Greenpeacen mukaan Lambin mainoskampanja valittiin ehdokkaaksi, koska Lambia valmistava Metsä Group on toistuvasti ostanut puuta suojelullisesti arvokkaiden luonnonmetsien hakkuilta. Metsä Groupin tekemät puun ostot suojelullisesti arvokkaista metsistä ovat jyrkässä ristiriidassa sen mainonnan esittämien luonnonrakkausväittämien kanssa.

Energiayhtiö St1 ja Suomen Hiihtoliitto puolestaan julkistivat maaliskuussa neljävuotisen jatkosopimuksen jo 25 vuotta jatkuneelle kumppanuudelleen.

St1:n pääliiketoimintaa on edelleen fossiilisten polttoaineiden myynti ja ilmastokriisiä toiminnallaan kiihdyttävä yhtiö talvilajien sponsorina on Greenpeacen mukaan malliesimerkki niin sanotusta urheilupesusta, jossa ympäristölle haitalliset yritykset pyrkivät hyötymään urheiluun liittyvistä positiivisista mielikuvista.

Leudot talvet ja sään ääriolosuhteet vaikeuttavat jo nyt talviurheilua ja talviurheilijoiden harjoittelua. Esimerkiksi Kansainvälisen olympiakomitean rahoittaman, vuonna 2024 valmistuneen tieteellisen arvion mukaan yli puolet tällä hetkellä talviolympialaisten isäntäkaupungeiksi sopivista kaupungeista ovat 2080-lukuun mennessä sääoloiltaan siihen kelvottomia.

Arman ja oodi suomalaiselle ruoalle -sarjassa Alizad ottaa selvää miten suomalaista ruokaa tehdään. Kyseessä on viisiosainen dokumentiksi esitelty sarja, jota esitettiin Nelosella. Se löytyy edelleen Ruutu-palvelusta. Jaksoja esitettiin jo aiemmin Atrian Youtube-kanavalla.

Greenpeacen mukaan sarja esittää ruusuisen kuvan lihantuotannosta, ja sivuuttaa eläinoikeus- ja ympäristökysymykset. Esimerkiksi broilerintuotannon yhteydessä ei mainita, että liki neljä miljoonaa broileria hylätään vuosittain tautien takia, eikä eläintuotannon ilmastovaikutuksia käsitellä kuin pintapuolisesti.

Sarjasta on tehty useita kanteluja muun muassa Julkisen sanan neuvostolle, sillä sitä esitettiin ilman, että katsojille tehtiin selväksi sen olevan sisältömarkkinointia.

– Tänä vuonna kisaan valikoitui kolmen erilaisen ehdokkaan kärki, joita yhdistää kuitenkin voimakas kuluttajien harhaanjohtaminen ja kestämättömien toimintatapojen edistäminen. Nämä kolme ehdokasta osoittavat, että harhaanjohtavia tai liiketoiminnan ongelmakohdat sivuuttavia markkinointitekoja tehdään edelleen isolla rahalla. Maailmalla on viime aikoina nähty jopa täyskieltoja fossiilisten ja lihan mainonnalle. Myös Suomessa on aika tunnistaa esimerkiksi metsäteollisuuden luontokatoa peittelevä mainonta viherpesuksi, Greenpeacen maajohtaja Touko Sipiläinen kommentoi tiedotteessa.

Vuoden pahimman viherpesijän palkinnon saaja päätetään yleisöäänestyksellä, ja julkistetaan kesäkuun alussa Helsingissä Greenpeacen Nousu-festivaalin yhteydessä.

Vuoden Huiputus järjestetään nyt neljättä kertaa. Palkinnon ovat aiemmin voittaneet Fortumin ja Finnairin markkinointi sekä Kariniemen kananpoika -tuotemerkin mainonta.

Lue myös: Törkein viherpesukampanja palkittiin taas, mutta mikä on toimistojen vastuu viherpesun kitkemisessä? Toimistopomot vastaavat