Kolumni

Meemit ovat Z-sukupolven pyhä kieli, jota suomalainen markkinointi ei osaa taivuttaa

16.3.2026 9:42
Lasse Lappi
Sinä naurat starter pack -meemeille ja kissavideoille, minä nauran post-ironiselle bait slopille. We are not the same. 

Meemit ovat sosiaalisena ja viestinnällisenä ilmiönä kiehtova. Ne ovat kulttuurisia viittauksia, joiden merkitys syntyy jaetusta ymmärryksestä, ajankohtaisuudesta ja rytmitajusta. Meemit elävät hetkessä, mutta samalla ne rakentavat kokonaisia merkitysjärjestelmiä, joita ulkopuolisen voi olla vaikea hahmottaa. Meemit ovat iskostuneet niin syvälle kulttuuriin, että Z-sukupolvi kommunikoi, ajattelee, kuluttaa ja saa tietoa meemien kautta. Nuorten ihmisten maailmankuva syntyy osittain meemien avulla. Siinä missä taide, kirjallisuus tai liikkuva kuva, myös meemit liikuttavat niin suuria massoja, että ilmiön tuntemisen pitäisi jo olla osa yleissivistystä. 

Mainonnan välineenä meemit ovat vaikeasti lähestyttäviä, monimutkaisia ja nopeasti vanhenevia, mutta tehokkaita. Vain kaikkein taitavimmat ja rohkeimmat mainostajat osaavat niitä käyttää. Onnistumisesta palkitaan usein kustannustehokkaalla ja hyvällä näkyvyydellä, tai harvoissa tapauksissa jokaisen brändin unelmalla: omalla viraali-ilmiöllä. 

Suomalaiset brändit ovat ymmärtäneet meemimarkkinoinnin olemassaolon, mutta eivät sen logiikkaa. Seurauksena on varovaista jälkijunassa tulevaa feikin oloista sisältöä, joka ei oikeasti elä samassa kulttuurissa yleisön kanssa. Meemien arvo ja potentiaali selvästi tiedostetaan, mutta kaikki pilataan varovaisuudella, tylsyydellä ja perehtymisen puutteella. On toki harvoja poikkeustapauksia. Esimerkkeinä hyvästä suomalaisesta meemimarkkinoinnista tulevat päällimmäisinä mieleen Verohallinto ja Taco Bell.

Vähän kuin antaisi Nietzscheä eskarilaiselle.

MAINOS

Hyvän meemisisällön tekeminen on toki vaikeaa. Ymmärrän, että sinä vanha milleniaali markkinoinnin ammattilainen et välttämättä pysy perässä modernin median meemien metatasojen metatasoissa. Vähän kuin antaisi Nietzscheä eskarilaiselle. Älä siltikään vaivu itsesääliin tai pahempaa, keskinkertaiseen meemimarkkinointiin. Vastaus hyvään Z-sukupolveen purevaan meemimarkkinointiin on suoraa nenäsi alla. Tiedätkö kuka meemejä ymmärtää? Se luova 20-vuotias harjoittelija, jonka juuri palkkasit. Hän on mitä todennäköisimmin kasvanut meemien ympäröimänä ja sattuu 8 tunnin päivittäisen ruutuaikansa ansiosta tuntemaan kaikki uusimmat trendit. 

Jos koet, että eksentrinen, heittäytyvä ja omituinen meemimarkkinointi voi riskeerata brändikuvan, suosittelen pysyttelemään kokonaan erossa meemeistä. Sisällön voi pitää myös ammattimaisena. Pahin mitä taas voit tehdä on tuottaa keskinkertaista, olemassa olevia meemiformaatteja kopioivaa, mainokselta tuntuvaa tylsistyttävää sisältöä, jota kukaan ei halua nähdä. Pahassa tapauksessa tämä tappaa sekä brändikuvaa, että sen raukan meemin, johon brändisi meni sekaantumaan. Huono meemi julkaisusyötteessäni tuntuu suorastaan tunkeilevalta. 

Haluaisin nähdä, että Suomessakin uskallettaisiin toteuttaa rohkeaa meemimarkkinointia. Väitän, että avain siihen ovat nuoret. Juuri he, jotka kuluttavat meemejä kaikkein eniten.

Lasse Lappi on nuori digitaalisen markkinoinnin osaaja, joka kirjoittaa Z-sukupolven markkinoijien roolista luovuuden, teknologian ja tekoälyn muovaamassa alan murroksessa.