
Tuoreen kyselyn suurempi osa suomalaisista työelämässä olevista kokee työn onnellisuuden lähteenä kuin sen nakertajana.
Lähi-Tapiolan teettämästä kyselystä selviää, että ratkaisevinta ei ole palkka vaan se, kenen kanssa ja miten töitä tehdään.
Kolmannes suomalaisista työelämässä olevista kokee työn lisäävän arjessa koettua onnellisuutta, kun taas viidennes kertoo, että työ heikentää kokemusta onnellisuudesta.
– Vietämme töissä leijonanosan viikoittaisesta valveillaoloajastamme, joten ei ole ihme, että työ vaikuttaa onnellisuuden kokemukseen. Onnellisuutta tukeva työelämä edistää työntekijöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia, tuottavuutta sekä sitoutumista, ja siksi sen tavoittelu kannattaa, Lähi-Tapiolan työhyvinvointipäällikkö Matti Räsänen muistuttaa.
Sukupuoli ei vaikuta koettuun onnellisuuteen. Sen sijaan ammattiasema erottuu tuloksissa: ylemmistä toimihenkilöistä 41 prosenttia ja yrittäjistä peräti 44 prosenttia kokee työn lisäävän onnellisuuttaan.
Kyselyyn vastanneiden mukaan onnellisuuden kokemukseen vaikuttavat monet tekijät: työn sisältö (73 %), työyhteisö (72 %), palkka (62 %), työn ja vapaa-ajan tasapaino (60 %), työympäristö (40 %) sekä johto (32 %).
Onnellisuuden kokemusta lisäävät eniten työn sisältö ja työyhteisö. Palkka sekä työn ja vapaa-ajan tasapaino vaikuttavat onnellisuuden kokemukseen sekä heikentävästi että lisäävästi.
– Palkka ei suinkaan ole eniten onnellisuutta lisäävä tekijä, eikä se ole myöskään työntekijöitä sitouttava asia. Palkitsemisen tulee kuitenkin tuntua riittävältä ja oikeudenmukaiselta, jotta se ei heikennä onnellisuutta. Erityisesti nuoret arvostavat tänä päivänä palkkaa enemmän hyvää lähijohtamista ja merkityksellistä työtä, Räsänen painottaa.
Johdolla on kyselyn mukaan erityinen vaikutus onnellisuuteen silloin, kun siinä on puutteita. Vastaajat, jotka kokevat työn heikentävän onnellisuuttaan, mainitsevat työpaikkansa johdon vaikuttavan kokemukseensa kaksi kertaa useammin kuin ne, jotka kokevat työnsä lisäävän onnellisuutta.
Kyselyyn vastasi 1 024 henkilöä 20.–27.2.2026 välisenä aikana.
Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa koko aineiston tasolla.