Vain seitsemässä prosentissa työpaikkailmoituksista kerrottiin palkka tai palkkahaitari. Muutosta parempaan ei ole tapahtunut vuosiin.

Taakse jäivät muun muassa Sokos ja Scandic.

Listalla korostuvat suuret ja tunnetut organisaatiot.

Tarkempaa tietoa palkasta, työajoista ja työyhteisöstä kaivataan.

Töiden uskotaan löytyvät suhteilla.

Asiantuntija: ”Kriittisin virhe on ymmärtää työnantajabrändin aikajänne väärin.”

Yksityisellä sektorilla ollaan selvästi julkista puolta perässä.

Muita listalle päässeitä alan yrityksiä olivat SDM Digital ja Salesforce.

Tekoälyä rekrytoinneissa käyttävistä työnantajista kolmannes generoi haastattelukysymyksiä tekoälyllä.

Vuoden työnantajabrändityön ammattilaisen palkinnon pokkasi Karelle Bélanger.

Destia palkittiin vastuullisimpana työpaikkana.

Lidl, Kesko ja Caverion ehdolla kahdessa kategoriassa.

Mitä tehdä, kun työmarkkina on siinä pisteessä, että yliopistokoulutus ei enää riitä markkinointialan trainee-paikan saamiseen, Lasse Lappi kysyy kolumnissaan.

Korkeakoulu löytyy sijalta 83.

Duunitorin viestintäjohtaja: ”Työnhakijat ovat lopen kyllästyneitä kliseisiin dynaamisista näköalapaikasta ja kilpailukykyisestä palkasta.”

Harkinnan taustalla voi olla kuormitusta, huonoa johtamista tai huonoa työilmapiiriä.

Jos työelämässä hyväksytään vain hyvän tyypin muotti, jotain olennaista katoaa, Marica Thorén kirjoittaa.

Työnantajakuvakonsultti: "Jos mitään vastausta ei kuulu, hakijasta tuntuu varmasti, että häntä ei kunnioiteta."

Johtotehtäviinkin palkataan yhä useammin ulkomaalainen tai ulkomaalaistaustainen.

Erityisesti avoimuus houkuttelee osaajia.

Vuoden rekrytointikampanjaksi ovat ehdolla Bolt Worksin, Caverionin ja Viinitien kampanjat.

Vain joka kuudes suomalainen työnantaja kertoo panostavansa tuloerojen poistamiseen.

Markkina on polarisoitunut.

Yli puolet kokee, että työnantajat vaativat hakijoilta kohtuuttomia asioita.

Palkinnot jaetaan helmikuussa Helsingin Messukeskuksessa.