Mainonta

ūüĒć Muiden kulttuurien edustajat saavat viel√§ t√§n√§kin p√§iv√§n√§ suomalaisilla ty√∂paikoilla usein toksisen vastaanoton ‚Äď Muutost√∂iss√§-kampanja taistelee ty√∂el√§m√§n syrjint√§√§ vastaan

Kampanja sai alkunsa kansainvälisestä someyhteisöstä ja yksittäisestä Linkedin-julkaisusta.
Kuva:
Kuva luotu Midjourney-tekoälyllä
ūüĒć Muiden kulttuurien edustajat saavat viel√§ t√§n√§kin p√§iv√§n√§ suomalaisilla ty√∂paikoilla usein toksisen vastaanoton ‚Äď Muutost√∂iss√§-kampanja taistelee ty√∂el√§m√§n syrjint√§√§ vastaan

ūüĒć Suurennuslasilla merkityt jutut ovat pidempi√§, taustoittavia ja p√§ivitt√§isest√§ uutisoinnista poikkeavia artikkeleita.

Syrjintä on työelämässä edelleen monelle maahanmuuttajalle arkipäivää. Kansainvälisten osaajien Suomi -hankkeen loppuraportin mukaan lähes 40 prosenttia ulkomaalaistaustaisista on kokenut syrjintää suomalaisessa työelämässä. Naiset kokevat syrjintää miehiä enemmän. Syrjintää kokeneista 65 prosenttia kokee syrjimisen johtuvan kielitaustasta.

Viime viikolla alkoi PING Helsingin suunnittelema somevaikuttajavetoinen Muutostöissä-kampanja, jonka on tarkoitus herättää keskustelua kulttuurisesti moninaisen työelämän mahdollisuuksista.

Kampanjan ideoija ja koordinoija, strategi Varpu Rusila PING Helsingistä sanoo, että vaikka työ kampanjan eteen on alkanut jo viime joulukuussa, osuu se menneen kesän rasismikohujen vuoksi erityisen tärkeään väliin.

‚Äď Meille on t√§rke√§√§ tuoda yhteiskunnalliseen keskusteluun teemoja ja √§√§ni√§, jotka eiv√§t saa siell√§ tarpeeksi tilaa. T√§m√§ osuu nyt hyvin ajankohtaiseen aiheeseen, Rusila toteaa.

Konkreettinen lähtölaukaus oli lopulta kuitenkin yksittäinen Linkedin-julkaisu.

Idea kampanjasta sai alkunsa Rusilan kansainvälisessä Her Finland -someyhteisössä käydyistä keskusteluista. Yhteisö kokoaa yhteen Suomen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneita ihmisiä ympäri maailman. Konkreettinen lähtölaukaus oli lopulta kuitenkin yksittäinen Linkedin-julkaisu, jossa Rusila esitteli ideaansa, ja jonka saama huomio sai hänet tajuamaan, ettei hän ole ajatustensa kanssa yksin.

‚Äď T√§m√§ kertoo my√∂s siit√§, ett√§ kuka tahansa yksitt√§inen ihminen voi omilla tekemisill√§√§n vaikuttaa asioihin, Rusila sanoo.

Mukaan vaikuttajia ja organisaatioita

Keskustelun herättäjinä kampanjassa toimii 20 erilaisista kulttuurisista taustoista tulevaa somevaikuttajaa. Heidän todellisuuksiensa kautta tuodaan pinnalle vallitsevia ongelmia.

‚Äď Vaikuttajat tekev√§t hyvin monipuolisesti erilaista sis√§lt√∂√§ ja p√§√§sev√§t antamaan √§√§nen omalle aiheelleen. Kampanjassa on kolme keskeist√§ teemaa: suomalaisen ty√∂el√§m√§n tiukka vaade melkein t√§ydellisest√§ kielitaidosta, ulkopuolisuuden tunne ja syrjint√§, jotka ilmenev√§t esimerkiksi me-ne-ajatteluna, mutta samaan aikaan my√∂s konkreettisia vinkkej√§ kulttuurisen monimuotoisuuden edist√§miseksi, Rusila sanoo.

Yksi mukana olevista vaikuttajista on nigerialaistaustainen Aishah Muhammed, joka avaa somekanavissaan syrjiviä kokemuksia hoitoalan kohtaamisissa.

‚Äď Haluaisin Suomeen sellaisen muutoksen, ett√§ kaikki olisivat samanarvoisia ty√∂paikoilla, Muhammed summaa.

Hän kertoo kohdanneensa työelämässä todella paljon syrjintää niin potilaiden kuin kollegoiden osalta. Toisinaan Muhammedin kanssa ei ole haluttu edes puhua tämän ulkomaalaistaustan vuoksi.

‚Äď Potilas on esimerkiksi saattanut komentaa minut pois huoneesta eik√§ ole halunnut, ett√§ min√§ hoidan h√§nt√§. Lapset ja nuoret kohtelevat yleens√§ hyvin, mutta vanhemmat ihmiset voivat olla todella syrjivi√§, Muhammed sanoo.

Syrjintä alkaa hänen mukaansa hoitoalalla jo rekrytointivaiheessa. Sairaaloihin maahanmuuttajia ei juuri haluta, mutta he kelpaavat sen sijaan tekemään raskasta työtä hoivakodeissa, seniorikeskuksissa ja kotihoidossa.

Syrjintä alkaa hoitoalalla jo rekrytointivaiheessa.

‚Äď Hoitoalalla on todella toksinen ilmapiiri. Se tuntuu olevan t√§√§ll√§ ihan normaalia, ja ajattelen, ett√§ se kuuluu ty√∂el√§m√§√§n Suomessa, h√§n sanoo.

Vaikuttajien lisäksi mukana on yli 20 organisaatiota, mukana muun muassa kaupunkeja, oppilaitoksia, kansalaisjärjestöjä sekä merkittäviä työ- ja elinkeinoelämän toimijoita.

Korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akava lähti mukaan, koska se pitää kampanjan tavoitteita tärkeinä.

‚Äď Jotta saavutamme oikeudenmukaisen ja kilpailukykyisen yhteiskunnan, meid√§n pit√§√§ edist√§√§ ty√∂el√§m√§n monimuotoisuutta ja syrjim√§tt√∂myytt√§ sek√§ puuttua vihapuheeseen. Lains√§√§d√§nt√∂muutosten rinnalla tarvitaan muutoksia ihmisten asenteisiin ja toimintatapoihin, johtava asiantuntija Miika Sahamies Akavasta toteaa.

Hänen mukaansa monella vähemmistöihin kuuluvilla on vaikeuksia päästä työelämään, löytää osaamistaan vastaavaa työtä tai saada riittävästi tukea työllistymiselleen.

‚Äď Monenlaisille syrjinn√§n ja rasismin vastaisille toimille on ilmeinen tarve, h√§n sanoo.

Anonyymi rekrytointi ei yksinään riitä

Duunitorin Kansallisen rekrytointitutkimuksen mukaan syrjintää esiintyy Suomen työmarkkinoilla suhteellisen paljon: 26 prosenttia tutkimukseen vastanneista työnhakijoista ilmoitti kokeneensa syrjintää.

Yleisimmin syrjinnän kokemus liittyy ikään, sukupuoleen tai terveydentilaan, mutta yhdeksän prosenttia syrjintää kokeneista ilmoittaa syyksi kansallisuuden, äidinkielen, syntyperän, uskonnon tai kulttuurisen taustan.

Suomen hallitus aikoo nostaa tasa-arvoisemman työelämän kehittämiskohteekseen rasismin vastaisessa tiedonannossaan. Yhdeksi keinoksi on valittu anonyymin rekrytoinnin edistäminen.

Muutostöissä-kampanjassa on mukana 20 sosiaalisen median vaikuttajaa, kuten Jasmin Hamid, Rodanny Mua ja Dave Cad.

Duunitorin rekrytoinnin asiantuntija Lotta Viljamaa arvelee Duunitorin tiedotteessa, että vaikka anonyymi rekrytointi vähentää ennakkoluulojen vaikutusta työnhaussa, se ei silti yksinään riitä poistamaan syrjintää.

‚Äď Vaikka perustunnistetiedot poistettaisiin, ty√∂hakemuksista voi k√§yd√§ ilmi asioita, jotka antavat osviittaa esimerkiksi hakijan i√§st√§ tai taustasta. Yleens√§ anonymiteetti my√∂s poistuu haastatteluvaiheessa, jonka j√§lkeen ennakkoluulot p√§√§sev√§t taas vaikuttamaan, h√§n sanoo Duunitorin tiedotteessa.

Markkinoinnin ja mainonnan alallakaan ei valmista

Markkinoinnin ja mainonnan ala on ehkä lähtökohtaisesti monia muita aloja kansainvälisempi, muttei ongelmista vapaa lintukoto.

‚Äď Ty√∂el√§m√§syrjint√§√§ tapahtuu valitettavasti koulutustasosta riippumatta. On t√§rke√§√§, ett√§ Suomi monimuotoistuu alasta riippumatta, Sahamies toteaa.

Rusilakin uskoo, että mainosalalla saattaa joutua työnhakusyrjinnän piiriin vaikkapa nimen perusteella. Alalla kuitenkin keskustellaan siitä, miten diversiteettiä ja inklusiivisuutta voisi tuoda paremmin alalle.

‚Äď Jokainen toimisto pystyy itse miettim√§√§n sit√§, miten kulttuurinen monimuotoisuus n√§kyy organisaation arvoissa. Sit√§ voi huomioida esimerkiksi markkinointikuvastossa, mutta mik√§li monimuotoisuus ei ole l√§sn√§ koko ketjun l√§pi, on kyse vain tokenismista.

Mikäli monimuotoisuus ei ole läsnä koko ketjun läpi, on kyse vain tokenismista.

Rusila lisää, etteivät yhteiskunnallisessa keskustelussa näy juurikaan esimerkiksi kansalaisjärjestöt, kuten vaikkapa International Professionals Finland, Monika-naiset Liitto ja International Working Women of Finland, jotka ovat myös kampanjan yhteistyötahoja.

‚Äď Yhdistyksiss√§ on paljon sek√§ substanssi- ett√§ kokemusasiantuntijuutta, jonka pit√§isi n√§ky√§. Itse yrit√§n v√§ltt√§√§ valtav√§est√∂n edustajana kertomasta, milt√§ v√§hemmist√∂n edustajasta tuntuu, Rusila sanoo.

‚Äď Toivoisin, ett√§ Suomessa hy√∂dynnett√§isiin n√§it√§ j√§rjest√∂j√§ ja heid√§n palvelujaan. Markkinoinnin ja mainonnan alakin voisi tarjota mentorointia, harjoittelupaikkoja tai muuta toimintaa ja yhteisty√∂t√§, joka ei maksa paljoa, mutta joka l√§hett√§√§ vahvan signaalin vuoropuhelusta, h√§n jatkaa.

Seuraa MarkkinointiUutisia sosiaalisessa mediassa ja saat tuoreet uutiset helposti feediisi.

Lisää luettavaa