Sosiaalinen vastuu ja yhdenvertaisuus ovat nousseet trendeiksi markkinoinnissa. Trendejä voidaan pitää yhteiskunnallisen muutoksen ankkureina. Kun jostakin tarpeesta syntyy trendi, se mahdollistaa käytäntöjen, toimintamallien ja normien muutoksen. Kun joku ilmiö nousee trendiksi, sen yleistä kehityssuuntaa tulisi tarkastella pitkällä aikavälillä. 

Sosiaalisen vastuun trendistä huolimatta mainonnassa toistetaan edelleen haitallisia rodullisia ja etnisiä stereotypioita. Yritykset huutavat kilpaa vastuullisista, sosiaalisista teoistaan ja luovat kampanjoita, jotka antavat mielikuvan moninaisesta brändistä. Osa yrityksistä tekee proaktiivista työtä ihmisoikeuksien puolesta, mutta osa kuitenkin vain juoksee hypen perässä. 

Ihmiset odottavat yrityksiltä sitoutumista sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen ja läpinäkyvyyttä siitä, mitä kulissien takana tapahtuu. Markkinoijat joutuvat tosissaan miettimään omaa asemaansa yhteiskunnassa ja sitä, miten he asemaansa sekä valtaansa hyödyntävät. Erilaiset sisällöt nimittäin vaikuttavat ihmisten maailmankatsomukseen, arvoihin, moraalikäsitykseen sekä koko kulttuuriimme. 

Kun puhumme yhdenvertaisuudesta trendinä, markkinoijien tulisi ymmärtää, että on tehtävä pitkäjänteistä ja proaktiivista työtä. Sosiaaliseen vastuuseen liittyvä markkinointi ei saa olla vain ohimenevää trendeihin reagointia. Valitettavan usein yritykset kuitenkin sortuvat performatiivisuuteen ja esittelevään aktivismiin. 

Erityisesti ne, jotka vain juoksevat hypen perässä, päätyvät usein tekemään hätäisiä päätöksiä ja toimimaan siellä täällä sen sijaan, että käyttäisivät aikaa miettiäkseen tarkemmin, mitä ylipäätään haluavat saavuttaa. Silloin vähäisetkään toimet eivät saavuta potentiaalista vaikuttavuuttaan. Tarvitaan pitkän ajan tavoitteita, jotka on jaettu välitavoitteisiin. Se lisää motivaatiota sekä edesauttaa arkisten valintojen ja toimintojen johdonmukaistamisessa.

Markkinoijina meillä on suuri vastuu inhimillisyyden edistämisestä.

Markkinoijina meillä on suuri vastuu inhimillisyyden edistämisestä. Meillä on valta vahvistaa avointa ja ymmärtäväistä kulttuuria sekä luoda uusia käytäntöjä ja normeja. Meillä jokaisella on myös vastuu haastaa olemassa olevia rakenteita.

Jos markkinointia tekee moninainen porukka, ja jos yhteiskunnassa rohkeat yksilöt uskaltavat avata suunsa havaitessaan epäkohtia, vältymme senkaltaisilta kohuilta, johon JCDecaux joutui alkukesästä perussuomalaisten ulkomainosten kanssa. Silloin emme myöskään tule luoneiksi harhaanjohtavia ja tyhjiä Pride-kampanjoita.

Tällä hetkellä hyvin harvassa suomalaisyrityksessä kuitenkaan on riittävän moninaista markkinointitiimiä. Jos tarvitsee ulkopuolista tukea, voi aina palkata konsultin. Markkinointiosastojen tulisi olla valmiita kyseenalaistamaan ja kehittämään omia toimintojaan. Silloin pitää olla valmiutta kuunnella ja myöntää oma tietämättömyytensä. Toisin sanoen olla valmis muutokselle.

Muutos lähtee kyseenalaistamisesta. Ole se rohkea sielu, joka avaa palavereissa suunsa ja muuttaa maailmaa paremmaksi. Uskalla myös kyseenalaistaa omia intentioitasi. Kysy itseltäsi, miksi haluan moninaisuutta tuottamiini sisältöihin. Markkinoinnissa yhdenvertaisuutta halutaan valitettavan usein edistää liiketoiminnan, ei myötätunnon takia.

Naomi Holopainen on yrittäjä ja markkinoinnin ammattilainen, joka keskittyy työssään luovien prosessien monimuotoisuuteen, inkluusioon ja yhdenvertaisuuteen. Holopainen konsultoi, konseptoi ja järjestää työpajoja sekä auttaa brändejä yhdenvertaisuusstrategioissa.

Tällä kolumnipaikalla vierailee luovia nuoria, jotka kirjoittavat vastuullisuudesta, markkinoinnista ja yrittäjyydestä. Tämän blogin aina äänessä oleva keski-ikäinen mies halusi antaa äänen myös nuoremmilleen, ja haastaa muita tekemään samoin.