LinkedInin ominaisuuksia kannattaa pohtia vasta, kun on selvittänyt itselleen muutaman perustavanlaatuisen seikan, kirjoittaa Tom Laine.

Kantaaottavuus ja teot luovat brändille merkitystä, joka puolestaan vahvistaa kuluttajan ja brändin välistä suhdetta, kirjoittaa Anssi Järvinen.

Yhdenvertaisuutta ei ole vielä se, että brändi käyttää mainonnassaan eri kokoisia, eri etnisistä taustoista tulevia tai heteronormatiivista poikkeavia ihmisiä, Wanda Holopainen kirjoittaa.

Tutkimusten mukaan kuluttajilla on kognitiivinen vinouma, jota markkinoijat voivat helposti hyödyntää. Miksi niin harva tekee niin, kysyy Nea Barman.

Tärkeimmät asiat markkinoijan työssä ovat usein tylsiä, vaikeita ja veemäisiä. Siksi hyvin tehtyä tiliöintiä ei kannata vältellä, Mika Hyötyläinen kirjoittaa.

Poliitikoiden pitäisi kehittää kasvua tavoittelevien yritysten toimintaympäristöä, jotta yritykset voisivat investoida entistä enemmän markkinointiin, kirjoittaa Ossi Ahto.

Saisimme enemmän aikaiseksi ja tuhlaisimme vähemmän rahaa kehityshankkeisiin, jos päästäisimme irti asiantuntijamyytistä, jossa pieni joukko pähkii parhaat ratkaisut asiantuntijakuplassaan, Ulla Jones väittää.

Datan täytyy aiheuttaa toimintaa. Tee datasta liiketoimintaa palveleva renki optimoimalla, testaamalla ja tekemällä dataohjautuvia päätöksiä, kehottaa Petri Mertanen.

Kannustan tekemään markkinoinnin arjessa pieniä kompromisseja, sillä paras on harvoin sama kuin suosituin, Niko Rinta kirjoittaa.

Jos et seuraa markkinointisi herättämiä reaktioita, saatat menettää hienoja mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen, Antti Sipilä kirjoittaa.

Jos myyntiorganisaatio ei ole tullut 2020-luvulle, se on vaarassa kadota kokonaan, kirjoittaa Pasi Sillanpää.

Ikääntyvien puhuttelu ei ole rakettitiedettä. Senioreiden halu auttaa voi olla brändille lottovoitto, mutta siihen vaaditaan moniarvoisia tarinoita, kirjoittaa Ulla Koivukoski.

On hemmetin paljon siistimpää kutsua yleisö seikkailemaan brändin virtuaaliseen maailmaan kuin näyttää pelkkiä kuvia tai videoita tuotteista, kirjoittaa Laura Olin.

Henkilöbrändiä rakentaessa kannattaa harkita omien virheiden jakamista, sillä kiinnostavimmat tarinat ovat niitä, jotka eivät mene ihan putkeen, kirjoittaa Mari Luukkainen.

Social selling toimii oikein tehtynä paremmin kuin mikään muu myyntitaktiikka LinkedInissä, kirjoittaa Tom Laine.

Brändin täytyy tuntea itsensä, jotta se voi kertoa totuudenmukaista tarinaa, kirjoittaa Anssi Järvinen.

Jos markkinoinnissa olisi yksi synti, se olisi haluttomuus ymmärtää oman tekemisen vaikutus yrityksen tavoitteisiin, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

Suomalaisessa markkinointiosaamisessa ei ole moitittavaa. Syy sille, ettemme menesty markkinoinnissa, löytyy vuorovaikutustaidoistamme, Nea Barman kirjoittaa.

The Crownin kaltaiset sarjat olisivat köyhää katsottavaa ilman tulkintaa. Niin olisivat myös tuotteet ja palvelut, joiden ratkaisut perustuvat vain faktoihin, huomauttaa Ulla Jones.

Moni yritys on jo investoinut järjestelmiin, joilla lisätään markkinointitekemisen tasoja, kohdentamista ja personointia. Nyt tämä investointi lopultakin muuttaa markkinoinnissa vaadittavia kykyjä, Niko Rinta kirjoittaa.

Yhtä varmasti kuin aurinko nousee idästä markkinoijille on tarjolla kehittyneitä mainonnan kohdentamiskeinoja myös tulevaisuudessa, kirjoittaa Petri Mertanen.

Markkinointikentän pitää yhdistyä, jotta ala voi kehittyä, kirjoittaa Ossi Ahto.

Jokaisen markkinoijan tulisi ennen viestin, kolumnin tai kampanjan julkaisemista kysyä itseltään, keitä tai mitä viestini sivuuttaa, kirjoittaa Antti Sipilä.

Kaikille uusille heitoille ei saa antaa vapaata ilmatilaa ilman kritiikkiä, sanoo Pasi Sillanpää.

Sustainable Brand Index kertoi taas, että Valio on valittu Suomen vastuullisimmaksi brändiksi.