Kolumni

Kipu on ystäväsi - siitä tiedät, että olet elossa

26.8.2021 9:40
Mika Hyötyläinen
Organisaatioissa on nyt hyvä aika miettiä, mistä asioista on päästävä eroon, mitä kannattaa muuttaa ja mitä pitää ennallaan, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

Otsikossa mainitusta G.I. Jane -elokuvan repliikistä kannattaa ammentaa oppia ensi vuoden suunnitteluun.

Ihminen on ohjelmoitu kaihtamaan kipua. Se on kehomme keino kertoa meille uhasta. Kehomme on myös ohjelmoitu säästämään energiaa kaikin keinoin, koska aina evoluution varrella sitä ei ole ollut tarjolla. Tämä on tehnyt meistä myös mukavuudenhaluisia. Pyrimme minimoimaan energiankulutusta, kivun tunnetta ja pysymään mukavuusalueellamme. 

Ongelma tulee, kun haluamme kasvaa, kehittyä, tulla paremmaksi jossain. Kasvuun liittyy aina kipua – paitsi ehkä vyötärön – joten kasvu ei ikinä synny mukavuusalueella. Lihas kasvaa, kun sitä revitään ja rääkätään. Kuormitetaan koko ajan enemmän ja enemmän ja koko ajan eri tavalla kuin aikaisemmin. Jos lihasta kuormitetaan koko ajan tasaisesti samalla kuormalla, keho oppii tekemään koko ajan vähemmän ja vähemmän töitä, koska keho haluaa säästää energiaa.

Pyrimme minimoimaan energian kulutusta, kivun tunnetta ja pysymään mukavuusalueellamme. 

Sama kivun analogia pätee myös markkinointiin tai mihin tahansa muuhunkin funktioon. Kehittyminen ei tapahdu sillä kuuluisalla mukavuusalueella. Se ei tapahdu toistamalla samoja rutiineja ja kulkemalla turvalliseksi todettuja polkuja. Kasvun hakeminen ei toki tarkoita myöskään sitä, että kaikki pitää laittaa uusiksi ja että asioita pitää tehdä uudella tavalla. Kasvun hakeminen tarkoittaa, että osaa asioista pitää tietoisesti ja säännöllisen epäsäännöllisesti muuttaa. 

Monissa organisaatiossa potkitaan nyt käyntiin ensi vuoden suunnittelua ja pohditaan, millä asiakkaan mieli ja sydän valloitetaan. Siksi nyt kannattaa miettiä, mitä halutaan muuttaa. Mistä asioista voidaan todeta, että tämä ei yksinkertaisesti toimi?

Saman asian toistaminen ja eri lopputuloksen odottaminen oli Einsteinin mukaan hulluuden määritelmä. Ja vaikka jokaisessa markkinoijassa onkin hullun siemen itämässä, niin tällaista hulluutta ei kaivata missään. 

Saman asian toistaminen ja eri lopputuloksen odottaminen oli Einsteinin mukaan hulluuden määritelmä.

Olen itse yrittänyt noudattaa 33/33/33-prinsiippiä. Kolmannes asioista saa jatkua normaaliin tyyliin. Toinen kolmannes on sellaisia asioita, joita täytyy vähän tuunata. Viimeinen kolmannes täyttyy asioista, jotka vedetään pöntöstä alas ja korvataan uusilla menetelmillä.

Mitä tahansa jakoa noudatat, kannustan menemään kohti kipua ja varmistamaan, että “pläneissä” on riittävästi tilaa ja ambitiota kehittymiselle.

Muutos on luonnollista, muuttumattomuus evoluution vastaista.

Markkinoinnin tuloksellisuutta peräänkuulutetaan entistä enemmän, mutta mitä se lopulta tarkoittaa tai markkinointiorganisaatiolta vaatii? Tätä pohtii kolumneissaan Mika Hyötyläinen.

MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)