Duunitorin tuore tutkimus osoittaa, että työnhakijat eivät enää hyödynnä tekoälyä vain työhakemusten teossa, vaan työnhaun eri vaiheissa.

Työnhakijatutkimuksen mukaan tekoälyä käyttää 37 prosenttia aktiivisista työnhakijoista, kun vuosi sitten niin teki 18 prosenttia.

69 prosenttia aktiivisista hakijoista pitää tekoälyä hyödyllisenä työnhaussa.

Tekoäly auttaa niin työnhakijoita kuin työnantajiakin.

– Suomessa tekoälyn käyttö työnhaussa on vähäisempää kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa, joissa alustavien arvioiden mukaan jo yli puolet työhakemuksista on tekoälyn avustamia, Reilu rekrytointi -tutkimushankkeen tutkija Heidi Lehtovaara toteaa tiedotteessa.

Hakijat hyödyntävät tekoälyä aiempaa monipuolisemmin. Duunitorin tutkimuksen mukaan tekoälyn yleisimmät käyttötavat työnhaussa ovat oman osaamisen sanoittaminen ja kuvaaminen hakemuksessa tai CV:ssä (61 prosenttia), hakemuksen ja CV:n räätälöinti tehtävään sopivaksi (52 prosenttia), hakemuksen ja CV:n oikoluku ja kielen parantaminen (41 prosenttia), työhaastatteluun valmistautuminen (25 prosenttia) ja avainsanojen etsiminen työpaikkailmoituksista (22 prosenttia).

Harvinaisempia tapoja käyttää tekoälyä ovat esimerkiksi sopivien työtehtävien keksiminen, taustatiedon kerääminen ja palkkatoiveen määrittely.

– Mitä enemmän ihmiset käyttävät tekoälyä, sitä paremmin he ymmärtävät, missä kaikessa siitä voi olla hyötyä, Duunitorin johtava asiantuntija Lauri Vaisto toteaa.

Harva työnhakija käyttää tekoälyä työpaikkojen löytämiseen. Lehtovaara kuitenkin vinkkaa valjastamaan tekoälyn piilotyöpaikkojen metsästämiseen. Tekoäly voi auttaa esimerkiksi kartoittamaan sopivia työnantajia, tiimejä ja tehtäviä sekä tukea verkostoitumisessa.

Tekoäly auttaa niin työnhakijoita kuin työnantajiakin, mutta sen käyttö ei ole täysin ongelmatonta.

– Riskiksi on tutkimuksissa tunnistettu tekoälyn käytöstä seuraava geneerinen ja tasalaatuinen kieli, mikä vaikeuttaa joukosta erottautumista. Toisaalta tekoälyä taitavasti hyödyntävät työnhakijat voivat vahvistaa hakemusten persoonallisuutta ja saada siten etumatkaa, Lehtovaara kertoo.

Ikä ei vaikuttanut asenteisiin tekoälyn käyttöä kohtaan. Sen sijaan sukupuolet suhtautuivat tekoälyyn eri tavoin.

Miehet pitävät vastausten perusteella tekoälyä työnhaussa useammin hyödyllisenä ja hyväksyttävänä keinona, kun taas naisilla korostuu varovaisuus ja kokemus tekoälyn käytöstä epäreiluna. Naisille on myös miehiä tärkeämpää, että työnantaja kertoo tekoälyn hyödyntämisestä hakemusten käsittelyssä.

–Työnantajan on tärkeää viestiä avoimesti ja selkeästi, miten se käyttää tekoälyä rekrytointiprosessissa. Tämä ei ole pelkästään eettinen velvollisuus, vaan myös strateginen mahdollisuus erottautua edukseen kilpailijoista, Lehtovaara sanoo.