Ajatusjohtajuus tunnistetaan liiketoiminnan kannalta tärkeäksi, mutta sen strateginen johtaminen on retuperällä. 56 prosenttia johtajista pitää ajatusjohtajuutta vähintään erittäin tärkeänä, mutta valtaosa yrityksistä toimii silti ilman selkeitä tavoitteita tai mittareita. Jopa 73 prosenttia yrityksistä ei mittaa ajatusjohtajuutta systemaattisesti, selviää strategiseen markkinointiin ja viestintään erikoistuneen Vapa Median ja Iro Researchin tuoreesta tutkimuksesta.

– Tutkimus on karu herätys suomalaisille johtoryhmille. Uskottelemme itsellemme olevamme strategisia, mutta johdamme yhtä tärkeimmistä kilpailueduistamme sokkona. Kysymys kuuluu: kuinka moni yritysjohtaja johtaa muita yhtä tärkeitä osa-alueita ilman mitään mittareita? Ajatusjohtajuus ei ole viestinnän harrastelua, vaan se on myynnin ja strategian kovinta ydintä, Vapa Median toimitusjohtaja Ida Hakola kertoo tiedotteessa.

Tutkimus paljastaa myös merkittäviä näkemyseroja johtoryhmien sisällä. Siinä missä 73 prosenttia toimitusjohtajista uskoo ajatusjohtajuutta käsiteltävän johtoryhmässä, vain 20 prosenttia markkinointi- ja brändijohtajista on samaa mieltä. Tämä viittaa siihen, että ylin johto on usein autuaan tietämätön käytännön tilanteesta.

Kyselyn mukaan ajatusjohtajuus jää viestinnän saarekkeeksi, ja yhteys myyntiin ja liiketoiminnan ytimeen katkeaa.

– Data osoittaa, että B2B-ostaja ei enää osta tuotetta, vaan näkemyksen. Luottamus rakennetaan ihmisten, ei logojen kautta. Silti moni yritys piilottaa parhaat asiantuntijansa ja heidän äänensä. Suurin kasvun este ei olekaan teknologia tai budjetti, vaan kulttuurinen uskalluksen puute, Vapa Median asiakkuusjohtaja Jasmiina Parta toteaa.

Ajatusjohtajuuden jalkauttaminen koetaan laajalti vaikeaksi. Erityisen haastavaa se on yrityksissä, joissa ajatusjohtajuutta ei käsitellä systemaattisesti johtoryhmätasolla – niissä vain 19 prosenttia kokee sen helpoksi. Vaikka arjen esteiksi mainitaan usein kiire ja resurssit, tutkimus paljastaa syvemmän, kulttuurisen juurisyyn: rohkeuden puutteen.

Johdolla on tutkimuksen mukaan usein harhakuva siitä, kuinka helppoa asiantuntijoiden aktivointi on. Todellisuudessa moni asiantuntija ei halua nousta esiin. Markkina ei kuitenkaan palkitse arkuutta.

Ajatusjohtajuuden tila 2026 -tutkimuksen toteuttivat Vapa Media ja Iro Research. Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluilla tammikuussa 2026. Kohderyhmänä olivat Suomen 500 suurimman yrityksen päättäjät, ja tutkimukseen vastasi 150 johtajaa toimitusjohtaja-, liiketoiminta-, myynti-, markkinointi- ja viestintärooleissa.