– Suuri osa päivittäisistä tehtävistä, sähköpostityöstä ja byrokratiasta katoaa. Me ihmiset toimimme usein tiedon välittäjinä, mutta tulevaisuudessa sitä ei enää tarvita samalla tavalla, Zafar uskoo.

Zafarin mukaan tekoäly pystyy tulevaisuudessa käsittelemään ja välittämään tietoa suoraan oikeille ihmisille ja oikeisiin järjestelmiin. Tällöin ihmistä ei enää tarvita samalla tavalla organisaation sisäiseksi tiedon reitittäjäksi.

Tämä voi vapauttaa aikaa vaativampaan työhön, mutta samalla organisaatioiden on arvioitava uudelleen nykyisiä prosessejaan, tehtäviään ja osaamistarpeitaan.

Vaikka tekoäly kykenee hoitamaan yhä vaativampia tehtäviä, sen tuottamia vastauksia ei Zafarin mukaan pidä hyväksyä ilman harkintaa. Tekoälyn antaman suosituksen rinnalla tarvitaan arvio siitä, kuinka luotettavaa tieto on ja millaisia seurauksia virheellisellä päätöksellä voisi olla.

– Tarvitsemme tekoälyn antaman neuvon lisäksi riskinarvioinnin. Ihmisen tehtäväksi jää arvioida, voiko vastaukseen luottaa ja kuinka suuri riski päätökseen liittyy.

Zafar muistuttaa, että tekoälyyn liittyy myös väärinkäytön, harhaanjohtavan sisällön ja eettisten ongelmien riskejä. Mitä enemmän tehtäviä koneet ottavat hoitaakseen, sitä tärkeämmäksi muodostuu ihmisen vastuu siitä, mihin ja millä tavalla tekoälyä käytetään.

– Kun koneista tulee meitä kyvykkäämpiä, meidän on ehkä opittava olemaan parempia ihmisiä. Kysymys on siitä, miten käytämme tekoälyä ihmiskunnan hyödyksi.