Markkinoinnin murros on käynnissä, ja se koskettaa jokaista brändiä ja kuluttajaa. Erityisesti kolme trendiä muovaa kuluttajien asenteita ja käytöstä merkittävästi, kirjoittaa Z-sukupolveen kuuluva Elina Mäkelä.

Organisaatioissa on nyt hyvä aika miettiä, mistä asioista on päästävä eroon, mitä kannattaa muuttaa ja mitä pitää ennallaan, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

On se aika vuodesta kun vuoden 2022 tavoitteita ja budjetteja lyödään lukkoon. Viimeistään nyt on kuitenkin aika poiketa rutiinista. Euromääräisten tavoitteiden lisäksi yrityksen pitää tarkistaa kohderyhmän muuttuneet kulutustottumukset ja muuttuneet arvot, kirjoittaa Nea Barman.

Niin kauan, kun asiakaskokemus tupataan markkinoinnin alle, ei voi odottaa merkittäviä hyötyjä, kirjoittaa Ulla Jones.

Mainosten välttely on jatkossa entistä helpompaa, kirjoittaa Pasi Sillanpää.

Myyntiä ja markkinointia ei pitäisi erottaa toisistaan, kirjoittaa Ossi Ahto.

Traficomin ohjeistus evästeiden hallintaan vaatii vielä hiomista, kirjoittaa Petri Mertanen.

Markkinointi on parhaimmillaan kuin elämyksiä tarjoavaa matkailua. Siksi matkailuelämyksen lainalaisuuksista on paljon opittavaa sisältömarkkinoinnissa, kirjoittaa Antti Sipilä.

Saatan olla hyvinkin väärässä uskomuksieni kanssa, että ihmiset haluaisivat laillani pitää LinkedInin vapaana henkilökohtaisesti ajanvietteestä, Tom Laine kirjoittaa.

Lu do Magalu ja Lil Miquela ovat digitaalisesti luotuja virtuaalivaikuttajia, joiden avulla myydään luksusmuotia kymmenille miljoonille ihmisille – ja tämä on vasta alkua, Laura Olin kirjoittaa.

Etenkin nuoret toivovat työnantajilta kannanottoja yhteiskunnallisesti merkittäviin aiheisiin, kirjoittaa Anssi Järvinen.

Joulun alla tehdään markkinointikampanjoita vähävaraisten hyväksi. Mutta miksi mainostajat unohtavat kesällä ne, joilla ei ole varaa Lintsin rannekkeisiin ja huolettomaan lomaan, kysyy Nea Barman

Muun muassa kokoomuksen ja keskustan brändit osoittautuivat vahvoiksi, kirjoittaa Ossi Ahto.

Jos sinusta tuntuu, että omien näkemystesi kanssa vastakkaiset mielipiteet menevät liian usein ihon alle, sinun ei ehkä pitäisi tehdä markkinointia, Mika Hyötyläinen kirjoittaa.

Markkinointia voidaan mitata hyvinkin tarkasti, jos siihen on tahtoa. Markkinoinnin ja myynnin datan yhdistäminen on ensimmäinen askel tähän suuntaan, Petri Mertanen kirjoittaa.

Uudet kokeilut alkavat harvoin tuottaa samalla tahdilla kuin heti viivan alla näkyvät hinnankorotukset tai nykytuotteiden mainoskampanjat, Ulla Jones muistuttaa.

Markkinointi ahdistaa silloin, kun sitä ei ole tehty. Tekemätön työ nalkuttaa takaraivossa, tietää Antti Sipilä.

Brändien pitäisi panostaa sosiaalisen median ylläpitoon ja yhteisöstä huolehtimiseen, kirjoittaa Marika Siniaalto.

Kun päässäsi lyö seuraavan kerran tyhjää lähenevästä deadlinesta huolimatta, ota tämä vinkki käyttöön, kehottaa Aino Papinniemi.

Flirttailun puute mainonnassa laskee brändien tuomaa lisäarvoa, kirjoittaa Pasi Sillanpää.

Se, mikä kriitikolle näyttäytyi läpitunkevana kaupallisuutena, on meille tekijöille kokeilukulttuuria, Laura Olin kirjoittaa.

LinkedInin ominaisuuksia kannattaa pohtia vasta, kun on selvittänyt itselleen muutaman perustavanlaatuisen seikan, kirjoittaa Tom Laine.

Kantaaottavuus ja teot luovat brändille merkitystä, joka puolestaan vahvistaa kuluttajan ja brändin välistä suhdetta, kirjoittaa Anssi Järvinen.

Yhdenvertaisuutta ei ole vielä se, että brändi käyttää mainonnassaan eri kokoisia, eri etnisistä taustoista tulevia tai heteronormatiivista poikkeavia ihmisiä, Wanda Holopainen kirjoittaa.

Tutkimusten mukaan kuluttajilla on kognitiivinen vinouma, jota markkinoijat voivat helposti hyödyntää. Miksi niin harva tekee niin, kysyy Nea Barman.