Somemarkkinointi ei saa olla enää ole yksinäisen työn sankarin puuhanurkka, kirjoittaa Marika Siniaalto.

Mainosklikkausten ja sivuston vierailujen välillä voi parhaimmillaan tai pahimmillaan olla jopa 90 prosentin ero. Syy voi olla joku näistä, vinkkaa Petri Mertanen.

Myynti on markkinoinnin osa, ei erillinen toiminto – eikä edes samantasoinen asia. Markkinointi on kokonaisuus, kirjoittaa Pasi Sillanpää.

Markkinoinnissa onnistumisen kannalta olennaista on tehdä juttuja toisille, ei itselle, Antti Sipilä muistuttaa.

Kannattaako ehdoin tahdoin tehdä yhteistyötä sellaisen asiakkaan kanssa, jonka negatiivisuus säteilee koko projektitiimiin, pohtii Laura Olin.

Jos yritys käyttää suuren osan rahastaan sisällöntuotantoon, mutta ei varmista sen jakelua, on budjetoinnissa tehty perustavanlaatuinen virhe, kirjoittaa Ossi Ahto.

Osa markkinointiviestinnän ammattilaisista on valmis olemaan mukana eettisesti arveluttavissa hankkeissa, koska raha määrää. Raha ei kuitenkaan tuo aitoa ja toimivaa kumppanuutta, kirjoittaa Anssi Järvinen.

Astuiko Sanna Marin laukkuineen vaikuttajamarkkinoijien varpaille, pohtii Mika Hyötyläinen.

Todellinen tasa-arvo toteutuu vasta, kun selkeästi isompi, vanhempi ja vahvempi brändi haluaa aidosti auttaa ja nostaa nuorempaa, pienempää ja heikompaa brändiä, Nea Barman kirjoittaa.

Pahimmassa tapauksessa mainontaa optimoidaan väärien metriikoiden mukaan ja rahat palavat väärien johtopäätösten sekä kanavavalintojen mukana bittiavaruuteen, kirjoittaa Petri Mertanen.

Miltä näyttäisi toimistokenttä, jossa rakennetaan rutiinilla toimistorajat ylittäviä unelmatiimejä, Ulla Jones pohtii.

Sosiaalisessa mediassa painotetaan liian usein taktista puolta. Se ei ole kuitenkaan viisasta, kirjoittaa Marika Siniaalto.

Hyvä yhteistyö palvelee molempia osapuolia, kun taas huonosti suunniteltu vaikuttajamarkkinointi voi näyttää halvalta ja jopa aiheuttaa mainehaittoja, kirjoittaa Johanna von Hertzen.

Sosiaalisen vastuun trendistä huolimatta mainonnassa toistetaan edelleen haitallisia rodullisia ja etnisiä stereotypioita, kirjoittaa Naomi Holopainen.

Yritysten pitäisi panostaa luotettavan brändin rakentamiseen, koska luotettava brändi saa virheet anteeksi. Tämän aseman voi saavuttaa vain teoilla, kirjoittaa Pasi Sillanpää.

Omien odotusten hallinta auttaa pääsemään uuden tuotteen kanssa markkinoille, kirjoittaa useita tuotteita lanseerannut Antti Sipilä.

Tein B2B-markkinoijana töitä yli vuosikymmenen. Välillä tunsin itseni yksinäiseksi soturiksi, joka muistuttaa, että markkinointi ei ole vain mainoksia, Laura Olin kirjoittaa.

Vammaisuus on mainonnassa tabu, joka jonkun pitäisi rikkoa, kirjoittaa Ulla Koivukoski.

LinkedIn-postauksen suuri näyttömäärä ei takaa lantin lanttia taskuusi, jos yleisö ei ole oikea jakamallesi viestille, muistuttaa Tom Laine.

Rahassa kylpeviä suomalaisia tavoitetaan merkityksellisyydellä, jota rakennetaan neljän eri osatekijän avulla, kirjoittaa Anssi Järvinen.

Markkinoinnin murros on käynnissä, ja se koskettaa jokaista brändiä ja kuluttajaa. Erityisesti kolme trendiä muovaa kuluttajien asenteita ja käytöstä merkittävästi, kirjoittaa Z-sukupolveen kuuluva Elina Mäkelä.

Organisaatioissa on nyt hyvä aika miettiä, mistä asioista on päästävä eroon, mitä kannattaa muuttaa ja mitä pitää ennallaan, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

On se aika vuodesta kun vuoden 2022 tavoitteita ja budjetteja lyödään lukkoon. Viimeistään nyt on kuitenkin aika poiketa rutiinista. Euromääräisten tavoitteiden lisäksi yrityksen pitää tarkistaa kohderyhmän muuttuneet kulutustottumukset ja muuttuneet arvot, kirjoittaa Nea Barman.

Niin kauan, kun asiakaskokemus tupataan markkinoinnin alle, ei voi odottaa merkittäviä hyötyjä, kirjoittaa Ulla Jones.

Mainosten välttely on jatkossa entistä helpompaa, kirjoittaa Pasi Sillanpää.