Luontojalanjälkeä olisi mahdollista pienentää merkittävästi arjen valinnoilla.

Voisiko pienemmilläkin yritysten vastuullisuusteoilla nähdä arvoa askeleina oikeaan suuntaan, vaikka ne eivät kaikkia ongelmia ratkaisekaan, Nanna Järvinen kirjoittaa.

Yritysten vastuullisuuspuhe kiillottaa tavoitteita ja häivyttää todellisuutta, Niklas Kaskeala kirjoittaa.

Suomalaisista hieman yli neljännes pitää vihreyttä tärkeänä ostopäätöksessään.

Luova johtaja: ”Shortlistaus on iso kunnia:”

Siemenkiekkojen takana ovat erityisoppilaitoksen opiskelijat.

Mainonta ruokkii rakenteellista ylikulutusta.

Vanhemmat ikäluokat ovat tänä päivänä edelleen aktiivisia, ja toisaalta nuoret itsenäistyvät aiempaa myöhemmin.

Toimitusjohtaja: ”On positiivista, että kasvavassa määrin tiedostamme ultrapikamuodin räjähdysmäisen kasvun haitat.”

Kuluttajien kiinnostus kestävyyttä kohtaan ei ole enää 2020-luvulla heilahdellut.

Suomessa valintoja ohjaavat muita maita enemmän hinta ja maku.

Nuoret kokevat suurinta painetta tehdä asioita ympäristön hyväksi.

Ilmastonmuutoksen kiihtyessä myös tapahtumamarkkinoinnin pelikenttä muuttuu. Olen nähnyt, mitä se voi tarkoittaa käytännössä, kirjoittaa Ninni Arion.

Toimitusjohtaja: ”Sääntelyllä tulee varmistaa, että tuotteet ovat turvallisia jo myyntiin päätyessään.”

Mukaan valitaan 6–10 yritystä, jotka saavat sparrausta ja pilotointitukea.

Ilmastoasiantuntijan mukaan suuri ongelma on se, että ketjut mainostavat edelleen aktiivisesti lihatuotteita.

Kriteerit valmistuvat kesällä 2025.

Huoli ympäristöstä ja epävakaa taloussuhdanne kasvattavat kiinnostusta tuotteiden korjaamiseen ja huoltamiseen.

Neljä viikkoa kestänyt kokeilu osoitti, että kuluttajat kaipaavat apua kestävissä valinnoissa, ja ohjaamisella voidaan myös saavuttaa tuloksia.

Laivayhtiö hyödyntää muun muassa uudelleenkäytettäviä materiaaleja.

”Vaatimustaso pyritään asettamaan kunnianhimoiseksi, mutta kuitenkin sellaiseksi, että edelläkävijöiden on se mahdollista saavuttaa.”

Moni meistä korkeakoulutetuista hyväosaisista elää etuoikeutettua elämää, jossa voimme työllämme muokata maailmaa. Meillä on valta, resurssit ja vapaus valita. Käytätkö sinä tuota valtaa hyvän tekemiseen vai ylläpidätkö järjestelmiä, jotka syventävät ilmastokriisiä, kiihdyttävät luontokatoa ja jättävät tulevat sukupolvet maksamaan laskun, kysyy Niklas Kaskeala.

Tavoitteena on saada yhä useampi asiakas tarttumaan vegetuotteisiin.

Keskus voi tarjota suomalaisille yrityksille hyvän näkymän kehittyvien maiden tarpeisiin.

"Tämä oli todella ikimuistoinen, tärkeä ja toki myös haastava projekti."