🔍 Suurennuslasilla merkityt jutut ovat pidempiä, taustoittavia ja päivittäisestä uutisoinnista poikkeavia artikkeleita.

Kun Jenni Laaksonen tilasi huhtikuussa kolme takkia verkkokaupasta, hän ajatteli tukevansa suomalaista pulassa olevaa yrittäjää. Laaksonen oli törmännyt Facebookin ryhmässä ilmoitukseen, jossa suomalaisella nimellä esiintynyt henkilö kertoi surullisena, että joutuu lopettamaan verkkokauppansa. Siksi myynnissä oli nyt tuotteita alennettuun hintaan.

Laaksonen – joka on yrittäjä itsekin – halusi tukea toista yrittäjää. Hän klikkasi verkkokauppaan ja huomasi, että siellä oli myynnissä hauskannäköisiä vaatteita.

– Yleensä olen aika skeptinen ja tutkin verkkokaupan sivut ennen tilaamista, mutta nyt tilasin kolme takkia tutkimatta, Laaksonen kertoo.

Yllätys oli melkoinen, kun takit saapuivat. Laaksosen mukaan tuotteet eivät vastanneet alkuunkaan sitä, mitä verkossa oli luvattu.

– Takit olivat halpoja Kiina-kopioita. Laatu oli surkea ja koot tosi pieniä.

Ilmiö havahdutti viime vuoden puolella

Juuri heikko laatu ja väärä koko ovat kaksi tyypillistä ongelmaa, jotka toistuvat kotimaisina esiintyvien verkkokauppojen tuotteissa, kertoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston erityisasiantuntija Saija Kivimäki.

Kilpailu- ja kuluttajavirastossa havahduttiin viime vuonna siihen, että erityisesti kotimaisiksi naamioituvat verkkokaupat aiheuttavat kuluttajille ongelmia. Tammikuussa virasto alkoi saada kuluttajien yhteydenottoja varsinkin tiettyyn verkkokauppaan liittyen. Moni kuluttaja kertoi, ettei ollut koskaan saanut sieltä tilaamiaan tuotteita. Osa taas piti saamiaan tuotteita virheellisenä.

– Kuluttajailmoituksista selvisi, että yritys ei ole väitteistään huolimatta suomalainen vaan sijoittunut jonnekin muualle, todennäköisesti EU:n ulkopuolelle, Kivimäki kertoo.

Kuluttajansuojalain mukaan yrityksen on kiellettyä johtaa kuluttajia harhaan kertomalla toimivansa muussa maassa kuin missä todellisuudessa toimii. Yrityksen täytyy kertoa, missä se sijaitsee, Kivimäki sanoo.

Nyt verkkosivustoa, josta kuluttajat tekivät ilmoituksia tammikuussa, ei ole enää olemassakaan. Muita vastaavia verkkosivustoja on tosin alkanut ilmaantua runsaasti. Kivimäki kertoo, että osa niistä toimii kuten Laaksosen tapauksessa: tilatut tavarat kyllä toimitetaan, mutta ne eivät vastaa verkossa annettuja tietoja ja kuvia tuotteista.

Näistä merkeistä kannattaa huolestua

Kilpailu- ja kuluttajavirastoon tulee erilaisia verkkokauppahuijauksia koskevia yhteydenottoja lähes päivittäin. Saija Kivimäen mukaan kuluttajan on koko ajan vaikeampi tunnistaa kotimaisiksi naamioituvia verkkokauppoja. Sivustot ovat yhä laadukkaampia ja luotettavamman oloisia, ja sopimusehtoja on kopioitu luotettavilta toimijoilta. Lisäksi monen sivuston suomen kieli saattaa olla lähes virheetöntä.

Kivimäki sanoo, että verkkokaupan sivuilta tulisi aina löytyä yrityksen maantieteellinen osoite, selvä tieto yrityksen sijoittumisvaltiosta, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Y-tunnuksen puuttuminen ei sitä vastoin välttämättä kerro siitä, että kyseessä olisi huijaus.

– Mutta toki näkyvillä oleva Y-tunnus, jonka perusteella kuluttaja voi tarkistaa yrityksen tietoja, tukee kuluttajan käsitystä siitä, että kyseessä on luotettava verkkokauppa, Kivimäki muistuttaa.

Tyypillistä kotimaisiksi naamioituville verkkokaupoille on se, että tuotteet myydään alennetuilla hinnoilla.

Tyypillistä kotimaisiksi naamioituville verkkokaupoille on se, että tuotteet myydään alennetuilla hinnoilla. Joskus kaikki verkkokaupan tuotteet on merkitty aleen.

– Siitä kannattaa huolestua ja selvittää tarkemmin yrityksen taustoja. Hyvä keino on googlettaa ja lukea, mitä keskustelupalstoilla on kirjoitettu yrityksestä, Kivimäki vinkkaa.

Myös Jenni Laaksosen ostamat takit kaupattiin alennuksella. Laaksonen ei kuitenkaan osannut sen takia huolestua, sillä Facebook-postauksessa yrittäjänä esittäytynyt henkilö oli antanut alennuksille pätevältä kuulostavan selityksen.

Suomalaisiksi naamioituville verkkokaupoille on tyypillistä myös juuri sosiaalisessa mediassa ja erityisesti Facebookissa markkinointi, Kivimäki sanoo.

– Kuluttajan kannattaa havahtua erityisesti siihen, jos mainoksia alkaa ilmestyä, vaikkei ole oma-aloitteisesti hakenut netistä kyseisiä tuotteita.

Jos verkkosivujen perusteella ei voi olla varma, onko kyse kotimaisesta verkkokaupasta, suosittelee Kivimäki lähettämään yritykseen sähköpostia ja tiedustelemaan asiaa. Jos vastausta ei tule, kyseessä tuskin on kotimainen toimija, Kivimäki sanoo.

– Ja jos verkkosivuilta löytyy kuva verkkokauppayrittäjästä, kannattaa tehdä Googlen käänteinen kuvahaku. Se voi paljastaa kuvan olevan lähtöisin kuvapankista.

Takit palautukseen

Jenni Laaksonen päätyi lopulta palauttamaan tilaamansa takit.

– Kun sain tuotteet, perehdyin verkkokauppaan tarkemmin. Huomasin, että siellä kerrottiin tuotteilla olevan 14 päivän palautusoikeus, hän kertoo.

Ennen palautusta asiakasta pyydettiin olemaan yhteyksissä verkkokauppaan sähköpostitse. Laaksonen oli varma, ettei saisi sähköpostiinsa vastausta, mutta toisin kävi. Hän sai hyvällä suomen kielellä ohjeet siitä, kuinka palautus tulisi hoitaa ja lähettää Hollantiin.

Laaksonen sanoo kokeneensa tulleensa huijatuksi ja olevansa sen verran periaatteen ihminen, että halusi palauttaa tuotteet, vaikka joutui maksamaan palautuksesta.

"Tuen mieluummin suomalaista Postia kuin näitä huijareita."

– Sen varaanhan nuo huijarit laskevat, että ihmiset eivät palauta tuotteita, koska joutuvat maksamaan palautuksesta. Mutta tuen mieluummin suomalaista Postia kuin näitä huijareita.

Tällä hetkellä Laaksosella on se tieto, että hän saa rahansa takaisin heti, kun tuotteet ovat palautuneet yritykselle.

– Sitä en tietystikään osaa vielä sanoa, tapahtuuko näin todella.

Verkkokauppaa ei kannata pelätä

Kivimäki suosittelee maksamaan verkkokauppaostokset aina luottokortilla. Niin Laaksonenkin teki.

– Silloin luottokorttiyhtiö siinä missä myyjäkin vastaa esimerkiksi siitä, että tuotteet tulevat perille, Kivimäki sanoo.

Hän muistuttaa, ettei verkkokauppaa kannata pelätä tai suhtautua siihen hysteerisesti, vaikka huono kokemus osuisikin omalle kohdalle. Huijaukset ovat niin ammattimaisia, että niitä voi olla vaikea tunnistaa etukäteen.

Jos verkkokaupasta tilattu tuote ei vastaa sitä, mitä on luvattu tai jos verkkokauppa ei lähetä tuotetta lainkaan, voi kuluttaja kääntyä Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajaneuvonnan puoleen. Kivimäki muistuttaa, että kuluttajaneuvontaan voi olla yhteydessä myös jo ennen tilauksen tekemistä, jos ei pääse perille siitä, onko kyse kotimaisesta tai luotettavasta verkkokaupasta vai ei.

 – Kuluttajaneuvonta ei pysty aina tarjoamaan sataprosenttisen varmaa vastausta, mutta ainakin voimme auttaa pohdinnassa.