Suomalainen työ ry:n tuore kesätyötutkimus osoittaa, että nuorten motivaatio kesätöihin on vahva, mutta monet jättävät hakematta jo ilmoitusvaiheessa.

Tutkimuksen mukaan jopa 38 prosenttia nuorista on jättänyt hakematta kiinnostavaa kesätyöpaikkaa, koska koki, ettei oma osaaminen tai työkokemus riitä tehtävään. Kolmannes puolestaan kertoo jättäneensä hakematta työpaikkaa, koska palkkaa ei kerrottu ilmoituksessa.

Noin joka kolmas nuori kertoo jättäneensä hakematta työpaikkaa myös siksi, että työtehtävät tai vastuut olivat epäselviä. Lisäksi pitkä tai hankala työmatka vaikutti hakupäätökseen yli kolmanneksella vastaajista.

25–26-vuotiaat nuoret suhtautuvat muita kriittisemmin epäselviin työpaikkailmoituksiin ja pitkiin vaatimuslistoihin.

– Työpaikkailmoitus toimii nuorille ensimmäisenä ja usein ratkaisevana signaalina siitä, millaisiin odotuksiin hakijan oletetaan vastaavan. Jos tehtäväkuva tai vaatimukset jäävät epäselviksi, monet nuoret tulkitsevat sen helposti niin, ettei paikka ole heitä varten, ja jättäytyvät pois jo ennen hakuvaihetta, Suomalainen työ ry:n tutkimuspäällikkö Jokke Eljala toteaa tiedotteessa.

Tutkimuksen mukaan nuorten motivaatio kesätöitä kohtaan rakentuu erityisesti reilun kohtelun ja selkeyden ympärille.

Tärkeänä motivaation kannalta nuoret pitävät kesätöissä tasavertaista kohtelua, perehdytystä ja tukea, selkeitä työtehtäviä, hyvää työporukkaa ja yhteishenkeä, työn vaativuutta vastaavaa palkkaa sekä työstä saatavaa hyödyllistä kokemusta tulevaisuutta varten.

Vähemmän tärkeinä motivaatiotekijöinä nuoret pitävät työaikojen joustavuutta, opintojen tai kiinnostuksen kohteiden tukemista ja sitä, että työssä on mahdollisuus jatkoon kesän jälkeen.

Kesätöiden uskotaan löytyvän ennen kaikkea suhteilla. 62 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että kesätyö löytyy parhaiten tuttujen ja verkostojen kautta.

Tutkimuksen toteutti Suomalainen työ ry ja Bängeri Oy. Tiedot kerättiin Norstatin internetpaneelissa toukokuussa (1.5.–11.5.2026 välisenä aikana). Tutkimus perustuu 16–26-vuotiaiden nuorten kyselyyn (N=1048). Koko aineiston tulosten 95 %:n virhemarginaali on tyypillisesti noin ±3 prosenttiyksikköä.