Näistä automerkeistä autoliikkeet kilpailevat eniten.

Joka viides vastaaja pitää tekoälyä uhkana.

54 prosenttia vastaajista ei koe tekoälyn olevan osa johtoryhmätyöskentelyä.

100 prosenttia johtajista pitää viestintää ja markkinointia välttämättömänä yrityksen luottamuksen ja maineen vahvistamisessa.

Puzzelin markkinointijohtaja Gabriela Atkinson muistutti SaaSiest 2026 -tapahtumassa, että kasvun hiipuminen ei johdu tiimistä eikä tuotteesta vaan rikkinäisestä markkinointijärjestelmästä.

Organisaatioiden tasolla tekoälyn hyödyntäminen on edelleen enimmäkseen vain kokeilussa.

Markkinoinnin ja mainonnan alalla työttömyystilanne on pysynyt vakaana, mutta pitkäaikaistyöttömyys on niin ikään kasvussa.

Asiantuntijapaneelin vastaajat uskovat, että 5–10 vuoden päästä markkinoinnin ja viestinnän työvoimasta on liki yhtä suuri osuus tekoälyä kuin vakituisia työntekijöitä.

Suomen Yrittäjien mukaan yritysten tilanne helpottuisi, jos Suomessa siirryttäisiin eurooppalaiseen valtavirtaan.

”Luottamus rakennetaan ihmisten, ei logojen kautta.”

Digitaalisissa medioissa leviää harhaanjohtavaa tietoa, joka voi johtaa radikalisoitumiseen ja yhteiskunnallisen kahtiajaon lisääntymiseen, Eeva-Johanna Eloranta sanoo.

Nykyiseen palkkatasoonsa ovat tyytyväisimpiä nuoret.

Suomen tulokset laskivat kolmella indeksin viidestä osa-alueesta.

Yksityisellä sektorilla ollaan selvästi julkista puolta perässä.

Tekoälyyn liittyvät haasteet eivät liity itse teknologiaan, vaan siihen, millaiset edellytykset sen haltuunottoon työpaikoilla tarjotaan.

Kahvi on Suomessa oiva sisäänheittotuote.

Nuorista naisista jopa 67 prosenttia kertoo yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemuksista.

Liikkumisen tukemiseen käytetyt eurot ovat lisääntyneet merkittävästi, mutta liikkuminen ei ole luonteva osa työpäivää.

Bain & Companyn kysely kertoo, että jopa 70 prosenttia hauista päättyy hakukoneen ensimmäiselle sivulle.

Eniten taloudellisia sopeutuksia ovat joutuneet tekemään nuoret aikuiset.

Suomi on ylikulutustilastoissa mukana olevista maista 16. haitallisin.

Toimitusjohtaja: ”Hokemaa on syytä jälleen päivittää.”

Suomessa katsotaan taaksepäin, kun muualla Euroopassa suunta on useammin eteenpäin.

Hashtagia on käytetty maailmanlaajuisesti yli 75 miljoonassa julkaisussa.

Viestit sisältävät suoraa haukkumista, väkivaltauhkauksia ja epäinhimillistävää kielenkäyttöä.