Jani Laukkanen
Viestintä

ūüĒć Ovi vai sis√§√§nk√§yntiratkaisu? Jargonilla peitell√§√§n usein ep√§varmuutta ja yrityksen perustavanlaatuisia ongelmia, sanoo asiantuntija

5.6.2024 11:00
Iina Kansonen
Moni on istunut palaverissa, jossa kaikki ovat ihan pihalla eikä kukaan uskalla kysyä, mistä on kyse. Niihin kulutettu aika maksaa korporaatioille satoja tuhansia euroja. Iso osa palkkakuluista siis kuluu tehottomaan viestintään, sanoo jargonista kirjan kirjoittanut Laura Niemi.

ūüĒć Suurennuslasilla merkityt jutut ovat uutisia pidempi√§ ja taustoittavia artikkeleita.¬†

Laura Niemi huomasi huolestuttava seikan, kun h√§n kirjoitti kirjaa jargonista. Niemi haastatteli lukuisia ihmisi√§, ja lopulta moni haastatelluista veti sanansa kokonaan kirjasta pois ‚Äď vaikka olisikin antanut haastattelun nimett√∂m√§n√§.

‚ÄĚHe pelk√§siv√§t, ett√§ joku ty√∂paikalla tunnistaa heid√§t kirjasta. On huolestuttavaa, millaisia asioita ihmiset ty√∂paikoillaan pelk√§√§v√§t ja kuinka v√§h√§n kielest√§ uskalletaan puhua‚ÄĚ, Niemi sanoo.

Moni haastateltu pohti, millainen myrsky työpaikalla voisi kirjan ilmestyttyä syntyä. Työelämän tyhjänpuhujat ilmestyi tammikuussa 2024. Niemen tietoon ei ole tullut myrskyjä.

‚ÄĚEn uskaltanut aikaisemmin puhua kyvyist√§, koska halusin olla yhteisell√§ maaper√§ll√§ niiden ihmisten kanssa, jotka puhuivat kyvykkyyksist√§."
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)

Viestijätkin käyttävät jargonia

Viestintästrategina nykyään sijoituspalveluyhtiö Springvestissä työskentelevä Niemi päätyi kirjoittamaan kirjan jargonista, koska hän kyllästyi siihen, kuinka vaikeasti hyödynnettäviä monet viestintäohjeet ovat.

‚ÄĚJokaisessa viestint√§ohjeessa sanottiin, ett√§ v√§lt√§ jargonia. Kukaan ei kuitenkaan kertonut, mit√§ jargon oikeastaan on.‚ÄĚ

Samaan aikaan Niemi siirtyi työelämässä pesteihin, joissa hän oli entistä enemmän tekemisissä liiketoiminnan kanssa. Hän törmäsi jargonin runsaaseen käyttöön.

‚ÄĚHuomasin, ett√§ jargon levi√§√§. Kaikki viestij√§tkin k√§ytt√§v√§t sit√§, ja min√§ suomen kielen maisterina k√§ytin sit√§ itsekin.‚ÄĚ

Kyvykkyys on yksi Niemen inhokki jargonsana, jota hän tunnustaa käyttäneensä paljon.

‚ÄĚEn uskaltanut aikaisemmin puhua kyvyist√§, koska halusin olla yhteisell√§ maaper√§ll√§ niiden ihmisten kanssa, jotka puhuivat kyvykkyyksist√§‚ÄĚ, h√§n kertoo.

Kun Niemi sitten jäi vanhempainvapaalle ja sai etäisyyttä silloiseen päivätyöhönsä, hän päätti kirjoittaa jargonista kirjan.

Teennäistä, etäistä, vaikeasti ymmärrettävää

Jargonin m√§√§ritelm√§ sanakirjassa on selke√§: se on erikoisalan ammattislangia. Laajemmassa merkityksess√§ ‚Äď ja juuri siit√§ Niemi nyt puhuu ‚Äď jargonilla tarkoitetaan kielt√§, joka her√§tt√§√§ √§rtymyst√§ ja jota on vaikea ymm√§rt√§√§.

Jargon on tilanneriippuvaista. Varmasti sen tunnistaa siitä, että toisen ihmisen kielenkäyttö tuntuu vaikeasti ymmärrettävältä, teennäiseltä tai etäiseltä, Niemi sanoo ja huomauttaa, että jargon voi olla myös harmitonta arkikieltä.

‚ÄĚIhmisest√§ saattaa tuntua, ettei h√§n riit√§ k√§ytt√§m√§ll√§ ihan tavallista kielt√§ ja puhumalla ihan tavallisesti."

H√§n kertoo esimerkin, joka on per√§isin Eeva √Ė√∂rnin kirjasta Selke√§ kieli, toimivat tekstit.

‚ÄĚRatkaisu on neutraali yleiskielinen sana, mutta sit√§ voidaan k√§ytt√§√§ my√∂s niin, ett√§ siit√§ tulee √§rsytt√§v√§√§ jargonia. Esimerkiksi se saattaa tuntua jargonilta, jos ovesta k√§ytet√§√§n sanaa sis√§√§nk√§yntiratkaisu.‚ÄĚ

Jargonin käyttö maksaa rahaa

Jargonia käyttävällä ihmisellä on Niemen mukaan monesti epävarma olo. Jargonin käyttö voi olla esimerkiksi yritys peitellä ammatillista epävarmuutta.

‚ÄĚIhmisest√§ saattaa tuntua, ettei h√§n riit√§ k√§ytt√§m√§ll√§ ihan tavallista kielt√§ ja puhumalla ihan tavallisesti. Mit√§ jos paljastuu, etten ole t√§ss√§ skeness√§ tai etten osaa?‚ÄĚ

Jos käytämme kieltä, jota kaikki eivät ymmärrä, työnteko ei suju niin tehokkaasti kuin se voisi sujua.

Niemi muistuttaa, että asiantuntijatyössä lähes kaikki työelämässä liittyy viestintään, teksteihin ja tiedonvaihtoon. Työnteko on viestimistä sekä tekstien lukemista ja niiden kirjoittamista. Jos käytämme kieltä, jota kaikki eivät ymmärrä, työnteko ei suju niin tehokkaasti kuin se voisi sujua.

‚ÄĚMoni on istunut palaverissa, jossa kaikki ovat ihan pihalla eik√§ kukaan uskalla kysy√§, mist√§ on kyse. Jos isossa korporaatiossa noihin palavereihin kulutetun ajan laskisi henkil√∂ty√∂vuosiksi, huomattaisi, ett√§ se maksaa satoja tuhansia euroja. Iso osa palkkakuluista siis kuluu tehottomaan viestint√§√§n.‚ÄĚ

Viestijät mukaan strategiatyöhön

Jargon hankaloittaa myös asiakastyötä, Niemi muistuttaa. Asiakaspalvelu on monissa organisaatioissa siirtynyt verkkoon. Jos asiakkaat eivät ymmärrä siellä käytettyä kieltä, ihmiset kuormittavat puhelinasiakaspalvelua soitoillaan.

‚ÄĚViesti ei voi puhutella asiakasta, jos h√§n ei ymm√§rr√§ lukemaansa. Organisaatiol√§ht√∂inen puhetapa tulee k√§√§nt√§√§ asiakasl√§ht√∂iseen.‚ÄĚ

Niemen mukaan jargon ei ole itsessään ongelma, vaan se tuo esille työelämässä olevia ongelmia. Jargon paljastaa esimerkiksi sen, kuinka etäällä johto on työntekijöistä ja tavoitteet käytännön tekemisestä.

‚ÄĚTekstiin liittyv√§t kysymykset n√§hd√§√§n harvoin strategisina kysymyksin√§. Viestinn√§n asiantuntijat pit√§isi saada mukaan liiketoiminnan kehitt√§miseen eik√§ vain siit√§ kertomiseen siin√§ vaiheessa, kun kaikki on jo valmista‚ÄĚ, Niemi sanoo.

‚ÄĚJos kaiken taustalla on h√§hm√§ist√§ ajattelua, ei siit√§ viestiminen ole mahdollista ilman jargonia."

Hänen mukaansa jargon syntyy monesti siinä vaiheessa, kun organisaatiossa vasta määritellään, mitä halutaan olla.

‚ÄĚJos kaiken taustalla on h√§hm√§ist√§ ajattelua, ei siit√§ viestiminen ole mahdollista ilman jargonia. Viestij√§n pit√§isi p√§√§st√§ kysym√§√§n selvent√§v√§t kysymykset heti strategiaty√∂n alussa.‚ÄĚ

Mitä varhaisemmassa vaiheessa jargon karsitaan, sitä selkeämpää ja tehokkaampaa työskentely on myöhemmässä vaiheessa, Niemi muistuttaa.

‚ÄĚJos esimerkiksi strategiaty√∂st√§ karsitaan jargon, sit√§ ei tarvitse tehd√§ aina strategiaa toimeenpantaessa.‚ÄĚ

Laura Niemen mukaan monen yrityksen verkkosivuilta voi olla vaikeaa löytää tieto siitä, mitä ne käytännössä tekevät. Kuva: Jani Laukkanen

Ongelman ytimenä jatkuva voiton tavoittelu

Niemi tiedostaa, ettei jargon ole aina yksittäisen ihmisen vika, vaikka yksittäinen ihminen tuottaisikin jargonia. Esimerkiksi toimistossa työskentelevä markkinoija voi saada työpöydällensä epämääräisen briiffin tai juuri sellaisen tapauksen, jossa jargonia ei ole karsittu asiakkaan käyttämästä kielestä alun perinkään.

‚ÄĚTuohesta ei saa takkia. Mutta jos olisin mainostoimistossa, sanoisin rohkeasti, ett√§ ei t√§st√§ pysty tekem√§√§n hyv√§√§ kampanjaa. Toki silloin on olemassa riski siit√§, ett√§ menett√§√§ asiakkaan tai projektin.‚ÄĚ

Yksi esimerkki jargonin käytöstä yritysmaailmassa on Niemen mukaan se, että monen yrityksen verkkosivuilta voi olla vaikeaa löytää tieto siitä, mitä kyseinen organisaatio oikeastaan tekee.

Yritykset kertovat nettisivuillaan jonkun suuremman tarinan kautta, mitä ne ovat ja tekevät, Niemi sanoo. Mutta lopulta voi olla vaikeaa ymmärtää, mitä ne ihan käytännössä tekevät ja kenelle tai minkä toimialan yritys on kyseessä.

√Ą√§neen lausutut kysymykset voisivat johtaa siihen, ett√§ huomattaisi, ett√§ viisi vuotta kehitetyss√§ palvelussa ei olekaan mit√§√§n j√§rke√§ tai ett√§ siin√§ on keskitytty t√§ysin v√§√§riin asioihin.

‚ÄĚEi voida olla viestint√§toimisto vaan ollaan muutostoimisto, mutta oikeasti tehd√§√§n kuitenkin viestint√§√§. Ehk√§ niin halutaan erottautua muista toimistoista. Siin√§ ei kuitenkaan onnistuta, koska kaikki, mit√§ kerrotaan, on niin abstraktilla tasolla‚ÄĚ, Niemi sanoo.

Hänen mukaansa jargoniin liittyvän ongelman ydin on jatkuva taloudellisen voiton optimointi.

‚ÄĚMainostoimiston copy haluaa saada palkkansa ja h√§nen ty√∂nantajansa seuraavan kvartaalin liikevaihtotavoitteen t√§yteen. Asioita tehd√§√§n mieless√§ vain lyhyen aikav√§lin tavoitteet, kuten se, ett√§ kampanja onnistuu sen sijaan, ett√§ korjattaisi todellisia ongelmia.‚ÄĚ

Jatkuvan voitontavoittelun vuoksi ihmisill√§ ei ole aikaa tai rohkeutta kysy√§ t√§rkeit√§ kysymyksi√§, Niemi sanoo. √Ą√§neen lausutut kysymykset voisivat h√§nen mukaansa johtaa siihen, ett√§ huomattaisi, ett√§ viisi vuotta kehitetyss√§ palvelussa ei olekaan mit√§√§n j√§rke√§ tai ett√§ siin√§ on keskitytty t√§ysin v√§√§riin asioihin.

‚ÄĚKysymykset voisivat johtaa isoihin muutoksiin, jotka vaativat resursseja. On helpompaa ja halvempaa paikata ongelmia kielen avulla.‚ÄĚ