Ikäihmisten heikentynyttä toimintakykyä käytetään häikäilemättä hyväksi erityisesti remonttien kotimyynnissä, osoittaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tuore tutkimus.

Aggressiivisesti kaupatut, ylihinnoitellut ja tarpeettomat remontit aiheuttavat taloudellisten tappioiden lisäksi huolta ja pelkoa sekä ikäihmisille että heidän läheisilleen.

Ikäihmisten kuluttajaongelmia koskevan tutkimuksen pohjana on yli 500 KKV:lle tullutta kuluttajayhteydenottoa vuodelta 2024, joissa kuluttajan korkea ikä on vaikuttanut sopimuksen syntymiseen. Erilaisista myyntitavoista kotimyynti aiheuttaa ikäihmisille pahimmat ongelmat. Useimmiten ongelmia selvittää ikäihmisen lapsi tai muu läheinen.

Tutkimuksen tehneen Mika Saastamoisen mukaan tapauksista piirtyy karu kuva, jossa myyjät kauppaavat tavaroita ja palveluita ikääntyneille ja muistisairaille henkilöille täysin piittaamatta heidän heikentyneestä toimintakyvystään. Myyjä saattaa käyttää useita tunteja painostaakseen ikäihmistä sopimuksen allekirjoittamiseen, vaikka kodissa ei olisi mitään tarvetta remontille tai myytävälle laitteelle asennuksineen.

– Ikäihmiset kertovat myyjien pelotelleen vaikkapa sillä, että putket räjähtävät hetkenä minä hyvänsä tai ettei vakuutus korvaa, jos sähkövika aiheuttaa tulipalon. Tällaiset yllättävät myyntitilanteet ovat kenelle tahansa ahdistavia, puhumattakaan iäkkäistä tai muistisairaista henkilöistä, johtava asiantuntija Saastamoinen kertoo tiedotteessa.

Lue myös: Kolumni: Huono myynti täyttää henkisen väkivallan tunnusmerkit

Ikäihmiselle kotimyyntinä kaupattavien remonttien hinnat voivat liikkua jopa kymmenissä tuhansissa euroissa. Hinta on ilmoitusten mukaan usein selvästi yleistä hintatasoa kalliimpi. Erityisesti työstä saatetaan laskuttaa kohtuuttomasti, jopa tuhansia euroa päivältä.

Eläkeläisellä ei välttämättä riitä rahat kalliiseen remonttiin, joten remontteja kauppaavat yritykset saattavat ohjata hakemaan luottoa rahoitusyhtiöltä. Kalliin remontin lisäksi ikäihmiselle tulee näin maksettavaksi myös lainan korot.

– Räikeimmässä tapauksessa remonttimyyjä otti rahoituksen hakemisessa niin aktiivisen roolin, että hän käytti ikäihmisen verkkopankkitunnuksia hakeakseen tälle lainaa, Saastamoinen kertoo.

Kotimyynnissä on lähtökohtaisesti 14 päivän peruuttamisoikeus, ellei laissa ole tästä nimenomaista poikkeusta. Tutkimus osoittaa, että myyjä ei aina kerro peruuttamismahdollisuuksista tai muistakaan ehdoista rehellisesti. Sopimuksen peruuttaminen saattaa puutteellisten tietojen, sopimussakoilla uhkailun tai olemattoman asiakaspalvelun takia olla lähes mahdotonta.

– Myyjillä on erilaisia keinoja uskotella, että työt on aloitettava pikimmiten ja että samalla ostajan täytyy luopua kahden viikon peruuttamisoikeudesta. Kesken myynnin saattaa esimerkiksi tulla myyjälle puhelu, että juuri huomiselle on yllättäen vapautunut aika, joka ehdottomasti kannattaa hyödyntää, Saastamoinen avaa.

Kuluttaja-asiamiehen mielestä ongelmien ehkäisyyn tarvitaan nykyistä järeämpiä keinoja. Siksi kuluttaja-asiamies ehdottaa kotimyyntiä koskevan lainsäädännön kiristämistä.

– Kuluttajan on voitava kieltää kotimyynti sitovalla tavalla, esimerkiksi oveen laitettavalla ilmoituksella. Jos sopimus tehtäisiin kiellosta huolimatta, se ei olisi pätevä. Lisäksi tarvitaan lain määräämä harkinta-aika. Sopimus ei silloin voisi syntyä kaupantekotilanteessa vaan vasta sen jälkeen, kun kuluttaja on saanut tutustua tarjoukseen rauhassa ja ollut uudestaan yhteydessä myyjään, kuluttaja-asiamies Katri Väänänen ehdottaa.