🔍 Suurennuslasilla merkityt jutut ovat pidempiä, taustoittavia ja päivittäisestä uutisoinnista poikkeavia artikkeleita.
”Omaan nokkaan pitää tuulla.”
Niin Telia Finlandin Online-, markkinointi- ja analytiikkajohtajan ja johtoryhmän jäsenen Kati Riikosen isä tapasi sanoa tyttärelleen, joka muistaa sanonnan yhä hyvin.
– Se tarkoittaa sitä, että pitää ottaa joskus vastaan vastatuultakin, Riikonen selittää hymyillen.
Hän on noudattanut isänsä neuvoa – ja päässyt urallaan pitkälle. Ennen Teliaa Riikonen on työskennellyt muun muassa Googlen toimialajohtajana ja markkinointitoimisto Isobarin toimitusjohtajana. Uransa kauppatieteiden maisteriksi valmistunut Riikonen aloitti Nokia Networksilla teknologia-alalla.
– Jo opiskeluaikoina tiesin, että haluan tehdä kansainvälistä työtä kaupallisessa rajapinnassa ja johtajuuden parissa. Se on kantanut mua näihin päiviin saakka.
Riikonen painottaa, ettei hänestä ole tullut johtajaa vahingossa. Hän on pyrkinyt määrätietoisesti tavoitettaan kohti.
"Markkinoinnissa on tosi tärkeää ymmärtää kohderyhmää myös oman kuplan ulkopuolelta."
Mutta millaista on ollut työskennellä naisjohtajana teknologia-alalla ja markkinoinnin parissa? Ainakin erilaisuudesta on ollut hyötyä, Riikonen myöntää. Erityisesti uran alkuaikoina, jolloin nainen teknologia-alalla oli vielä harvinaisempi ilmestys kuin nykyään.
Kun Kati Riikonen aloitti työt Nokia Networksilla vuonna 1996, hän muistelee olleensa tiimin toinen ja nuorin nainen sekä ensimmäinen, jolla ei ollut insinöörin koulutusta tai koulutusta tietotekniikka-alalta.
– Joskus voi jälkeenpäin tajuta, että ahaa, koska olin erilainen, muut kääntyivät katsomaan, että kukas toi oikein on. Silloin voi saada äänensä paremmin kuuluviin.
Riikonen kuitenkin muistuttaa, että samaan aikaan ei voi koskaan tietää, millaisia mahdollisuuksia on ehkä menettänyt tai kuinka monessa tilanteessa on tullut kohdelluksi erilaisuutensa takia toisin.
"Minun tiimiini ei koskaan haeta kivaa tyyppiä, vaan ammattitaitoa, rakentavaa ja positiivista otetta ja yhteistyökykyä."
Markkinoinnin pariin Riikonen siirtyi hieman myöhemmässä vaiheessa uraansa. Se ei ole alana yhtä miesvoittoinen kuin teknologiapuoli.
Markkinointialalla Riikosta kiehtoi erityisesti markkinoinnin ja teknologian yhdistäminen.
– Markkinointi on tapa, jolla teknologiaa saadaan asiakaskeskusteluihin ja markkinoille. Minua kiinnostaa myös se, miten asioita tehdään kaupallisesti ja miten teknologia voi olla apuna tarinankerronnassa, Riikonen kertoo.
Johtotehtäviin tarvitaan lisää naisia, Riikonen myöntää. Hänen sanoo naisia olevan Suomessa esimerkiksi hallitustehtävissä ja pörssiyhtiöiden toimitusjohtajina hyvin vähän. Riikonen itse istuu Nooa Säästöpankin ja Kotipizza Groupin hallituksissa.
Riikosen äänessä kuuluu ylpeys, kun hän huomauttaa, että hänen työnantajansa Telian Suomen toimitusjohtajana toimii Heli Partanen ja johtoryhmässäkin on puolet naisia.
– Meillä on paljon naisia ylemmässä johdossa. Koko Telia Companyn toimitusjohtajana työskentelee Allison Kirkby. Toivottavasti annamme esimerkkiä muille.
Riikonen korostaa kuitenkin, että diversiteettiä tarvitaan laajemminkin – pelkkä sukupuoleen tuijottaminen ei riitä.
– Markkinoinnissa on tosi tärkeää ymmärtää kohderyhmää myös oman kuplan ulkopuolelta. Se, että tiimissä on esimerkiksi opintotaustaan, etnisyyteen, kieleen, uskontoon tai sukupuoleen liittyvää diversiteettiä, on etu.
Riikonen kertoo kyllästyneensä siihen, että rekrytointi-ilmoituksissa haetaan aina ”kivaa tyyppiä.”
– Se tarkoittaa hirveän usein sitä, että haetaan sellaista tyyppiä kuin on itse. Minun tiimiini ei koskaan haeta kivaa tyyppiä, vaan ammattitaitoa, rakentavaa ja positiivista otetta ja yhteistyökykyä.
Riikonen kuitenkin myöntää, että ”hyvätyyppiys” tulee usein noiden ominaisuuksien mukana. Hän muistuttaa, että se ei silti tarkoita, että rekrytoitava henkilö olisi rekrytoivan oloinen, näköinen tai taustaltaan samanlainen.
Kati Riikonen kertoo pyrkivänsä johtajana empaattisuuteen, selkeyteen ja johdonmukaisuuteen.
– Ihmisyys on tärkeää, mutta samaan aikaan myös liiketoiminta ja tämän maan talouden kasvu on tärkeää. Niiden yhdistäminen johtajuudessa on hyvin kiehtovaa.
Riikonen muistuttaa, että erilaiset tilanteet ja ihmiset vaativat erilaista johtajuutta. Hyvällä johtajalla ei siis voi olla vain yhtä tapaa, jolla hoitaa kaikki tilanteet. Siihen liittyy myös empatia.
– Ihmisten kuunteleminen on erityisen tärkeää tällaisina haastavina aikoina. On pidettävä tavoitteet mielessä ja löydettävä keinot, jotka sopivat juuri tietyille ihmisille ja tiettyihin tilanteisiin, Riikonen sanoo.
"Johtaja ei voi koskaan tuudittautua siihen, että nyt olen oppinut oikean tavan johtaa."
– Samaan aikaan pitää kuitenkin muistaa johdonmukaisuus. Se on joskus muuttuvassa maailmassa äärimmäisen haastavaa, koska on reagoitava nopeasti. Se saattaa joskus näyttäytyä johdettaville epäjohdonmukaisuutena.
Riikoselle on tärkeää myös asettaa selkeät tavoitteet. Kun työskennellään kaupallisessa ympäristössä, jotka palvelevat yhteiskuntaa, yrityksiä ja ihmisiä, on tärkeää olla selkeä pyrkimys, mihin organisaatiota viedään yhdessä muiden johtajien kanssa, Riikonen sanoo.
Hänelle johtajuus on ennen kaikkea yhdistelmä selkeää numeerista sekä hyvin empaattista ja kuuntelevaa toimintaa.
– Ja pyrin olemaan mahdollisimman johdonmukainen siinä, missä kohtaa se on mitäkin.
Riikonen muistuttaa, että johtajan täytyy olla nöyrä ja valmis oppimaan uutta jatkuvasti. Vaikka joku johtamistapa toimisi yhdessä yrityksessä, voi olla, että toisessa se ei enää toimikaan. Lisäksi henkilöstön tarpeet vaihtuvat nopeasti. Silloin on oltava valmis opettelemaan ja oppimaan uusia tapoja johtaa.
– Siinä ei voi yhtään ylpistyä. Johtaja ei voi koskaan tuudittautua siihen, että nyt olen oppinut oikean tavan johtaa.
Mitä Riikonen haluaisi sanoa naisille, jotka haaveilevat johtotehtävistä? Vastaus on selkeä.
– Älä pelkää numeroita, matematiikkaa ja vaikeilta tuntuvia teknisiä asioita. Get your numbers! Markkinointi teknologistuu valtavalla vauhdilla. Jos haluat tehdä hyvää tarinankerrontaa, on oltava hyvät tekniset alustat ja kyky hyödyntää niitä.
Riikonen kertoo, että kandidaatit harmittelevat työhaastattelussa aivan liian usein sitä, kuinka huonoja ovat matematiikassa. Hän muistuttaa, että numeroiden kanssa pärjääminen lisää uskottavuutta. On valtava voimavara, jos asioita pystyy perustelemaan datalla.
Perheen ja johtajanuran yhdistäminen on mahdollista.
Vaikka naisilla on miehiä vähemmän roolimalleja johtajuudessa, Riikonen kehottaa raivaamaan itselleen pelotta tilaa. Hän rohkaisee ottamaan pioneerirooleja ja riskejä sekä verkostoitumaan.
– Se, että roolimallia ei ole, ei ole este eikä tee itse asioista vaikeampia. Mutta se vaikuttaa tietysti asenteisiin ja sen kautta vaikutusmahdollisuuksiin sekä nostaa uskaltamisen kynnystä.
Riikonen kehottaa etsimään asioita, jotka kiehtovat, ja panostamaan niihin – oli kyseessä mikä sukupuoli hyvänsä. Hän muistelee, kuinka lähti tuoreena kauppatieteen maisterina teknologia-alalle ja opiskeli illat ja viikonloput, mikä ääniaalto on ja miten kännykät lähettävät ilmarajapinnassa signaaleja tukiasemien verkkoihin.
Lopuksi Riikonen muistuttaa, että perheen ja johtajanuran yhdistäminen on mahdollista. Hänellä on puoliso ja kaksi teini-ikäistä lasta. Perheessä on hyödynnetty esimerkiksi lastenhoitoapua ja onnistuttu tekemään kompromisseja aikuisten kesken niin, että Riikonen on voinut keskittyä perheen lisäksi uraansa.
– Olen siitä tosi kiitollinen.
