Kuten tiedetään, verkkokauppa on kasvanut maailmassa rajua vauhtia pandemian aikana. Etenkin vuonna 2020 otettiin iso loikka, kun koronavirus alkoi jyllätä ympäri maailmaa, mutta vahva kasvu jatkui myös vuonna 2021.

Ja kasvu on tuskin päättymässä. Yritykset ovat vauhdittaneet digitalisoitumistaan olosuhteiden pakosta, ja verkkokauppojen määrä on kasvanut Suomessakin merkittävästi parin viime vuoden aikana. Yksi olennainen syy kasvulle on muun muassa se, että vanhemmat ihmiset ovat löytäneet verkkokaupan ja jääneet vakituisiksi käyttäjiksi.

Verkkokauppiaat eivät voi kuitenkaan tuudittautua siihen, että kuluttajatottumusten muuttuminen toisi menestystä helpolla. Päinvastoin, kilpailu verkossa on kasvanut jo hurjaksi, ja kilpailun lisääntyminen on päivänselvää – etenkin kun Amazon on saapumassa myös Suomeen.

Siksi suomalaisyritysten on jatkettava verkkokauppapanostuksiaan ja kehitettävä toimintaansa. Parannettavaa löytyy paljonkin, sanoo Klarnan Suomen maajohtaja Jacob Segercrantz, jonka mukaan suomalaisen verkkokaupan ero esimerkiksi ruotsalaiseen verkkokauppaan on merkittävä.

– Ruotsin verkkokauppa on Suomen omaa edellä noin viisi vuotta. Suomessa otettiin pandemian myötä viiden vuoden loikka eteenpäin, mutta niin otettiin Ruotsissakin, joten eroa ei kurottu kiinni, Segercrantz sanoo MarkkinointiUutisten haastattelussa.

Suomessa otettiin pandemian myötä viiden vuoden loikka eteenpäin, mutta niin otettiin Ruotsissakin, joten eroa ei kurottu kiinni.

Klarnalla on verkostossaan yli 400 000 kauppiasta 45 markkinalla, joten yhtiössä tiedetään tarkkaan eri maiden trendeistä, vahvuuksista ja heikkouksista. Suomessa on noussut esiin pari selvää kipukohtaa, joista yksi on käytettävyys, jolla tarkoitetaan muun muassa alustan käyttäjäystävällisyyttä ja visuaalista ilmettä

– Sivustojen UX ja ilme ovat usein kipukohtia. Nykypäivän kuluttajat huomaavat jo muutamassa sekunnissa, onko verkkokauppaan oikeasti panostettu vai onko se vain harrasteprojekti. Tämä on ongelmakohta, joka korostuu Suomessa. Monet verkkokaupat eivät ole panostaneet käytettävyyteen, sanoo Segercrantz.

Hänen mukaansa toinen selkeä piirre on rohkeuden puute.

– Liiketoimintastrategiassa näkyy, ettei uskalleta investoida verkkoon. Isot brändit ovat tajunneet tämän, mutta muissa yrityksissä päättäjiltä puuttuu rohkeutta. Kunnianhimoa puuttuu. Halutaan olla vain esimerkiksi Suomen suurin, ei vaikkapa Pohjoismaiden suurin toimija.

– Ruotsissa verkkokaupat haluavat olla kansainvälisiä ensimmäisestä päivästä lähtien, ja he tähtäävät saman tien 30 eri markkinalle.

Lue myös: Suomessa on käynnissä verkkokauppojen pudotuspeli – “Amazon nostaa rimaa entisestään”

Trendejä pitää seurata

Kehityksessä mukana pysyminen vaatii sitä, että alaa pidetään koko ajan silmällä. Verkkoympäristö ja verkkokaupan trendit muuttuvat nopeasti, joten kelkasta ei ole varaa jäädä pois.

Segercrantz nostaa esiin muutamia suuria trendejä, joita on hyvä pitää silmällä.

– Yksi tärkeä asia on mobiiliostamisen kova kehitys. Meidän tutkimusten mukaan 77 prosenttia suomalaisista hyödynsi mobiilia verkko-ostamisessa vuonna 2021, ja ennusteiden mukaan kasvu jatkuu.

Tämä tarkoittaa sitä, että kaupoilta täytyy löytyä toimivat, eri laitteille optimoidut verkkokaupat ja ylipäänsä verkkopalvelut. Segercrantz nostaa esiin niin sanotut monitoimisovellukset, joissa on toimintoja kokonaisvaltaisesti – aina ostamisesta taloudenhallintaan, logistiikkaan ja sosiaaliseen mediaan.

Toinen iso trendi on “subscription-palvelut”, joka tarkoittaa niin sanottua tilaustaloutta. Käyttäjä maksaa kuukaudessa tietyn summan ja saa vastineeksi jatkuvaa palvelua. Tällaisella toimintamallilla operoivat muun muassa Netflix ja muut suoratoistopalvelut.

– Tämä malli on kovassa kasvussa. Melkein mitä tahansa voi tilata jo “subscription-palveluna” verkkokaupoista.

Tämä malli on kovassa kasvussa. Melkein mitä tahansa voi tilata jo “subscription-palveluna” verkkokaupoista.

Suomesta esimerkkinä löytyvät muun muassa Vappu Pimiän Ruokaboksi ja eri brändien tuotteita sisältävä BrändiBoxi.

Segercrantz tietää, että myös sosiaalinen ostaminen on tulossa Suomeen. Se tarkoittaa sitä, että ostajien ystävät osallistuvat virtuaaliseen ostokokemukseen kaiken kaltaisissa tapahtumissa. Brändi voi esimerkiksi järjestää virtuaalisen muotinäytöksen, johon asiakas osallistuu ystäviensä kanssa, ja he pystyvät tekemään samalla ostoksia verkkokaupasta.

– Suomessa ollaan tämän asian suhteen hieman jäljessä, mutta uskon, että tämäkin trendi kasvaa meillä.

Sosiaaliseen ostamiseen liittynee tulevaisuudessa myös metaversumi, josta isot brändit ovat kiinnostuneet toden teolla.

– Vaikuttaa siltä, että siihen halutaan tällä hetkellä panostaa vahvasti. Uskon, että metaversumikin kasvaa selvästi lähivuosina.

Vastuullisuutta ei voi jättää enää huomioimatta

Isossa kuvassa kenties selkein trendi on vastuullisuus. Kuluttajat ovat koko ajan tietoisempia, ja he vaativat kaupoilta kestäviä valintoja.

Segercrantz kuitenkin huomauttaa, ettei vastuullisuus ole yhtä kuin ympäristövastuullisuus, joskin siitäkin on huolehdittava.

– Tähän asti on keskitytty ympäristökysymyksiin, kuten siihen, onko tuote tehty vastuullisesti tai onko logistiikkaketju vastuullinen. Mutta verkkokauppiaiden pitää myös miettiä, onko oma liiketoimintamalli vastuullinen yhteiskunnan näkökulmasta.

Liiketoimintamallin vastuullisuus pitää sisällään monta eri puolta. Olennaisin kysymys on, miten liiketoiminta hyödyttää kuluttajaa.

– Koko ajan täytyy panostaa enemmän siihen, että palvellaan kuluttajien intressejä, koska se palvelee lopulta myös verkkokaupan intressejä. Nämä verkkokaupat voittavat loppupeleissä, toisin kuin ne, jotka miettivät vain tuloksen maksimointia lyhyellä tähtäimellä.

Koko ajan täytyy panostaa enemmän siihen, että palvellaan kuluttajien intressejä, koska se palvelee lopulta myös verkkokaupan intressejä.

Klarna on omalta osaltaan pyrkinyt auttamaan asiakkaitaan vastuullisen liiketoimintamallin luomisessa tarjoamalla uudenlaisia maksupalveluvaihtoehtoja. Klarna on muun muassa poistanut turhat kulut ostoksista auttaakseen kuluttajia.

– Kaikenlaiset osamaksun kulut ja käynnistämismaksut ovat turhia tänä päivänä, Segercrantz linjaa.

– Toisena tekona poistimme jatkuvan luoton tuotteemme. Esimerkiksi pankit tarjoavat tällaisia luottokorttituotteita, ja ne ovat hyvin kannattavia niille, mutta kuluttajat eivät aina ymmärrä, miten pitkään he joutuvat velkaa maksamaan. Siksi poistimme tällaisen tuotteen meiltä.

Klarna päätti myös kasvattaa laskujensa maksuajan 30 päivään ja lisätä maksumuistutuksia useissa kanavissa varmistaakseen, että ostaja tietää eräpäivän olevan lähellä. Tällä tavoin pyritään muun muassa vähentämään kuluttajien maksuhäiriöitä. Vuoden 2021 viimeisellä kvartaalilla muistutusmaksuja saaneiden Klarna-laskujen osuus putosi Suomessa 43 prosenttia verrattuna samaan ajanjaksoon edellisvuonna, ja perintään menneiden Klarna-laskujen osuus väheni 37 prosenttia. Huima kehitys johtunee lähes kokonaan viime vuonna tehdyistä uudistuksista.

Ja tässä tulee esiin myös liiketoimintamallin vastuullisuus: yritykset voivat omilla teoillaan vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Esimerkiksi Klarna on laskenut viime vuoden lopussa tehtyjen uudistusten säästäneen suomalaisilta 6,3 miljoonaa euroa ensimmäisen kolmen kuukauden aikana.

– Haluamme palvella kuluttajia mahdollisimman hyvin ja olla osaltamme ennaltaehkäisemässä yhteiskunnan velkaantumista. Haluamme olla esimerkki muille yrityksille, ja toivomme, että myös muut toimijat lähtevät tekemään vastaavanlaisia uudistuksia, Segercrantz päättää.

Lue myös: Kotimaisiksi naamioituvat verkkokaupat piinaavat kuluttajia – ”Takit olivat halpoja Kiina-kopioita”