
Myönnän sen suoraan: termi "työntekijälähettilyys" on ollut mielestäni aina suhteellisen luotaantyöntävä. Voimmeko siis viimein jättää sille kollektiivisesti hyvästit?
Onko terminologialla väliä? Itsehän postaan harva se päivä kasvollisesta ajatusjohtajuudesta, sen eri ilmentymistä, hyödyistä ja tekniikoista.
En mahda sille mitään, työntekijälähettiläs-ilmaisu maalaa mieleeni kuvia fordilaisesta yrityskoneistosta. Taukohuone, jossa leijailee hieman ummehtunut mikroruoan tuoksu. Intranetissä pyörii muistutus "Muista jakaa tämän viikon postaus!". Ahkerimmat jakajat kisaavat leffalipuista, monitoimilaitteesta tai muista kuukauden aktiivisimman re-postaajan palkinnoista. Homma tulee kyllä hoidettua, mutta jotain oleellista puuttuu – oma sisällöntuotantoa ohjaava asiantuntijanäkökulma ja aito motivaatio.
Älä kuitenkaan käsitä väärin. En ole lähettilyyttä vastaan. Olen vahvasti sen puolella. Kuitenkin, pelkkä toisten (yritysten tai ihmisten) ajatusten eteenpäin jakelu ei rakenna julkaisijan omaa ääntä. Ainakaan se ei tee kenestäkään ajatusjohtajaa.
On kiistaton fakta, että toimialaa koskeva viestintä siirtyy yrityssivuilta ihmisten omiin kanaviin. Ajatusjohtajuutta rakentava yritykset tarvitsevat ihmisiä organisaatiosta mukaan kriittisen tärkeän näkyvyyden rakentamiseksi. Potentiaalinen asiakas ei lähtökohtaiseesti suuntaa ensimmäisenä yrityksen "Meistä"-sivulle. Todennäköisemmin hän törmää yritykseen kuullessaan mitä yrityksessä työskentelevät ihmiset kertovat ammatillisesta kehityksestään, yrityksen avainprojekteista ja roolistaan osana niitä sekä toimialansa merkittävimmistä uusista kehityssuunnista.
Tässä työntekijöiden edustuksellisessa roolissa on paljon mahdollisuuksia ja myös usein toistuvia haasteita.
Miksi niin monessa yrityksessä kasvollinen ajatusjohtajuus jää puolitiehen?
Mahdollisuus liittyy tekemiseen itsessään. Asiantuntija, joka rakentaa rohkeasti omaa ääntään somessa, tekee samalla työtä työntantajayrityksen hyväksi – ilman, että hänen tarvitsee jakaa ainuttakaan logollista bannerikuvaa. Hänen ajatuksensa ovat jo itsessään viesti ja edustuksellinen teko. Toki ohjatulla tekemisellä yritys varmistaa että asiantuntijat tunnistavat teemat joiden ympärillä ajatusjohtajuutta erityisesti halutaan rakentaa.
Mutta miksi niin monessa yrityksessä kasvollinen ajatusjohtajuus jää puolitiehen? Kokemukseni mukaan se kiteytyy kahteen keskeiseen haasteeseen – ja ne molemmat liittyvät emootiohin.
Ensinnäkin, jos innostus ja motivaatio tekemistä kohtaan ei ole korkea, ammatillinen postaaminen ei jalkaudu systemaattiseksi tekemiseksi arjen kiireiden keskellä. Lähtötilanteessa onkin hyvä kirkastaa, mitä työntekijä hyötyy yritykselle tehtävästä ambassador-työstä ja oman ammatillisen henkilöbrändin rakentamisesta. Motivaation lähteet ovat myös hyvin erilaisia roolista riippuen.
Myyjää motivoi näkyvyys, joka tuo verkostot ja tulevaisuuden liidit lähemmäksi. Asiantuntijan kieliä näppäilee tunnettuus toimialla, urakehitys tai halu vaihtaa ajatuksia toimialan muiden osaajien kanssa. Johtaja syttyy viestinnän tavoittavuudesta ja vaikuttavuudesta. Pelkästään nämä kolme eri ryhmää motivoituvat siis hyvin eri näkökulmista. Jos vastaus ”Miksi teemme tätä?” kysymykseen on pelkästään "yritys saa lisää näkyvyyttä" – homma ei lähde lentoon.
Toinen yleinen kompastuskivi on se, että osaajia ei kouluteta tai valmistella jatkuvaan sisällöntuotantoon riittävästi. Yhtäkkinen ja toisaalta toistuva kasvollinen esiintyminen sosiaalisessa mediassa on usein ihmiselle jännittävää. Se vaatii harjoittelua, sparrausta, uusia taitoja – usein myös vertaistukea. Tavoitteena on löytää oma ääni niin, että postaaminen tuntuu aidolta eikä piilotetulta promootiolta. Tämä ei tapahdu viikossa tai parissa.
Miksi siis tarvitsemme korvaavan sanan? Työntekijälähettilyys kuulostaa palvelukselta, jonka teet työntekijänä työnantajallesi. Kasvollinen ajatusjohtajuus kuulostaa palvelukselta, jonka teet itsellesi, toimialallesi – ja samalla työnantajallesi. Tästä näkökulmasta tekeminen ponnistaa win-win-näkökulmasta, joka tuottaa hyvä moneen suuntaan – ja näin ollen myös todennäköisemmin jalkautuu arkeen.
Ida on suomalaisen sisältömarkkinoinnin pioneeri, palkittu yrittäjä ja kolme kertaa kirjajulkkareitaan juhlinut asiantuntijatoimari. Idan tekstit käsittelevät sitä kuinka koko maailma - ja markkinointiviestintä sen mukana - on siirtynyt sosiaalisten verkostojen aikakauteen. Tämä vaikuttaa ratkaisevasti siihen kuinka yritys voi rakentaa vaikuttavaa ja mitattavaa ajatusjohtajuutta sekä tavoittavaa markkinointiviestintää. Pistä Ida seurantaan!