammin kiertotalouden teemoilla.

Maailma muuttuu nopeasti, mutta näillä 10 ohjeella pystyt helposti välttämään jatkuvan muutoksen ja jatkamaan ainakin vielä hetken kuten aina ennenkin, kirjoittaa Jere Rinne.

Ruusunen siirtyi uuteen työhönsä konsulttiyhtiö Knowitilta.