Kuvaaja:
Kolumni

Onko Tim Cook luovempi kuin Steve Jobs?

6.6.2023 10:22
Petteri Lillberg
Tim Cookin toimitusjohtajuuden aikana Applesta on tullut suurempi ja arvokkaampi, ja entistä merkittävämpi osa sen liikevaihdosta tulee palveluista. Silti osa tosifaneista kokee yrityksen menettäneen sielunsa matkan varrella. Tämä näkökulma perustuu kuitenkin ahdasmieliseen ja vaaralliseenkin näkökulmaan luovuudesta ja sen roolista liiketoiminnassa, kirjoittaa Petteri Lillberg.

Steve Jobsin alkuperäinen iPhone-tuotejulkistus vuodelta 2007 pyörii edelleen erilaisilla kaikkien aikojen puheet, presentaatiot ja lanseeraukset -listoilla. En tosin ole varma, kertooko tämä enemmän listojen tekijöistä, lukijoiden kaipuusta yksinkertaisiin menestysresepteihin monimutkaisena aikana vai siitä, että maailma olisi sitten kuitenkin pysynyt paikallaan viimeiset 16 vuotta.

Tim Cookin esittelyvideoita ei noilla listoilla näy, eikä monen muunkaan Applen nykyjohtajan. Yhtiön vuonna 2019 jättänyt designjohtaja Jony Ive muistetaan tätä nykyä paremmin YouTuben parodiavideoista.

Vaikka niin taiteen teoriat, luovuustutkijat kuin bisneskoulutkin ovat viime vuosina vannoneet yhteisöllisyyden, moniäänisyyden ja kollektiivisen ajattelun voimaan, näyttää meillä edelleen elävän vahva sankarimyytti ja kapea näkemys luovuudesta. Joko se on itse liiketoiminnasta irrallista puuhastelua tai vain tiettyjen ammattikuntien ja osaajien erityisoikeus. Muut keskittykööt suorittamiseen ja excelin täyttämiseen.

Tämän vaarallisempaa ajatusta suomalaiselle elinkeinoelämälle ei ole olemassa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)

Tämän vaarallisempaa ajatusta suomalaiselle elinkeinoelämälle ei ole olemassa. Jopa itse Tim Cook on kommentoinut, että oli vähintään yhtä luovaa löytää tapoja valmistaa Applen tuotteita kuin suunnitella niitä. Varsinkin jos halusi olla jäämättä tehokkuuden vangiksi, kuten eräällekin suomalaisbrändille taisi käydä.

Luovuus kuitenkin kuuluu kaikille, ja se on itse asiassa yhtä aikaa niin yksilön oikeus kuin vähän velvollisuuskin. Esimerkiksi siirtymä siihen, että jokainen duuni on niin sanotusti vihreä duuni, ei tapahdu ilman henkilökohtaista ja kollektiivista uusajattelua. Samoin muutos erillisistä vastuullisuusstrategiosta kohti kokonaisvaltaista vastuullista strategiaa edellyttää siilojen ja toimintojen uudelleensuunnittelua, ihan sen kuuluisan insinööriluovuuden keinoin ja johdolla.

Suomi kaipaa niin bisneksiä kuin luovuuttakin. Mutta ennen kaikkea yhteiskuntamme kaipaa laaja-alaista bisnesluovuutta. Sillä kun viimeksi tarkistin, kyky nähdä asiat toisin, muuttaa toimialan käytäntöjä omaksi eduksi, löytää uusia tulonlähteitä, ymmärtää asiakkaista jotain, mitä muut eivät ymmärrä ja kyky kääntää hurjatkin visiot toteutukseksi ovat jokaisen bisneksen menestystekijöitä, eivät luovien hullujen yksinoikeuksia. 

Petteri Lillberg jaksaa puolustaa brändien positiivista roolia yhteiskunnassa – ei kuitenkaan koskaan kritiikittömästi ja aina pilke silmäkulmassa.