Suomalaiset yritykset käyttävät tekoälyä hallinnollisten rutiinien pyörittämiseen, kun eurooppalaiset rakentavat jo huomisen työelämää, selviää henkilöstö- ja palkkahallinnon yritys SD Worxin tuoreesta tutkimuksesta, johon vastasi lähes 6 000 HR-johtajaa ja 16 500 työntekijää 17 Euroopan maasta.

Suomalaisilla työmarkkinoilla on kaksi samanaikaista ongelmaa: työnantaja ei tiedä, mitä osaamista yritys tarvitsee ja työntekijä ei tiedä, mitä mahdollisuuksia talon sisällä on.

Suomalaiset henkilöstöjohtajat haluaisivat hyödyntää tekoälyä ennen kaikkea palkanlaskennan automatisointiin. Tätä mieltä on 37 prosenttia suomalaista työnantajista, kun taas eurooppalaisista samoin ajattelee 27 prosenttia työnantajista.

Muualla Euroopassa tekoälyä aiotaan käyttää laajemmin. Reilu neljännes eurooppalaisista työnantajista varautuu jo henkilöstösuunnittelussaan siihen, miten automaatio ja tekoäly muuttavat työelämää. Suomalaisista näin tekee vain 12 prosenttia työnantajista.

– Muualla Euroopassa mietitään jo sitä, miten työ muuttuu, mutta Suomessa vielä varmistetaan, että palkat maksetaan ajoissa. Ero ei ole siis pieni, SD Worxin Suomen ja Viron toimitusjohtaja Mikko Uotila toteaa tiedotteessa.

Kun työnantaja käyttää tekoälyä pelkästään hallinnollisten rutiinien pyörittämiseen, katsotaan Uotilan mukaan menneisyyteen sen sijaan, että valmistauduttaisiin huolella tulevaan. 

– Eurooppalaiset kilpailijat rakentavat jo kuvaa siitä, millaista osaamista tarvitaan viiden vuoden päästä. Suomalaiset yritykset vielä vastaavat kysymykseen, joka ratkeaa automaatiolla joka tapauksessa, Uotila jatkaa.

Miltei neljä kymmenestä työnantajasta sekä Suomessa että Euroopassa ei tiedä, millaista osaamista organisaatio tarvitsee 2–3 vuoden päästä. Samaan aikaan yli puolet suomalaisista palkansaajista kokee, ettei heidän osaamistaan hyödynnetä tarpeeksi.

Avoimista sisäisistä tehtävistä ei myöskään riittävästi viestitä. Kaksi kolmesta suomalaisesta sanoo, ettei omassa organisaatiossa ole helppoa tutustua sisäisiin tehtäviin tai projekteihin. Euroopassa tilanne on lähes yhtä huono. Vain noin kolmannes suomalaisista uskoo, että saman työnantajan palveluksessa voisi kasvaa tai vaihtaa tehtävää. Euroopassa kuitenkin 41 prosenttia pitää näitä mahdollisuuksia todellisina.

Uotilan mukaan tulokset osoittavat, että suomalaisilla työmarkkinoilla on tältä osin valuvikaa: työnantaja ei tiedä, mitä osaamista se tarvitsee, ja työntekijä ei tiedä mitä mahdollisuuksia talon sisällä on. 

– Samaan aikaan, kun työnantajilla on liian hämärä kuva tulevaisuuden osaamistarpeista, enemmistö työntekijöistä kokee, ettei heidän osaamistaan hyödynnetä kunnolla. Ja koska asiasta ei viestitä riittävästi, ihmiset lähtevät, vaikka oikea tehtävä olisi ollut tarjolla saman katon alla. Suomessa rekrytoidaan ulkoa sellaista osaamista, mitä olisi voinut löytyä sisältä. Tämä on kallista, hidasta ja monelta osin vältettävissä, Uotila sanoo.

Suomalaisista työnantajista 27 prosenttia suunnittelee tulevaisuuden osaamistarpeitaan etukäteen. Euroopassa tilanne on vain hieman parempi: strategista henkilöstösuunnittelua tekee 29 prosenttia yrityksistä. Loput elävät päivä kerrallaan.

Myös suomalaisten ja eurooppalaisten HR-johtajien käsitykset kehitystarpeista eroavat. Eurooppalaisista HR-päättäjistä kolmannes haluaa kehittää data- ja analytiikkaosaamistaan, kun taas suomalaisista näin ajattelee vain 14 prosenttia.

– Eurooppalaiset HR-johtajat haluavat kehittää kykyään lukea henkilöstödataa ja tehdä sen pohjalta päätöksiä toisin kuin monikaan suomalainen. Samaan aikaan kolme neljästä suomalaisesta työnantajasta ei suunnittele osaamistarpeitaan edes kolmen vuoden päähän. Nämä kaksi lukua kertovat saman tarinan: suomalaisissa organisaatioissa henkilöstödata ei vielä ohjaa riittävästi päätöksentekoa, Uotila uskoo.