Näkökulma

Onko meillä oikeutta mainostaa, kun läntisessä maailmassa on sota?

On absurdia, että puhelinmyyjä soittaa ja kaupittelee Aku Ankkaa samana päivänä, kun Ukrainassa on syttynyt sota, kirjoittaa Nea Barman.
Kuva:
Onko meillä oikeutta mainostaa, kun läntisessä maailmassa on sota?

Edellinen kolumnini päättyi vain kuukausi sitten sanoihin: “vuonna 2022 ja tulevaisuudessa varmaa on vain muutos ja tärkeää on se, kuinka nopeasti yritykset, ja erityisesti markkinointi, pystyvät vastaamaan siihen onnistuneesti.”

Valitettavasti nyt kuukautta myöhemmin nämä sanat punnitaan, sillä markkinointi-, brändi- ja viestintäammattilaisetn tulee osata jotain, mitä meille ei ole koskaan opetettu. 

Miten yritys ja brändi viestii sodan aikana? On täysin eri asiaa tehdä kriisiviestintää kuin tehdä kaupallista viestintää, kun läntinen maailma on keskellä sotaa Ukrainan rinnalla. 

Valtaosa markkinointialan ammattilaisista ei ole viestinyt sota-aikana. Valtaosa brändeistä tai yrityksistä ei ole ollut olemassa aikana, jolloin Euroopassa vallitsee sotatila. Käytännön kokemus viestinnästä tällaisina aikoina on näin ollen lähes olematon.

Brändeillä on totta kai oikeus viestiä ja mainostaa, mutta kaiken keskiössä tulee olla sanoin ja teoin osoitettu inhimillisyys.


On absurdia, että puhelinmyyjä soittaa ja kaupittelee Aku Ankkaa samana päivänä, kun Ukrainassa on syttynyt sota. On täysin ymmärrettävää, että tämä ei ole puhelinmyyjän vika, joka tekee vain työtään. Strategisella tasolla olisin kuitenkin olettanut, että Sanomalla, joka viestii myös uutismedioissaan sodasta, olisi ollut tähän sisäinen viestintästrategia. 

On inhimillistä, että vain pieni osa osasi ennustaa ja vielä pienempi joukko uskoi, että sota olisi todellisuutta läntisessä maailmassa. Näin ollen tätä skenaariota eli sodan mahdollisuutta ei ollut kirjattu viestintä- tai brändiskenaarioihin. 

Pitkään jatkuva dystopinen tulevaisuudenkuva on synkkä ja lamaannuttava meille ihmisille. Pandemia-aika on ollut hyvin dystopinen meille kaikille. Mielenterveysluvut puhuvat valitettavasti tämän todellisuuden puolesta.

Dystopian vastakkainen maailmankuva on utopia. Tärkeä osa utopiaa on inhimillisyys, joka antaa toivoa. Onneksi inhimillisyys onkin nopeasti korostunut sekä kansan että päättäjien keskuudessa näinä päivinä.

Brändeillä on totta kai oikeus viestiä ja mainostaa, mutta kaiken keskiössä tulee olla sanoin ja teoin osoitettu inhimillisyys. Inhimillisyyden tulee olla tärkeä osa strategiaa ja brändin työkalu, jolla inhimillisyys tehdään näkyväksi – siis todeksi.

Inhimillisyys tarjoaa toivoa ja valoa dystooppisen maailmankuvan rinnalla, joten kehotan kaikkia tarkistamaan, että brändi nojaa inhimillisyyteen ja tekee inhimillisyyden näkyväksi viimeistään nyt, kun sitä eniten tarvitaan.  

Nea Barman ontulevaisuustarkkailija, joka jakaa ajatuksiaan kuluttamisen kulttuurista. Hänennäppäimistöstään syntyy pohdintaa omasta kuluttamisesta ja kuluttamisestakulttuurisena ilmiönä antiikin ajoista aina tähän päivään asti. Barmankirjoittaa paremman dialogin toivossa.

Seuraa MarkkinointiUutisia sosiaalisessa mediassa ja saat tuoreet uutiset helposti feediisi.

Lisää luettavaa