Näkökulma

Brändi on verbi

Yritysten pitäisi panostaa luotettavan brändin rakentamiseen, koska luotettava brändi saa virheet anteeksi. Tämän aseman voi saavuttaa vain teoilla, kirjoittaa Pasi Sillanpää.
Kuva:
Brändi on verbi

Publicis-Törmän entinen omistaja, mainonnan “grand old man” Erkki Yrjölä opetti minulle mainostoimiston uutena asiakkuusjohtajana vuonna 2001, että brändi on verbi. 

Brändi on siis tekemistä.

Aika ajoin syntyy semanttista keskustelua siitä, että kaikki on brändiä tai kaikki mitä ei tehdä, on myös brändiä.

Jälkimmäiseen väitteeseen voi vastata samalla tavalla kuin seuraavaan kysymykseen:

“Mitä eroa on siinä, kun minä väännän putket mutkalle ja taiteilija vääntää putket mutkalle, jos lopputulos on molemmissa tapauksissa sama?”

Vastaus: Ero on siinä, että taiteilija vääntää putket mutkalle tosissaan. 

On eri asia tulla sattumalta tunnetuksi kuin tehdä systemaattisesti työtä tunnettuuden eteen. Jälkimmäinen on huolella mietityn markkinoinnin ja johtamisen tulosta. Ei mitään tuuria. Juuri siitä meidän on osattava puhua entistä enemmän.

On eri asia tulla sattumalta tunnetuksi kuin tehdä systemaattisesti työtä tunnettuuden eteen.

Kun tuotteissa ja palveluissa ei ole enää niin suuria eroja, että kilpailijan tuotteeseen päätyminen johtaa katastrofiin, on osattava rakentaa toisenlaista arvoa. Toimintaa ja viestintää, joka koskettaa oikealla tavalla.

Samalla on osattava taiteilla sopivasti siinä rajalla, missä liika erilaisuus alkaa muuttaa mahdollisuuksia menetetyiksi. Erilaisuus ei ole aina hyväksi. On asioita, joita haluamme kaikkien tekevän samalla tavalla, ja asioita, joissa erottuminen tuo jotakin kivaa.

Samalla on osattava taiteilla sopivasti siinä rajalla, missä liika erilaisuus alkaa muuttaa mahdollisuuksia menetetyiksi.

Tekemisen tähtäimessä pitäisi olla se, että brändistä tulee luotettava. Niin luotettava, että asiakkaat voivat aina luottaa siihen – myös silloin, kun brändi tekee virheen.

Uudempi sukupolvi ei varmaan tiedä “kaatuvaa Mersua”. Se oli ensimmäisen sukupolven A-sarjan Mercedes-Benz, joka kaatui Ruotsissa autolehden tekemässä väistökokeessa.

“Mercedeksen ensimmäisen pikku-Mersun kaatuminen hirvenväistötestissä oli yksi automaailman suurimmista skandaaleista vuonna 1996.”, uutisoi Iltalehti aikoinaan.

Kun vuonna 2018 esiteltiin A-sarjan uusin sukupolvi, oli paikalle kiikutettu hirvi. 

Mersun brändi oli ja on niin luotettava, että virhe annettiin anteeksi. Olen vuosien aikana törmännyt usein siihen, että hyvälle brändille sallitaan virheitä, koska hyvä brändi osaa korjata virheensä.

Uskon yhä enemmän siihen, että hyvä brändi on tekemistä, joka luo asiakkaalle tunteen, että hän voi aina luottaa asioiden tulevan kuntoon.

Nykyisessä tilanteessa varsin moni yritys yrittää minimoida kanssakäymistä asiakkaan kanssa, jotta asiakkaasta ei syntyisi kuluja. Uskon siihen, että varsin monessa tapauksessa kanssakäymisen puute ja etäisyys ovat kuin A-Mersulla ajaminen hirvenväistökokeessa ilman turvavyötä ja vakuutusta.

Seuraa MarkkinointiUutisia sosiaalisessa mediassa ja saat tuoreet uutiset helposti feediisi.

Lisää luettavaa