Viestinnän resurssit ovat hyvin erilaisia eri kokoisissa kaupungeissa. Kuva: Canva Pty Ltd.
Viestintä

Kuntien tiukka taloustilanne vähentää viestinnän resursseja – osassa kunnista on jouduttu luopumaan ainoasta viestijästä

11.12.2025 9:18
Mikko Perttunen
Kuntaviestijät ovat usein jokapaikanhöyliä, jotka hoitavat asukasviestintää, somea, tilaisuuksia ja markkinointia sekä osallistuvat myös johtoryhmän työskentelyyn.

Kuntien tiukka taloustilanne vaikuttaa viestinnän resursseihin, käy ilmi Kuntaliiton kuntaviestintäkyselystä. Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista kuntien ja kaupunkien viestijöistä arvioi, että kunnan taloudellinen tilanne vaikuttaa viestintään ja markkinointiin.

Viestintäresurssien vähenemisestä kertoivat sekä pienet kunnat että suuret kaupungit. Osassa kuntia on jouduttu luopumaan ainoasta koko- tai osa-aikaisesta viestijästä tai lykkäämään viestijän rekrytointia.

"Ammattimaisen ja laadukkaan viestinnän tärkeys korostuu, ei suinkaan vähene."
MAINOS

– Ammattimaisen ja laadukkaan viestinnän tärkeys korostuu, ei suinkaan vähene, nopeasti muuttuvassa ja monikanavaisessa maailmassa. Hyvin hoidettu viestintä rakentaa luottamusta, vahvistaa turvallisuutta ja tukee kunnan mainetta sekä vetovoimaa. Se ei ole pelkkä kustannus, vaan investointi kunnan toimintakykyyn ja yhteisön hyvinvointiin, Kuntaliiton viestintäpäällikkö Hanna Kaukopuro-Klemetti toteaa tiedotteessa.

Kolme vastannutta neljästä totesi, että vuoden 2025 alusta voimaan tullut TE-uudistus ei tuonut lisäresursseja kunnan viestintään. Noin joka neljännellä kunnalla viestinnän resurssit lisääntyivät esimerkiksi silloin, kun työ- ja elinkeinotehtävien mukana kuntaan siirtyi myös viestinnän ammattilainen.

Kyselyyn vastanneista kunnista 68 prosentilla on palkkalistoillaan viestinnän ammattilainen. Jos kunnassa on viestinnän ammattilainen, hän useimmiten työskentelee yksin. Henkilöresurssit vaihtelevat kuitenkin huomattavasti: isoissa kaupungeissa viestijöitä voi olla kymmeniä.

– Viestintätehtävissä työskentely kunnassa on hyvin monipuolista ja vaativaa. Asukas- ja päätösviestinnän, mediayhteistyön, sosiaalisen median, sisäisen viestinnän ja verkkopalveluiden lisäksi monet viestijät järjestävät tilaisuuksia, toteuttavat kampanjoita ja ovat mukana likimain kaikessa kunnan kehittämisessä, Kuntaliiton viestinnän kehittämispäällikkö Tony Hagerlund korostaa.

Suurin osa viestinnän ammattilaisista osallistuu kunnan johtoryhmän työskentelyyn tavalla tai toisella: joko johtoryhmän jäsenenä, läsnä- ja puheoikeudella tai kutsuttuna tarvittaessa.

Kuntia markkinoidaan vaikuttajilla, vauvarahalla ja tonteilla

Yhteensä 64 prosenttia kyselyyn vastanneista kunnista ilmoittaa käyttävänsä vähintään yhtä muutto- tai investointihoukutinta. Verrattuna kahden vuoden takaiseen tilanteeseen kuntien käytössä olevien muutto- tai investointihoukuttimien määrä on pysynyt suunnilleen ennallaan.

Useimmiten tarjolla on edullisia tontteja (66 %), vauvaraha tai vastaava (41 %) tai tervetuliaislahja (38 %).

Niin sanottua vaikuttajayhteistyötä on tehnyt noin puolet kunnista.

Kunnat tekevät markkinointiyhteistyötä useimmiten järjestöjen, matkailuorganisaatioiden, hyvinvointialueiden sekä kunnan omistamien yrityksen kanssa. Ylipäätään kunnat tekevät viestinnässään ja markkinoinnissaan runsaasti yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.

Taloustilanne näkyy siten, että yritykset ovat nousseet merkittävimmäksi kunnan markkinoinnin kohderyhmäksi. Vastaajista peräti 84 prosenttia listaa yritysten kuuluvan kolmen tärkeimmän kohderyhmän joukkoon.

Kuntaviestintäkyselyyn saatiin vastauksia kaikkiaan 196 kunnasta ja kaupungista. Suomessa on 308 kuntaa.