Suomessa Fazerin kielteisten arvioiden osuus sen sijaan laski. Fazer ilmoitti lähtevänsä Venäjältä maaliskuussa 2022, mutta sen jäätelöt valmisti edelleen Froneri, jonka emoyhtiö jatkoi Venäjällä. Yksikään suomalainen kauppaketju ei tarttunut asiaan.

Myöskään Nesteen palmuöljy tai Fortumin Uniperin kautta tuottama hiilivoima eivät liikuttaneet mielipiteitä. Danske Bankin rahanpesukohu nosti kielteisten arvioiden osuutta Tanskassa 17 prosenttiyksikköä, Suomessa vain neljä.

Tutkimuksessa verrattiin kuluttajien näkemyksiä ennen hyvin dokumentoituja kohuja ja niiden jälkeen Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Suomessa ja Alankomaissa vuosina 2014–2026.

Kohuja oli yhteensä 23 kappaletta. Kahdeksassa yhdestätoista tapauksesta, joissa yritys tietoisesti rikkoi lakia, yleistä normia tai omaa sitoumustaan, kielteisten arvioiden osuus nousi vuodessa 7–33 prosenttiyksikköä.

Muista 12 tapauksesta yksikään, kuten jalostamon laajennus, hiilivoima, palmuöljy tai kolme vihreää markkinointia koskevaa tuomiota, ei muuttanut käsityksiä yli viittä prosenttiyksikköä.

Raportissa tehtiin muitakin huomioita. Sen mukaan kohu jää elämään, kun jokin taho – kuten kauppaketju, ammattiliitto tai media – kuluttajan omassa maassa tarttuu siihen. Kohusta toipuminen puolestaan riippuu siitä, saako tarina päätöksen. Volkswagenilla toipuminen kesti Ruotsissa noin viisi vuotta. Tesla, Marabou ja Shell menettävät yhä asemiaan vuonna 2026.

– Kuluttajat eivät arvioi yrityksiä niiden ympäristöjalanjäljen koon mukaan. He katsovat, tekikö yritys sen, mitä lupasi. Vuonna 2027 maineriski liittyy siihen, miten yritys toimii. Vihreisiin väittämiin liittyvä riski on ennen kaikkea juridinen, tutkimuksen toteuttaneen SB Insightin toimitusjohtaja Erik Elvingsson Hedén arvioi tiedotteessa.