Kokonainen HSL:n lähijuna kulkee lentoyhtiön mainoksena. Samaan aikaan Helsinki pohtii fossiilimainonnan rajoittamista. Millaista kulutusta haluamme tehdä kaupungissa normaaliksi, Niklas Kaskeala kysyy.
Sain viime viikolla kuvan Helsingin seudun liikenteen HSL:n lähijunasta. Koko juna oli teipattu lentoyhtiö Emiratesin mainokseksi.
HSL haluaa lisätä kestävää liikkumista ja puolittaa omat päästönsä vuoteen 2029 mennessä. Mainostamisensa lentojen päästöt eivät näy HSL:n laskuissa. Ilmastossa ne kyllä näkyvät.
HSL on tehnyt kahdeksanvuotinen mainossopimuksen Rebl Groupin kanssa. Rebl myy mainostilaa myös lähijunista. HSL saa tuloja, joilla sen mukaan hillitään painetta nostaa lippujen hintoja. Joukkoliikenne tarvitsee rahaa, tietenkin. Mutta pitääkö sitä hankkia teippaamalla kokonainen juna täysin fossiilisilla operoivan lentoyhtiön mainokseksi?
Emiratesin mainos tulee kymmenille tuhansille ihmisille vastaan matkalla töihin, kotiin tai harrastuksiin. Kun lentoja kaupataan näillä reiteillä vuodesta toiseen, lentäminen alkaa tuntua ihan tavalliselta ostokselta. Tätähän mainonta tekee.
Minusta pitäisi pysähtyä kysymään, haluammeko kaupunkiympäristössä tällaista näkyvyyttä fossiililentämiselle. Varsinkin joukkoliikenteessä, jonka tarkoitus on saada meidät liikkumaan kestävämmin.
Lontoossa rajoitettiin vuonna 2019 epäterveellisten ruokien mainontaa joukkoliikenteessä. Tutkimuksen mukaan kotitaloudet ostivat kiellon jälkeen näitä tuotteita noin 1 000 kilokalorin verran viikossa vähemmän kuin ilman kieltoa olisi odotettu. Tutkimus koskee ruokaa, ei lentämistä. Se näyttää silti, että mainospaikoilla ja niiden säännöillä voi olla vaikutusta ostoksiin.
Malmöläisen Västtrafikin mainostulot kasvoivat fossiilimainostamisen lopettamisen jälkeen.
Tukholmassa valmistellaan parhaillaan linjausta, joka sulkisi myös lentomainokset kaupungin omilta mainospaikoilta. Haagin vastaavaa fossiilimainontakieltoa käsitelleet tutkijat kirjoittivat Nature Climate Change -lehdessä, ettei yhden kaupungin kiellosta synny nopeasti suuria päästövähennyksiä. Sen kiinnostavin vaikutus on muualla. Kun yksi kaupunki vetää rajan, muutkin joutuvat miettimään, miksi lentojen mainostaminen keskellä ilmastokriisiä on edelleen täysin ok.
Ruotsin Malmössä operoiva Västtrafik päätti viime vuonna, ettei sen joukkoliikenteessä enää mainosteta lentoja, bensiiniautoja tai fossiilisia polttoaineita. Vanhat sopimukset saivat päättyä normaalisti. Västtrafikin mukaan mainostulot kasvoivat silti vuonna 2025 parilla miljoonalla kruunulla. Ainakaan siellä lentomainokset eivät olleet rahoituksen elinehto.
Helsingissäkin etenee aloite fossiilimainonnan rajoittamisesta. Se on tulossa valtuustoon 7. lokakuuta. Kaupunginhallitus esittää, että asiaa selvitetään seuraavien ulkomainossopimusten valmistelussa. Nykyiset sopimukset päättyvät vuonna 2035.
HSL:n junien kohdalla ei tarvitsisi odottaa sinne asti. HSL:n hallitus ja johto voisivat sanoa jo nyt, että lento- ja muut fossiilimainokset halutaan pois kalustosta. Reblin kanssa voi neuvotella, miten se hoidetaan.
Olisi jo aika tehdä fossiililentämisestä vähemmän normaalia. Aloitetaan vaikka siitä, ettei sitä liimata koko sähköjunan kylkeen.
Niklas Kaskeala on pitkän linjan ilmasto- ja vastuullisuusammatilainen. Hän haastaa rohkeasti yrityksiä ja toimistoja, jotka keskellä pahenevaa ilmastokriisiä ja luontokatoa edelleen sortuvat jatkuvaan viherpesuun.
Kerro kehitysideasi, anna palautetta, kysy mitä tahansa! Palaamme asiaan mahdollisimman pian.
