Kuvaaja:
Kuva luotu Midjourney-tekoälyllä
Mainonta

🔍 Muiden kulttuurien edustajat saavat vielä tänäkin päivänä suomalaisilla työpaikoilla usein toksisen vastaanoton – Muutostöissä-kampanja taistelee työelämän syrjintää vastaan

13.9.2023 8:51
Mikko Perttunen
Kampanja sai alkunsa kansainvälisestä someyhteisöstä ja yksittäisestä Linkedin-julkaisusta.

🔍 Suurennuslasilla merkityt jutut ovat pidempiä, taustoittavia ja päivittäisestä uutisoinnista poikkeavia artikkeleita.

Syrjintä on työelämässä edelleen monelle maahanmuuttajalle arkipäivää. Kansainvälisten osaajien Suomi -hankkeen loppuraportin mukaan lähes 40 prosenttia ulkomaalaistaustaisista on kokenut syrjintää suomalaisessa työelämässä. Naiset kokevat syrjintää miehiä enemmän. Syrjintää kokeneista 65 prosenttia kokee syrjimisen johtuvan kielitaustasta.

Viime viikolla alkoi PING Helsingin suunnittelema somevaikuttajavetoinen Muutostöissä-kampanja, jonka on tarkoitus herättää keskustelua kulttuurisesti moninaisen työelämän mahdollisuuksista.

Kampanjan ideoija ja koordinoija, strategi Varpu Rusila PING Helsingistä sanoo, että vaikka työ kampanjan eteen on alkanut jo viime joulukuussa, osuu se menneen kesän rasismikohujen vuoksi erityisen tärkeään väliin.

– Meille on tärkeää tuoda yhteiskunnalliseen keskusteluun teemoja ja ääniä, jotka eivät saa siellä tarpeeksi tilaa. Tämä osuu nyt hyvin ajankohtaiseen aiheeseen, Rusila toteaa.

Konkreettinen lähtölaukaus oli lopulta kuitenkin yksittäinen Linkedin-julkaisu.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)

Idea kampanjasta sai alkunsa Rusilan kansainvälisessä Her Finland -someyhteisössä käydyistä keskusteluista. Yhteisö kokoaa yhteen Suomen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneita ihmisiä ympäri maailman. Konkreettinen lähtölaukaus oli lopulta kuitenkin yksittäinen Linkedin-julkaisu, jossa Rusila esitteli ideaansa, ja jonka saama huomio sai hänet tajuamaan, ettei hän ole ajatustensa kanssa yksin.

– Tämä kertoo myös siitä, että kuka tahansa yksittäinen ihminen voi omilla tekemisillään vaikuttaa asioihin, Rusila sanoo.

Mukaan vaikuttajia ja organisaatioita

Keskustelun herättäjinä kampanjassa toimii 20 erilaisista kulttuurisista taustoista tulevaa somevaikuttajaa. Heidän todellisuuksiensa kautta tuodaan pinnalle vallitsevia ongelmia.

– Vaikuttajat tekevät hyvin monipuolisesti erilaista sisältöä ja pääsevät antamaan äänen omalle aiheelleen. Kampanjassa on kolme keskeistä teemaa: suomalaisen työelämän tiukka vaade melkein täydellisestä kielitaidosta, ulkopuolisuuden tunne ja syrjintä, jotka ilmenevät esimerkiksi me-ne-ajatteluna, mutta samaan aikaan myös konkreettisia vinkkejä kulttuurisen monimuotoisuuden edistämiseksi, Rusila sanoo.

Yksi mukana olevista vaikuttajista on nigerialaistaustainen Aishah Muhammed, joka avaa somekanavissaan syrjiviä kokemuksia hoitoalan kohtaamisissa.

– Haluaisin Suomeen sellaisen muutoksen, että kaikki olisivat samanarvoisia työpaikoilla, Muhammed summaa.

Hän kertoo kohdanneensa työelämässä todella paljon syrjintää niin potilaiden kuin kollegoiden osalta. Toisinaan Muhammedin kanssa ei ole haluttu edes puhua tämän ulkomaalaistaustan vuoksi.

– Potilas on esimerkiksi saattanut komentaa minut pois huoneesta eikä ole halunnut, että minä hoidan häntä. Lapset ja nuoret kohtelevat yleensä hyvin, mutta vanhemmat ihmiset voivat olla todella syrjiviä, Muhammed sanoo.

Syrjintä alkaa hänen mukaansa hoitoalalla jo rekrytointivaiheessa. Sairaaloihin maahanmuuttajia ei juuri haluta, mutta he kelpaavat sen sijaan tekemään raskasta työtä hoivakodeissa, seniorikeskuksissa ja kotihoidossa.

Syrjintä alkaa hoitoalalla jo rekrytointivaiheessa.

– Hoitoalalla on todella toksinen ilmapiiri. Se tuntuu olevan täällä ihan normaalia, ja ajattelen, että se kuuluu työelämään Suomessa, hän sanoo.

Vaikuttajien lisäksi mukana on yli 20 organisaatiota, mukana muun muassa kaupunkeja, oppilaitoksia, kansalaisjärjestöjä sekä merkittäviä työ- ja elinkeinoelämän toimijoita.

Korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akava lähti mukaan, koska se pitää kampanjan tavoitteita tärkeinä.

– Jotta saavutamme oikeudenmukaisen ja kilpailukykyisen yhteiskunnan, meidän pitää edistää työelämän monimuotoisuutta ja syrjimättömyyttä sekä puuttua vihapuheeseen. Lainsäädäntömuutosten rinnalla tarvitaan muutoksia ihmisten asenteisiin ja toimintatapoihin, johtava asiantuntija Miika Sahamies Akavasta toteaa.

Hänen mukaansa monella vähemmistöihin kuuluvilla on vaikeuksia päästä työelämään, löytää osaamistaan vastaavaa työtä tai saada riittävästi tukea työllistymiselleen.

– Monenlaisille syrjinnän ja rasismin vastaisille toimille on ilmeinen tarve, hän sanoo.

Anonyymi rekrytointi ei yksinään riitä

Duunitorin Kansallisen rekrytointitutkimuksen mukaan syrjintää esiintyy Suomen työmarkkinoilla suhteellisen paljon: 26 prosenttia tutkimukseen vastanneista työnhakijoista ilmoitti kokeneensa syrjintää.

Yleisimmin syrjinnän kokemus liittyy ikään, sukupuoleen tai terveydentilaan, mutta yhdeksän prosenttia syrjintää kokeneista ilmoittaa syyksi kansallisuuden, äidinkielen, syntyperän, uskonnon tai kulttuurisen taustan.

Suomen hallitus aikoo nostaa tasa-arvoisemman työelämän kehittämiskohteekseen rasismin vastaisessa tiedonannossaan. Yhdeksi keinoksi on valittu anonyymin rekrytoinnin edistäminen.

Muutostöissä-kampanjassa on mukana 20 sosiaalisen median vaikuttajaa, kuten Jasmin Hamid, Rodanny Mua ja Dave Cad.

Duunitorin rekrytoinnin asiantuntija Lotta Viljamaa arvelee Duunitorin tiedotteessa, että vaikka anonyymi rekrytointi vähentää ennakkoluulojen vaikutusta työnhaussa, se ei silti yksinään riitä poistamaan syrjintää.

– Vaikka perustunnistetiedot poistettaisiin, työhakemuksista voi käydä ilmi asioita, jotka antavat osviittaa esimerkiksi hakijan iästä tai taustasta. Yleensä anonymiteetti myös poistuu haastatteluvaiheessa, jonka jälkeen ennakkoluulot pääsevät taas vaikuttamaan, hän sanoo Duunitorin tiedotteessa.

Markkinoinnin ja mainonnan alallakaan ei valmista

Markkinoinnin ja mainonnan ala on ehkä lähtökohtaisesti monia muita aloja kansainvälisempi, muttei ongelmista vapaa lintukoto.

– Työelämäsyrjintää tapahtuu valitettavasti koulutustasosta riippumatta. On tärkeää, että Suomi monimuotoistuu alasta riippumatta, Sahamies toteaa.

Rusilakin uskoo, että mainosalalla saattaa joutua työnhakusyrjinnän piiriin vaikkapa nimen perusteella. Alalla kuitenkin keskustellaan siitä, miten diversiteettiä ja inklusiivisuutta voisi tuoda paremmin alalle.

– Jokainen toimisto pystyy itse miettimään sitä, miten kulttuurinen monimuotoisuus näkyy organisaation arvoissa. Sitä voi huomioida esimerkiksi markkinointikuvastossa, mutta mikäli monimuotoisuus ei ole läsnä koko ketjun läpi, on kyse vain tokenismista.

Mikäli monimuotoisuus ei ole läsnä koko ketjun läpi, on kyse vain tokenismista.

Rusila lisää, etteivät yhteiskunnallisessa keskustelussa näy juurikaan esimerkiksi kansalaisjärjestöt, kuten vaikkapa International Professionals Finland, Monika-naiset Liitto ja International Working Women of Finland, jotka ovat myös kampanjan yhteistyötahoja.

– Yhdistyksissä on paljon sekä substanssi- että kokemusasiantuntijuutta, jonka pitäisi näkyä. Itse yritän välttää valtaväestön edustajana kertomasta, miltä vähemmistön edustajasta tuntuu, Rusila sanoo.

– Toivoisin, että Suomessa hyödynnettäisiin näitä järjestöjä ja heidän palvelujaan. Markkinoinnin ja mainonnan alakin voisi tarjota mentorointia, harjoittelupaikkoja tai muuta toimintaa ja yhteistyötä, joka ei maksa paljoa, mutta joka lähettää vahvan signaalin vuoropuhelusta, hän jatkaa.