🔍 Suurennuslasilla merkityt jutut ovat pidempiä, taustoittavia ja päivittäisestä uutisoinnista poikkeavia artikkeleita.

Korona-aika haastoi ravintola-alan toden teolla. Ravintolat olivat pandemian keskeisiä kärsijöitä, jotka joutuivat taistelemaan kuukausitolkulla vaihtuvien määräysten kanssa.

– Ne, jotka olivat luovia ja ajattelivat boksin ulkopuolelta, olivat voittajia, mutta yhtä lailla myös ne, jotka uskalsivat nostaa kädet pystyyn ja tulevaisuuden turvaamiseksi tarvittaessa lomauttaa henkilökuntaa, Baronan asiakkuuspäällikkö Melina Siimeslahti toteaa.

Siimeslahti ja Baronan ravintola-alan liiketoiminnan kasvujohtaja Johanna Wegelius ovat tehneet kohta kaksi täyttä tuotantokautta Samasta vai erikseen -podcastia, jossa käsitellään ravintola-alan ajankohtaisia kysymyksiä.

Jo seitsemän vuotta Baronalla työskennellyt Siimeslahti on aikanaan työskennellyt helsinkiläisravintoloissa monissa rooleissa tarjoilijasta myyntipalvelun vuoropäällikköön ja Kööpenhaminassakin vuoropäällikkönä ja hovimestarina. Wegeliuksella on puolestaan taustaa erilaisista liikkeenjohdon tehtävistä.

Ala tarvitsee lisää veto- ja pitovoimaa sekä maineen parantamista.

Samasta vai erikseen -podcast syntyi ajatuksesta, että ala tarvitsee lisää veto- ja pitovoimaa sekä maineen parantamista.

– Ravintola-ala tarvitsee yhteisiä rohkeita tekoja ja lisää positiivisuuspuhetta. Toimimme laajasti ravintola-alan eri segmenttien kanssa, joten pystyimme ottamaan mukaan hyvin erityyppisiä näkökulmia, Wegelius sanoo.

Ensimmäisellä tuotantokaudella nostettiin usein jokin yksittäinen tarina esiin, toisella tuotantokaudella on käsitelty myös laajempia teemoja.

– Nostamme välillä myös kissan pöydälle, vaiettuja totuuksia ja epäkohtia tai teemoja, jotka moni alalla työskentelevä tuntee, Siimeslahti sanoo.

Työvoimapula vaikuttaa koko alaan

Yksi keskeisimmistä ravintola-alaa tällä hetkellä määrittelevistä asioista on työntekijäpula, joka paheni entisestään korona-aikana. Kun toimiala suljettiin täysin, lähti moni alalta, eivätkä kaikki tulleet takaisin.

Kaikkia alan toimijoita siis hyödyttäisi, jos ravintola olisi houkutteleva työpaikka.

– Pandemiasta on opittu paljon muun muassa työhyvinvoinnin näkökulmasta. Ravintolatyöhän on hyvin kuormittavaa, Siimeslahti sanoo.

Ravintola-alalla vaihtuvuus on aina ollut suurta, ja ravintoloissa arvostetaan sitä, jos kokemusta on kertynyt useammasta paikasta. Toisaalta ala vastaanottaa myös ihmisiä, joilla ei ole kokemusta työelämästä lainkaan. Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden merkitys tulee tulevaisuudessa luultavasti kasvamaan entisestään, ja osin on ehkä hyväksyttävä myös se, ettei palvelua aina saa suomeksi.

– Työkulttuuri muodostuu monikulttuurisemmaksi, ja se on ihan ok. Samassa työvuorossa voi olla myös eläkeikää hipovia ja juuri työelämään tulleita. Se on samalla myös valtava rikkaus, Siimeslahti sanoo.

– Koska kyseessä on monelle läpikulkuala, täytyy aina uudestaan ja uudestaan miettiä, miten uusia innokkaita houkutellaan alalle. Siinä mielessä alalla halutaan myös sitä liikettä ulospäin, koska muualle siirtyvät voivat parhaimmillaan viedä positiivista viestiä mukanaan, Wegelius lisää.

Samalla tarvitaan kuitenkin myös pitovoimatekijöitä, sillä nuorista työntekijöistä voi nopeastikin kehittyä vuoropäällikköjä tai muita esihenkilöitä.

– Olisi helppoa sanoa, että palkalla on hyvä houkutella, mutta se on motivaattori vain hetkellisesti. Kyllä yhteishenki, johtaminen ja työntekijän saama tuki ovat keskiössä. Se, että saa olla aidosti oma itsensä ja että työntekijä kohdataan ihmisenä, Wegelius luettelee.

Ravintolan tiimi ja sen jokainen jäsen merkityksellinen brändin kannalta

Juuri henkilökunnan merkitystä niin työnantaja- kuin kuluttajabrändin rakentamisessa ei Siimeslahden ja Wegeliuksen mielestä voi liikaa korostaa.

– Ravintolan tiimi ja johtaminen muodostaa sen ravintolan aidon tunnelman, se on ehkä yksi syy, miksi haluamme puhua myös johtamisesta, johtamiskulttuurista ja esihenkilötyön merkityksestä, Wegelius summaa.

– Jos jokaisella on mahdollisuus tuoda omat vahvuudet ja oma persoona mukaan, näkyy se myös ravintolan brändissä, hän jatkaa.

Siimeslahti muistuttaa, että kaikki lähtee jo rekrytoinnista eli siitä, millainen tiimi ravintolaan kasataan. Jokainen yksittäinen työntekijä edustaa ravintolaa.

– Kun työntekijä on motivoitunut, hän palvelee asiakasta yrityksen arvomaailman mukaan, Siimeslahti sanoo.

Wegelius ja Siimeslahti muistuttavat, että jokainen asiakaskohtaaminen on markkinointitilanne, sillä asiakas levittää sanaa hyvästä tai huonosta kokemuksesta ystävilleen ja läheisilleen.

– Se on teema, johon on tärkeä panostaa, Wegelius sanoo.