Suomalaiset viestijät erottuvat Pohjoismaisista kollegoistaan erityisesti kahdessa asiassa: he ovat huonommin sitoutuneita työnantajaansa ja heidän henkinen hyvinvointinsa on heikompaa. Ero muihin maihin on suurimmillaan jopa 20 prosenttia.
Näin kertoo keskiviikkona 28.9. julkaistu pohjoismainen viestintäraportti The Nordic Communications Report. Kyseessä on kyselytutkimus, jossa tutkitaan viestintäalan nykyisiä ja tulevia trendejä Pohjoismaissa.
Pohjoismaiset viestinnän ammattilaiset pitävät tärkeimpänä tavoitteenaan luottamuksen rakentamista ja ylläpitämistä organisaatioonsa.
”Kuormitusta aiheuttavat etenkin työn suuri määrä ja liian pienet resurssit. Viestijöiden työ on hektistä ja työpäivät täynnä yllätyksiä ja nopeita tilanteita. Se lisää stressiä”, sanoo viestinnän ammattilaisten järjestön ProComin toimitusjohtaja Jarno Forssell tiedotteessa.
Koronapandemian arvellaan olevan yksi syy suomalaisten viestijöiden uupumiseen. Pandemia lisäsi viestinnän tarvetta ja viestintätyön määrää, mutta resurssit eivät kasvaneet samassa suhteessa.
Raportista selviää myös, että pohjoismaiset viestinnän ammattilaiset pitävät tärkeimpänä tavoitteenaan luottamuksen rakentamista ja ylläpitämistä organisaatioonsa.
”Tulos ei yllätä, sillä luottamus yhteisöön rakentuu viestinnän ammattilaisten tärkeiksi kokemien asioiden varaan: vastuullisuuteen, avoimuuteen ja ammattimaisuuteen”, Forssell sanoo.
Viestijät kokevat tärkeimmiksi tehtävikseen myös viestinnän yhdistämisen yrityksen liiketoimintastrategiaan sekä kestävän kehityksen ja sosiaalisen vastuullisuuden teemat.
On kuitenkin huomionarvoista, että vaikka suurin osa pohjoismaisista viestijöistä seuraa aktiivisesti monimuotoisuuteen, tasa-arvoon ja inkluusioon liittyviä keskusteluja, ovat he varovaisia nostamaan aiheita esille omassa viestinnässään. Syy on se, että viestijät pelkäävät, ettei teemoilla ole riittävästi katetta oman organisaation toiminnassa. Siksi aiheista viestiminen voisi syödä luottamusta organisaatioon.
”Tämä on osoitus siitä, että viestinnän ammattilaiset suhtautuvat työhönsä vastuullisesti. Toisaalta, viestinnällä voisi olla myös tärkeä roolinsa vastuullisuuteen liittyvien tavoitteiden asettamisessa. Sanatkin ovat tekoja, ja vastuullisuuteen liittyvä viestintä voi muokata tulevaisuutta”, Jarno Forssell muistuttaa.
