Vastuullisuusviestinnän sääntelyn henki noudattaa hyvän viestinnän periaatteita. Monet brändit ovat jo siistineet tapojaan.

Toimitusjohtaja lähti viime vuonna Intiaan.

Varoitustarroissa kerrotaan pakettien saattavan sisältää luonnonmetsää.

Suomalaiset pitävät vastuullisuutta enimmäkseen tärkeänä, mutta se jää usein puheen tasolle. Vain kolmannes suomalaisista asettuu aidosti vastuullisten kuluttajien segmenttiin.

Suomalaistoimijoita palkittiin läpi koko arvoketjun.

Vertailuun osallistui yli sata kaupunkia eri puolilta maailmaa.

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista hävikkiviikkoa. Yritys kertoo pelastaneensa vuodesta 2016 lähtien jo yli 20 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä.

”Luonnolle ja lompakolle kaikkein paras kassi on aina se, joka kotoa jo löytyy.”

Yhdysvaltalainen viestintäjätti Edelman on juuri palkattu hoitamaan Brasilian COP30-ilmastokokouksen kansainvälistä mediaviestintää. Samalla Edelman rakentaa öljyjätti Shellin mainetta samassa maassa, kirjoittaa Niklas Kaskeala.

Yleisiä ympäristöväittämiä saa käyttää, jos väittämän tueksi on erityisen vahvaa näyttöä.

Näyttelijä kertoo, että kampanjassa on kyse myös siitä, millainen maailma tuleville sukupolville jää.

Luontojalanjälkeä olisi mahdollista pienentää merkittävästi arjen valinnoilla.

Voisiko pienemmilläkin yritysten vastuullisuusteoilla nähdä arvoa askeleina oikeaan suuntaan, vaikka ne eivät kaikkia ongelmia ratkaisekaan, Nanna Järvinen kirjoittaa.

Yritysten vastuullisuuspuhe kiillottaa tavoitteita ja häivyttää todellisuutta, Niklas Kaskeala kirjoittaa.

Suomalaisista hieman yli neljännes pitää vihreyttä tärkeänä ostopäätöksessään.

Luova johtaja: ”Shortlistaus on iso kunnia:”

Siemenkiekkojen takana ovat erityisoppilaitoksen opiskelijat.

Mainonta ruokkii rakenteellista ylikulutusta.

Vanhemmat ikäluokat ovat tänä päivänä edelleen aktiivisia, ja toisaalta nuoret itsenäistyvät aiempaa myöhemmin.

Toimitusjohtaja: ”On positiivista, että kasvavassa määrin tiedostamme ultrapikamuodin räjähdysmäisen kasvun haitat.”

Kuluttajien kiinnostus kestävyyttä kohtaan ei ole enää 2020-luvulla heilahdellut.

Suomessa valintoja ohjaavat muita maita enemmän hinta ja maku.

Nuoret kokevat suurinta painetta tehdä asioita ympäristön hyväksi.

Ilmastonmuutoksen kiihtyessä myös tapahtumamarkkinoinnin pelikenttä muuttuu. Olen nähnyt, mitä se voi tarkoittaa käytännössä, kirjoittaa Ninni Arion.

Toimitusjohtaja: ”Sääntelyllä tulee varmistaa, että tuotteet ovat turvallisia jo myyntiin päätyessään.”