
Vuonna 2005 voimaan tullut palkkakartoitusvelvollisuus kavensi naisten ja miesten palkkaeroja työpaikoilla noin prosenttiyksikön ja lisäsi naisten mahdollisuuksia edetä paremmin palkattuihin tehtäviin.
Tämä selviää Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuoreesta tutkimuksesta. Tulokset vahvistavat kansainvälistä tutkimusnäyttöä siitä, että palkka-avoimuus voi edistää palkkatasa-arvoa.
Sukupuolten palkkaerolla tarkoitetaan naisten ja miesten keskimääräisten tuntipalkkojen eroa.
Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti saman yrityksen sisäisiä palkkaeroja ja otetaan huomioon henkilöstörakenteen muutokset. Ennen vuoden 2005 uudistusta naiset ansaitsivat tutkimusaineistossa keskimäärin noin 17 prosenttia vähemmän kuin saman työnantajan palveluksessa työskentelevät miehet.
Ero voi johtua esimerkiksi siitä, että naiset ja miehet työskentelevät eri tehtävissä, heidän urakehityksensä eroaa tai samanarvoisesta työstä maksetaan eri palkkaa.
VATT:n tutkijat Aspasia Bizopoulou, Elias Einiö ja Tuomo Virkola selvittivät laajojen työnantaja- ja työntekijäaineistojen avulla, miten Suomen vuoden 2005 palkka-avoimuusuudistus vaikutti palkkoihin, sukupuolten välisiin palkkaeroihin ja rekrytointiin.
Uudistus velvoitti vähintään 30 työntekijän työnantajat kartoittamaan naisten ja miesten palkkoja eri tehtäväryhmissä. Tutkimuksen mukaan uudistus lisäsi työntekijöiden tietoisuutta työpaikkojen tasa-arvotoimista ja kavensi sukupuolten palkkaeroja.
– Palkka-avoimuuden vaikutukset riippuvat siitä, miten työnantajat reagoivat palkkaeroista saatavaan tietoon. Vuoden 2005 uudistus teki palkkaerot näkyvämmiksi ja kannusti työnantajia puuttumaan niihin. Samalla naisten mahdollisuudet edetä paremmin palkattuihin tehtäviin lisääntyivät, erikoistutkija Bizopoulou kertoo tiedotteessa.
Tutkimuksessa havaittiin, että vuoden 2005 uudistus kavensi naisten ja miesten palkkaeroa 30–55 hengen yrityksissä noin prosenttiyksikön verrattuna 15–29 työntekijän yrityksiin, joita palkkakartoitusvelvollisuus ei koskenut.
Tämä vastaa noin 5–8 prosenttia uudistusta edeltäneestä palkkaerosta. Ero kaventui, koska naisten palkat nousivat ja miesten palkat laskivat hieman. Tuloksissa on otettu huomioon myös henkilöstön rakenteessa tapahtuneet muutokset.
Useampi nainen myös siirtyi paremmin palkattuihin tehtäviin. Miehillä vastaavaa vaikutusta ei havaittu. Naisten urakehityksen paraneminen selitti merkittävän osan palkkaeron kaventumisesta.
– Yksi tutkimuksen keskeisistä tuloksista on, ettei palkka-avoimuus ainoastaan kaventanut palkkaeroja. Se lisäsi myös naisten mahdollisuuksia edetä paremmin palkattuihin tehtäviin. Tulos viittaa siihen, että palkkaerojen tekeminen näkyviksi voi kannustaa työnantajia puuttumaan myös urakehitykseen liittyvään eriarvoisuuteen, johtava tutkija Virkola kertoo.
Suomen tulokset tukevat kansainvälistä tutkimusnäyttöä siitä, että palkka-avoimuudella voidaan kaventaa sukupuolten palkkaeroja. Vaikutus oli Suomessa kuitenkin pienempi kuin muissa maissa, joissa vastaavien uudistusten on havaittu kaventaneen palkkaeroja 2–3 prosenttiyksikköä. Esimerkiksi Tanskassa samankaltainen uudistus pienensi palkkaeroa kaksi prosenttiyksikköä.
Kerro kehitysideasi, anna palautetta, kysy mitä tahansa! Palaamme asiaan mahdollisimman pian.