Tekoälyn käyttö musiikissa on lisääntynyt nopeasti viime vuosien aikana niin musiikin ideoinnissa, luomisessa kuin esittämisessäkin. Vain kolme vuotta sitten suomalaiset olivat torjuvia teknologiatrendien suhteen, mutta asenteet ovat Musiikinkuuntelu Suomessa 2023 -tutkimuksen mukaan keventyneet.

37 prosenttia suomalaisista ei usko koneiden luoman musiikin kasvuun, mutta jopa 30 prosenttia uskoo tekoälymusiikin lisääntyvän. 64 prosenttia kaikenikäisistä ja 46 prosenttia 13–25-vuotiaista kuitenkin ajattelee, että oikeaa musiikkia on vain oikeiden ihmisten tekemä ja esittämä musiikki.

Yli puolet kaikista vastaajista on huolissaan ihmistekijöiden toimeentulosta tekoälyn vuoksi.

Musiikkia kuunnellaan vielä eniten autoradiosta – puhelin hyvänä kakkosena

Autoradio on edelleen elävä ilmiö. 74 prosenttia vastaajista kertoo kuunnelleensa musiikkia auton radiosoittimesta viimeisen viikon aikana. 69 prosenttia puolestaan on edeltävän viikon aikana kuunnellut musiikkia puhelimesta. Tietokoneelta musiikkia on samassa ajassa kuunnellut 42 prosenttia. Joka kolmas oli myös striimannut musiikkia autossa, mikä tietyllä tavalla nostaa autossa kuuntelun merkitystä entisestään. CD-soittimelta kotona tai autossa on kummassakin tapauksessa kuunnellut enää vain 14 prosenttia vastaajista.

Päivittäinen musiikinkuuntelu autossa on vähentynyt viime vuodesta 2 prosenttia, kun taas musiikinkuuntelu puhelimella on lisääntynyt 4 prosenttia.

Nuoret kuuntelevat eniten musiikkia puhelimelta.

Nuoret, 13–18-vuotiaat, kuuntelevat eniten musiikkia puhelimelta, kun verrataan ikäluokkiin 36–45 vuotta ja 66–75 vuotta. 89 prosenttia tästä nuorimmasta ikäluokasta on kuunnellut musiikkia puhelimella viimeisen viikon aikana. Toisaalta ikäluokka on myös verrokkejaan ahkerampia autoradion kuuntelijoita.

Uusi musiikki löytyy lähes yhtä usein radiosta tai Spotifysta. Vanhemmat ikäluokat tutustuvat uuteen erityisesti radion kautta, mutta esimerkiksi 13–18-vuotiaiden keskuudessa radion merkitys on tässä suhteessa hyvin pieni. Kolmanneksi useimmin uudet artistit ja biisit löytyvät Youtubesta, jonka nimeää tärkeimmäksi kanavaksi 17 prosenttia vastaajista. Nuorille Tiktok on Spotifyn jälkeen toiseksi tärkein kanava, ja sen nimeää tärkeimmäksi kanavaksi uuteen musiikkiin 30 prosenttia 13–18-vuotiaista.

Kuulokkeilla kuuntelu on globaali trendi, joka näkyy suomessakin. Kuulokemarkkina on kasvanut vuosikausia ja kasvaa yhä keskimäärin 10 prosentin vuosivauhtia. Suomalaisten kuulokkeiden kanssa tapahtuvan musiikin kuuntelun osuus lähestyy vastaajien omien arvioiden mukaan keskimäärin jo 50 prosentin tasoa.

Noin kolmanneksella suomalaisista ainakin 70 prosenttia musiikin kuuntelusta tapahtuu kuulokkeet korvissa. Alle 25-vuotiaiden keskuudessa kolmella neljästä kuulokekuuntelu on näin aktiivista.

Netti raikaa

Digitaalisista kanavista Spotify ja muut striimauspalvelut tavoittavat päivittäin hieman yli puolet suomalaisista. Youtubessa musiikki tavoittaa päivittäin 34 prosenttia suomalaisista.

Tiktok-videot ja Instagramin musiikkiartistitilit ovat myös tilanteita, joissa suomalaiset kuuntelevat musiikkia. Nuorilla erityisesti Tiktokin merkitys on suuri, sillä musiikki tavoittaa 13–18-vuotiaista 73 prosenttia tätä kautta.

10 vuodessa suomalaisista on tullut yhä selkeämmin popkansa

5–10 vuotta sitten suomalaisilla oli tiukempia tyyli- ja genrerajoja omassa musiikkimaussaan. Suomalaisista on kuitenkin tullut kaikkiruokaisempi popkansa. Modernisoitunut, popahtavammaksi laajentunut iskelmä on tehnyt genreistä kaikkein suurimman suosion nousun.

Kaikkein mieluisin tyylilaji on suomenkielinen pop, tämän jälkeen hyvin tasoissa tulevat metalli/hardrock ja perinteinen rock.

Ihanteellisin musiikkikappaleen kesto on kolme minuuttia. Kappaleen kuuntelu lopetetaan entistä herkemmin kesken, kun musiikkia kuunnellaan uudemmilla kuunteluvälineillä.

Musiikki on ainakin jossain määrin tärkeää 89 prosentille suomalaisista. Erityisen tärkeää musiikki on 16–18 vuoden iässä, yksinasuville, vaikeassa elämäntilanteessa oleville ja harvinaisempien ja taidemusiikkityylien harrastajille.