Toimistot

🔍 Näin tapahtumamarkkinointitoimisto Tapaus onnistui kansainvälistymisessä: ”Eihän me itsekään uskottu siihen”

14.11.2023 8:15
Iina Kansonen
”Meillä ei ole ollut sellaista ajatusta, että meillä on Suomessa Graalin malja ja menemme kertomaan muille, miten hommia tehdään”, sanoo Tapauksen emoyhtiön Liwlig Groupin toimitusjohtaja Timo Aalto. Hän myöntää, että virheitäkin on tullut tehtyä.

🔍 Suurennuslasilla merkityt jutut ovat pidempiä, taustoittavia ja päivittäisestä uutisoinnista poikkeavia artikkeleita.

Varsova, marraskuu 2018. Tapahtumamarkkinointitoimisto Tapauksen johtokolmikko istuu ravintolapöydässä, ja toimiston perustaja Timo Aalto antaa muille tehtäväksi unelmoida. Hän kehottaa heitä pohtimaan, mitä Tapaus voisi olla viiden vuoden päästä.

– Emme olleet koskaan miettineet tulevaisuutta kuluvaa vuotta pidemmälle. Mutta jossain alitajunnassani oli alkanut viriämään ajatuksia siitä, että kun täällä nyt kerran ollaan, niin ehkä pitäisi pyrkiä tekemään paras mahdollinen suoritus ja katsoa, mihin se riittää, Aalto kertoo.

Illan päätteeksi kolmikko oli päättänyt, että vuonna 2019 laitettaisiin Suomen markkinat kuntoon. Vuoden 2020 teemaksi päätettiin Aallon sanoin ”Kolumbus eli merten yli uusia maita etsimään”. Vuosi 2022 sai nimekseen ”Kohti sataa miljoonaa”. Tästä kaikesta piirrettiin nuhjuiselle paperille strategiakuva.

"Jos me oltaisiin lähetetty yksi Mähönen Tukholman keskustasta vuokrattuun toimistoon, me ei oltaisi voitu olla kauempana kansainvälisyydestä."
MAINOS

– Eihän me itsekään uskottu niihin, sanoo Aalto hymyillen nyt, syksyllä 2023.

– Mutta siitä se lähti. Olimme saavuttaneet Suomessa jo jotain, ja halusimme katsoa, mitä voisimme vielä saavuttaa.

Selkeä strategia kansainvälistymiseen

Aalto perusti Tapauksen vuonna 2012 yhdessä Joonas Pataman kanssa. Toimiston alkuvuosina Aalto vannoi kumppanilleen kahta asiaa: firma pidetään pienenä ja henkilökunta tyytyväisenä.

Ensimmäisen asian suhteen kävi kuitenkin toisin. Tällä hetkellä Tapaus työllistää 135 tapahtuma-alan ammattilaista ja vuonna 2019 perustettu emoyhtiö Liwlig Group 320 henkilöä. Liwligin kautta Tapauksen toiminta on laajentunut Suomen lisäksi Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan. Aalto toimii nykyään Liwligin toimitusjohtajana.

Mutta millaisella strategialla Aalto kumppaneineen on onnistunut kansainvälistymisessä?

– Olemme lähteneet sillä ajatuksella, että haluamme löytää vahvoja yhtiöitä, joilla on samanhenkinen kulttuuri kuin Tapauksella, Aalto kertoo.

Kriteeri yrityskaupoille on ollut se, että ostettavalla yrityksellä on potentiaalia kasvaa markkinansa johtavaksi yritykseksi kotimaassaan.

Kriteeri yrityskaupoille on ollut myös se, että ostettavalla yrityksellä on potentiaalia kasvaa markkinansa johtavaksi yritykseksi kotimaassaan.

– Meillä ei ole ollut sellaista ajatusta, että meillä on Suomessa Graalin malja ja menemme kertomaan muille, miten hommia tehdään. Yritämme löytää vahvoja toimijoita, jotta voimme kaikki oppia toisiltamme.

Aalto pitää selkeää strategiaa merkittävänä syynä sille, että kansainvälistyminen on onnistunut.

– Jos me oltaisiin lähetetty yksi Mähönen Tukholman keskustasta vuokrattuun toimistoon, me ei oltaisi voitu olla kauempana kansainvälisyydestä. Pitää olla uskottava paikallisesti.

Pohjoismaat ovat keskenään erilaisia

Ei kaikki ole kuitenkaan ollut ruusuilla tanssimista, Aalto myöntää. Virheitäkin on tullut tehtyä.

– Olisi pitänyt tutustua jonkin verran enemmän etukäteen paikallisiin bisneksiin ja kulttuureihin. Esimerkiksi tuottajalla on Suomessa tietynlainen työnkuva, mutta Norjassa tai Ruotsissa tuottaja voikin tehdä ihan eri asioita. Sitten voi olla hommat solmussa, kun luullaan, että tuottaja tarkoittaa joka paikassa samaa asiaa, Aalto sanoo.

Hän huomauttaa, että ikuisuuksia ei kuitenkaan kannata ”hifistellä ja tutkia”.

– Ei maailmasta voi koskaan olla hirveän varma. Pitää uskaltaa ottaa riskejä.

Suurimmaksi opiksi Aalto nimeää sen, kuinka erilaisia Pohjoismaat ovat keskenään. Hän myöntää ajatelleensa alun perin, että tietää kyllä, miten homma toimii: tulossa olisi samanlaisia projekteja kuin mitä Tapaus oli Suomessa jo tehnyt.

Nyt Aalto tietää olleensa väärässä.

– Pohjoismaissa on isoja eroja siinä, miten bisnes toimii. Myös tekemisen tavat ovat erilaisia.

"Suomalaisten tapahtuma-alan ammattilaisten osaaminen on maailmanluokkaa esimerkiksi projektinhallinnassa, tuotannossa, prosesseissa ja teknisessä tuotannossa."

Esimerkiksi eroista Aalto nimeää pikkujoulusesongin, joka on Suomessa merkittävä aika tapahtuma-alalle. Ruotsissa pikkujoulusesonkia ei vietetä ollenkaan vaan marras-joulukuut ovat ”ihan kuollutta” aikaa, kuten Aalto asian ilmaisee. Länsinaapurissa järjestetään sitä vastoin ympäri vuoden henkilöstötapahtumia, joissa yhdistyy rento, viihteellinen kreisibailaus sekä strategian kirkastaminen ja muutoksen kommunikointi, Aalto sanoo.

– Asiaosuudet ja viihde ovat samassa paketissa tai lomittain. Toimitusjohtaja ei vedä kolmea tuntia slideshow’ta, vaan ihmisten viihtyvyyteen ja oppimiseen on panostettu aidosti. Uskon, että sama tapa on rantautumassa Suomeen.

Tapaus työllistää 135 tapahtuma-alan ammattilaista ja vuonna 2019 perustettu emoyhtiö Liwlig Group 320 henkilöä.

Suomalaiset hallitsevat tuotannon, mutta luovuutta puuttuu

Liwlig Groupiin kuuluvan Tapauksen toimitusjohtaja Mikael Castrén nyökyttelee Aallon puheelle.

– Tärkeimpiä oivalluksia on mulle ollut se, että tässä ei viedä osaamista muualle vaan hankitaan sellaista, joka täydentää jo olevaa osaamista. Jokainen Liwlig Groupin yhtiöistä tuo mukanaan uutta osaamista palvelemaan kokonaisuutta ja tekee meistä merkittävästi vahvempia myös paikallisesti.

Castrén pitää onnistumisena myös sitä, että Liwlig Groupin on annettu kasvaa orgaanisesti.

– Ei ole ollut mitään pakkojohtamista ylhäältä päin. Yhteentulemiselle ja synergialle on annettu aikaa. Asioita ei ole kiirehditty.

Castrén sanoo, että suomalaisilla on usein tapana potea alemmuutta, mutta hänen mielestään siihen ei ole tapahtuma-alalla syytä.

"Annetaan suomalaisten hoitaa logistiikka, ruotsalaisten luova puoli ja norjalaisten maksaa lasku."

– Suomalaisten tapahtuma-alan ammattilaisten osaaminen on maailmanluokkaa esimerkiksi projektinhallinnassa, tuotannossa, prosesseissa ja teknisessä tuotannossa. Muualla ollaan taas selkeästi keskittyneempiä sisältöihin ja luovuuteen, mistä voimme oppia. Liikkuminen napsun verran enemmän sisältölähtöisyyteen vie meitä alalla eteenpäin.

Timo Aalto naurahtaa muistellessaan, mitä eräs tapauslainen kerran lausahti:

– Annetaan suomalaisten hoitaa logistiikka, ruotsalaisten luova puoli ja norjalaisten maksaa lasku.

Tavoitteena haastaa globaaleja toimijoita

Entä mitä suunnitelmia Aallolla on tulevaisuuden varalle?

Hän sanoo suoraan, että tavoitteena on seuraavan kolmen vuoden aikana nousta haastamaan globaaleja toimijoita.

– Me halutaan nousta Euroopan kovimmalle tasolle kisaamaan isoista, globaaleista asiakkaista. Silti haluamme edelleen myös olla entistä parempi toimisto paikallisille asiakkaille.

Laajentumista ja yrityskauppoja on varmasti tulossa jatkossakin, Aalto sanoo. Mutta hänellä ei kuitenkaan ole kiire laajentaa toimintaa Pohjoismaiden ulkopuolelle. Aallon mukaan kotimarkkinallakin kun on vielä paljon otettavaa.