24 miljoonaa euroa viidestäsadasta puutarhatontusta. Se on uuden sähköauton verran per kappale.

“Melko kallista…” sanoi naapuri.
Elämä on.

Epärationaalisia pystyapinoita kun ollaan, tuo menestyskonseptin ensipuraisu toimi kuin leka. Tieteellinen perustelu tälle on yksiselitteinen: Elämän ensisijainen tarkoitus on ikävän karkoitus. Edullinen puhelinliittymä sijoittuu vasta jonnekin sijalle 17.

Mainosguru Rory Sutherland kutsuu tätä “foothills of silliness” -alueeksi: sinne on pakko laskeutua, jos haluaa löytää jotain oikeasti hyvää. Luovat läpimurrot syntyvät usein vitsin, sivupolun, pienen ilkivallan tai “no hei kokeillaan tätä” -hetken kautta. Ja vasta sen jälkeen idea jalostuu kirkkaaksi.

Tässä on se syy, miksi nykymuotoinen tekoäly on vaarallinen luovuudelle: se on luontaisesti anti-silliness.

Kun maailma ympärillä kiristyy, rationaalisuus valtaa alaa, itsesensuuri kasvaa ja apina-filtteri moninkertaistuu. Luovuus vaatii aina, että aivot onnistuvat kiertämään oman itsesensuurinsa.

Väärin optimoitu AI on sisäinen compliance-osasto, joka jarruttaa jo luonnosvaiheessa.

Generatiivista tekoälyä hyödyntävää prosessia myydään pitkälti samalla logiikalla kuin perffiä (eli prfoomäns maarketin) on myyty viimeisen kymmenen vuoden ajan: lisää volyymiä, halvemmalla, mitattavammin, nopeammin. Yleisöjen reaktio on ollut johdonmukainen: selvästi synteettinen sisältö ei osu eikä uppoa. Anglismi AI-slop kuvastaa sisältöä joka on rakennettu algoritmien ruokkimiseen, ei ihmisen koskettamiseen.

“Vähemmän, paremmin” on aika no-brainer tilanteessa, jossa yleisö on jo valmiiksi todella tuned out.

Markkinointiviestintä on “fat-tailed”, eli ervo ei synny lineaarisesti. Suurin osa vaikutuksesta tulee harvoista “freak success” -osumista. Siksi niiden tunnistaminen ja vahvistaminen on pelin ydin. Rory Sutherland vertaa tätä pokeriin, ei shakkiin. Shakki on AI:n bravuuri, mutta pokeria se osaa pelata vain jotenkuten tarkoin kontrolloidussa ympäristössä.

Kun teet markkinoinnista algoritmin ohjaaman prosessin, et ainoastaan vähennä sattumaa, vaan eliminoit myös kyvyn tunnistaa arvo silloin kun se ilmestyy muodossa, jota AI ei tunnista. Ja koska AI tasoittaa piikkejä, vähentää poikkeamia ja palkitsee sitä, mikä “toimii keskimäärin”, se päätyy suosittelemaan keskimäärin toimivaa viestiä ad nauseam.

Tässä tullaan vuoden 2026 tärkeimpään kilpailutekijään: optimointifilosofiaan. Teknologia mahdollistaa sen, että brändi voi olla äänessä 24/7 lähes nollakustannuksella. Se ei tarkoita, että kannattaa olla.

“Vähemmän, paremmin” on aika no-brainer tilanteessa, jossa yleisö on jo valmiiksi todella tuned out. Aikaa ja white spacea pidetään yhä useammin vaurauden muotona. Kun kalenterin tila muuttuu luksukseksi, jatkuvasti huutava pick me energy alkaa tuntua halvalta, vaikka se olisi paperilla “tehokasta”.

Tarkkaan kuratoitu brändi erottuu siinä ympäristössä edukseen. Se antaa tilaa. Tilaa elämälle, joka on kallisarvoista ja siksi myös merkityksellistä.

‍

Elämä on.
Brändi on.