Näkökulma

Olkaamme kuin oululaiset

Suomen taloudellinen sijainti ja maapallon markkinoiden maantiede liikahti äkisti, kun Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan. En ole huolissani oululaisista, mutta muusta Suomesta olen, kirjoittaa Antti Sipilä.
Kuva:
Olkaamme kuin oululaiset

Suomen taloudellinen sijainti muuttui juuri äkisti. Jos katsotaan Länsi-Euroopasta, ei meidän takanamme idässä ole liiketoiminnan ja taloudellisen toiminnan suhteen enää mitään kiinnostavaa – ennen kuin tuhansien kilometrien päässä oleva Kiina. Sitä ei voi kutsua lähimarkkinaksi, kuten ei voi enää Venäjääkään. Olemme markkinoiden kannalta niin syrjässä kuin voi olla.

Siitä tulee mieleeni Oulu. En ole kotoisin Oulusta, mutta olen käynyt siellä muutaman kerran.

Oulussa on ihmeellistä se, että vaikka se on kovin kaukana ja syrjässä kaikesta, on tekemisen henki siellä rohkeampaa kuin melkein missään muualla. Kansainvälisiä teknologia- ja palveluyrityksiä siellä jo on, ja koko ajan touhutaan uusia. Ideoita on paljon, ja niitä älyttömänkin tuntuisia kokeillaan. Ihmisiä on vähän, mutta he kannustavat toisiaan ja pyrkivät auttamaan sekä tilaavat toisiltaan töitä. He ovat täynnä energiaa, vaikka pari kolme edellistä startupia olisi epäonnistunut.

Meidän suomalaisten täytyy luopua tyylikkään syrjäytymisen kulttuurista.

Mutta kun ajattelen tarkemmin, mitä muitakaan mahdollisuuksia Oulusta ponnistavalla on ollut? Kaupungista pohjoiseen ei käytännössä voi enää edes viljellä viljaa. Oulu on ja on ollut liiketalouden laidalla pitkään, kuten nyt on koko Suomi. Asenne kansainväliseen kaupan tekoon ei ole Oulussa pelkästään hieno, vaan se on elämän ja kuoleman kysymys.

Myös maapallon markkinoiden maantiede liikahti juuri äkisti niin, että Helsinki on yhtäkkiä käytännössä vähän niin kuin Euroopan Oulu – ja Oulusta tuli kai sitten Euroopan Ivalo.

En ole huolissani oululaisista, mutta muusta Suomesta olen. Meidän täytyy alkaa ripeästi käyttäytyä muutoksen mukaan ja rakentaa uutta kasvua ihan uudella asenteella. Esimerkiksi Fazer menetti liikevaihdostaan 13 prosenttia. Tuo osa liikevaihdosta tuli aiemmin Venäjältä. Jotta yhtiön kasvu voi jatkua, tarvitaan siis 15 prosenttia lisää liikevaihtoa muualta.

Jokainen ymmärtää, että se ei tule itsestään nykyisiltä markkinoilta. Meidän suomalaisten täytyy luopua tyylikkään syrjäytymisen kulttuurista. Menetettyä liikevaihtoa ei voi paikata tekemällä omaa juttuaan maailman nurkassa odottaen yhteydenottoja. Tarvitaan uusia kontakteja.

Olkaamme siis rohkeita luomaan uutta kansainvälistä kauppaa kuin oululaiset, ja identiteetiltämme rohkeasti myös eurooppalaisia.

Myöskään sijoittajien pääomat eivät uudessa tilanteessa siirry Suomeen ilman erityistä syytä. Onneksi me olemme erityisiä juuri ainutlaatuisella tavallamme. Se vain täytyy saada uusien ihmisten tietoon. Sitä kutsutaan markkinoinniksi ja myynniksi. Toisin sanottuna tutustumiseksi ja esittelemiseksi.  

Toisiin kulttuureihin täytyy siis tutustua nyt tositarkoituksella. Saksalaiset ajattelevat eri tavoin kuin ruotsalaiset tai italialaiset. Kaikki tuo eurooppalainen kulttuuri on rikkautta, josta jäämme paitsi, jos emme uskalla esittäytyä muille.

Jos emme osaa suhtautua avoimen innostuneesti, kiinnostuneesti ja kunnioittaen eurooppalaisiin ja yhdysvaltalaisiin kulttuureihin, ei meillä ole todellista mahdollisuutta toimia heidän kanssaan. Silloin kutistumme.

Uudessa tilanteessa Suomeen kohdistuu myös jonkin verran uutta kiinnostusta. Olemme osa aktiivista Eurooppaa, joka osallistuu täällä tapahtuvan kriisin ratkaisemiseen. Olkaamme siis rohkeita luomaan uutta kansainvälistä kauppaa kuin oululaiset, ja identiteetiltämme rohkeasti myös eurooppalaisia. Olemme Yhdysvaltoja lähentyvä kumppani. Olkaamme siis sitä myös aktiivisesti työssämme ja suhteissamme. Vasta silloin voimme olla erityisiä, koska oleminen on verbi. 

Antti Sipilän kynästä syntyy analyysia markkinoinnista ja mediasta. Sipilä johtaa suomalaista videotuotantoyhtiötä.

Seuraa MarkkinointiUutisia sosiaalisessa mediassa ja saat tuoreet uutiset helposti feediisi.

Lisää luettavaa