MarkkinointiUutisten ja tutkimustoimisto IROResearchin tuore tutkimus kertoo, että valtaosa suomalaisista on kasvattanut päivittäistä median kulutustaan pandemia-aikana eli kahden viime vuoden aikana. Tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta on kasvattanut median käyttöään edes vähäsen.

Kyselyssä suurimmaksi vastaajajoukoksi muodostui ihmiset, jotka ovat kasvattaneet median käyttöään 1-2 tuntia päivässä. Näin sanoo melkein joka neljännes vastaaja. Yli kaksi tuntia median kulutustaan kasvattaneita on joka viidennes.

27 prosenttia ei ole kasvattanut päivittäistä median kulutustaan, ja seitsemän prosenttia ei osannut sanoa mitään.

Naisten ja miesten välillä on pieniä eroja: naisista 70 prosenttia on kasvattanut median käyttöään, miehistä 60 prosenttia.

Ikäluokista 18–24-vuotiaat ovat kasvattaneet eniten. Heistä median kulutusta on lisännyt jopa neljä viidestä vastaajasta. Yli 24 vuotta täyttäneiden ihmisten välillä ei ole merkittäviä eroja, sillä esimerkiksi 25–34-vuotiaissa lukema on 67 prosenttia ja yli 65-vuotiaissa 62 prosenttia. Ikäluokista pienin lukema löytyy 45–54-vuotiailta, mutta heistäkin 61 prosenttia on lisännyt median kulutustaan.

Melkein jokaisessa ikäluokassa yleisin kasvatettu aika on 1-2 tuntia.

Näin paljon suomalaiset ovat kasvattaneet päivittäistä median käyttöään:

1-30 minuuttia: 9 prosenttia (kasvattanut median käyttöään)
31-59 minuuttia: 14 prosenttia
1-2 tuntia: 23 prosenttia
2 tuntia tai enemmän: 19 prosenttia
Ei lainkaan: 27 prosenttia
Ei osaa sanoa: 7 prosenttia

Median käytön kasvu ikäluokittain:

18–24-vuotiaat: 81 prosenttia (kasvattanut käyttöään vähintään minuutilla)
25–34-vuotiaat: 67 prosenttia
35–44-vuotiaat: 63 prosenttia
45–54-vuotiaat: 61 prosenttia
55–64-vuotiaat: 69 prosenttia
+65-vuotiaat: 62 prosenttia

Tuloksista selviää, että television kulutusta on kasvatettu eniten, ja sitä seuraavat somekanavat ja verkkomediat. Lue aiheesta enemmän tästä.

MarkkinointiUutiset ja IROResearch selvittivät myös, miten eri mediat ovat onnistuneet kasvattamaan luottamustaan suomalaisten silmissä pandemia-aikana.

Vastaajista 42 prosenttia sanoo, ettei luottamus ole kasvanut yhteenkään mediaan. 11 prosenttia ei osannut sanoa mitään. 45 prosenttia sanoo luottavansa johonkin mediaan enemmän kuin ennen pandemia-aikaa.

Eniten luottamustaan on kasvattanut televisio, jonka valitsi yksi viidestä vastaajasta. Muut mediat eivät yltäneet edes 10 prosenttiin.

Vähiten luottoaan on kasvattanut sosiaalinen media, johon luottaa aikaisempaa enemmän vain kaksi prosenttia vastaajista.

Ikäluokittain erot ovat merkittäviä. Yleisesti ottaen vanhemmat ikäluokat ovat kasvattaneet eniten luottamustaan perinteisiin medioihin, kuten televisioon ja radioon, kun taas nuorten aikuisten kohdalla painottuvat digitaaliset kanavat, etenkin verkkomedia.

Vähiten jakaumaa nähdään printtimedian kohdalla. Jokaisessa ikäluokassa luottamus printtiä kohtaan on kasvanut viidestä kymmeneen prosenttiin.

Luottamuksen kasvu mediakohtaisesti:

Some: 2 prosenttia (kasvattanut luottamustaan)
Verkkomedia: 6 prosenttia
Printtimedia: 9 prosenttia
TV: 20 prosenttia
Radio: 8 prosenttia

Uutismedian liiton ja IRO Researchin viimevuotisen tutkimuksen mukaan Suomessa luotetaan eniten sanomalehtiin – eli printti- ja verkkomedian yhdistelmään.

Lue myös:

Yli 60 prosenttia suomalaisista ärsyyntyy yritysten vastuullisuusviestinnästä vähintään joskus

Näissä somekanavissa suomalaiset haluavat mieluiten nähdä vaikuttajien kaupallisia yhteistöitä

Tutkimus paljastaa: Valtaosa suomalaisista ei pidä somevaikuttajien kaupallisia yhteistöitä luotettavina

Suomalaisista 61 prosenttia ei ole tehnyt ostopäätöstä somemainoksen perusteella – TikTokin käyttäjät erottuvat tilastossa edukseen

MarkkinointiUutiset selvitti, mitä sosiaalisen median kanavia suomalaiset käyttävät päivittäin

Tutkimus toteutettiin IROResearch Oy:n valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa, osana Tuhat suomalaista -tutkimusta. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. + 3,2 %-yksikköä. Tutkimuksen tilasi MarkkinointiUutiset.