Nuoret ymmärtävät, että markkinoinnissa tarvitaan diversiteettiä ja laajan skaalan osaamista, joka syntyy yhdistämällä eri kulttuurien vahvuuksia. Markkinointialan kokenut kenttä kuitenkin laahaa perässä, Ronny Eriksson kirjoittaa.

Pikaruokaketjut ja sporttimerkit tarjoavat sponsoroituja aktiviteetteja pelien sisällä, ja muotibrändit ovat lähteneet mukaan avatar-kisaan ja virtuaalisiin mallistoihin, kirjoittaa Laura Olin.

Eräs eläkkeellä oleva ystäväni ehdotti ostoslakkoilua tai mielenosoituksia, jotta meidät eläkeläiset huomioitasi paremmin, kirjoittaa Ulla Koivukoski.

Miksi poliitikot osallistuvat mieluummin kilpahuutoon nimimerkkien takaa huutelevien ääliöiden kanssa Twitterissä kuin ottavat osaa fiksuun vuoropuheluun yritysmaailman edustajien ja asiantuntijoiden kanssa LinkedInissä, ihmettelee Tom Laine.

Näkymä liiketoiminnan tavoitteisiin on ensimmäinen askel kohti markkinoinnin tuloksellisuutta, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

Brändin persoona täytyy määritellä, jotta se käyttäytyisi loogisesti, kirjoittaa Anssi Järvinen.

Älyroskis, ploggaus ja ruokahävikin vähentämiseen kannustava ruokakaupan lojaliteettiohjelma määrittävät markkinoinnin tulevaisuutta, ennustaa Nea Barman.

Jokainen brändiviestinnän parissa töitä tehnyt tietää, että arvoilla on merkitystä vasta, kun organisaatiossa toimitaan niiden mukaisesti, kirjoittaa MarkkinointiUutisten päätoimittaja Iina Kansonen.

Muun muassa tuote-, palvelu- ja asiakaskokemuksen kehittämisessä yksipuolinen näkökulma tulee kalliiksi, Ulla Jones muistuttaa.

Olen päättänyt luopua kolumnistin roolistani ja antaa mahdollisuuden kolumnin kirjoittamiseen lahjakkaille nuorille tekijöille, jotka katsovat koko maailmaa toisesta näkökulmasta kuin minä ja kirjoittavat alastamme sen mukaisesti, kirjoittaa Arto Sivonen.

Markkinoinnista pitäisi puhua kokonaisvaltaisena toimintana, kirjoittaa Pasi Sillanpää.

Mitä jos markkinointia mitataankin tulevaisuudessa sen perusteella, millaisia myönteisiä vaikutuksia sillä on maailmaan, kirjoittaa MarkkinointiUutisten päätoimittaja Iina Kansonen.

Markkinoinnin luova in-house-tiimi ei ole kulusäästö ja tehostuskeino. Se on laajempaa ymmärrystä ja tekemisen kulttuuria, kirjoittaa Niko Rinta.

Harmaa, tylsä ja mitäänsanomaton mainonta on nyt kuuminta hottia ja sekös vasta ärsyttää, kirjoittaa MarkkinointiUutisten uutistoimittaja Toni Rajamäki.

Markkinoinnin on haastettava niin itsensä kuin kumppaninsa analytiikkaan liittyen. Laadukas mittauksen määrittely ja toteutus ovat perusta kaikelle tekemiselle, kirjoittaa Petri Mertanen.

Markkinointijohtajien pitäisi hallita etenkin isot kokonaisuudet ja kehittyä maailman mukana, kirjoittaa CMO Ossi Ahto.

Markkinoijien ei kannata lähteä mukaan kaikkiin isoihin urheilutapahtumiin, kirjoittaa MarkkinointiUutisten uutistoimittaja Toni Rajamäki.

Suomalainen markkinointiviestintä kärsii näkemyksellisyyden puutteesta. Alalla on opittava ymmärtämään yhteiskunnan rakenteita, politiikkaa ja ihmisyyttä, kirjoittaa Arto Sivonen.

Vähättelemällä eläkeläisiä markkinoijat vähättelevät yli miljoonan suomalaisen ostovoimaa, kirjoittaa Ulla Koivukoski.

Ensimmäisen viikon perusteella vaikuttaa siltä, että olemme onnistuneet luomaan kiinnostavaa sisältöä. Avausviikon aikana yli 10 000 ihmistä luki MarkkinointiUutisia, päätoimittaja Iina Kansonen kirjoittaa.

Se, millaisessa maailmassa elämme tulevaisuudessa, on pitkälti kiinni siitä, millaisia kulutuspäätöksiä teemme tänään, Nea Barman kirjoittaa.

Koronavuodesta hyvin selviytyneet markkinoijat ovat innovatiivisia ja rohkeita, Anssi Järvinen kirjoittaa.

LinkedIn nähdään valitettavan vähän suoraan B2C-yleisölle suunnattuja mainoskampanjoita, Tom Laine kirjoittaa.

Yrittäjän kannattaa miettiä tarkasti politiikkaan lähtemistä, kirjoittaa uutistoimittaja Toni Rajamäki.

Twitterin ja Facebookin perustajat tuskin osasivat nuorina odottaa tekevänsä vielä merkittäviä poliittisia päätöksiä, Antti Sipilä kirjoittaa.