Klarnan Shopping Pulse -raportin mukaan suomalaiset suosivat edelleen useammin kivijalkakauppoja kuin verkkokauppoja, vaikka monessa muussa maassa ostokset suuntautuvat jo hyvinkin voimakkaasti verkkoon.

Suomalaisista 35 prosenttia kertoo ostavansa pääasiassa kivijalkakaupoista ja 27 prosenttia pääasiassa verkosta. Esimerkiksi Saksassa 38 prosenttia ihmisistä ostaa pääasiassa verkosta ja 23 prosenttia kivijalkaliikkeistä. Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa verkkokauppaa on vielä merkityksellisempi. Myös Ruotsissa verkkokauppaa suositaan hieman kivijalkakauppaa enemmän.

Millenniaalit ja Z-sukupolven edustajat suosivat verkkokauppaa – niin maailmalla kuin Suomessakin.

Tuotekategorioista elintarvikkeet ja apteekkituotteet ostetaan Suomessa kaikkein selkeimmin kivijalkakaupoista. 69 prosenttia kertoo ostavansa elintarvikkeet pääasiassa fyysisistä liikkeistä ja 17 prosenttia pääasiassa verkosta. Selvästi useammin kivijalka- kuin verkkokaupasta ostetaan myös autotarvikkeita ja -varaosia, kauneustuotteita, piha- ja puutarhatuotteita ja koruja. Verkkoa sen sijaan suositaan elektroniikka-, viihde- ja erotiikkaostoksilla.

Kivijalkaliikkeisiin suomalaisia vetävät toiset ihmiset.

Kivijalkaliikkeisiin suomalaisia vetävät toiset ihmiset – toisin sanoen parempi asiakaspalvelu ja sosiaalinen kanssakäyminen, mutta myös turvallisemmaksi koettu maksaminen ja helppo tuotteiden palautus. Kivijalkaliikkeessä itse ostokokemus on suomalaisten mielestä parempi. 72 prosenttia suomalaisista kokisi hyödylliseksi, että verkko-ostoksilla voisi ottaa yhteyttä myyjään tai tuoteasiantuntijaan.

Verkkokaupan etuina taas nähdään halvemmat hinnat ja helpompi hintavertailu, ajansäästö, tuotevalikoima ja laajemmat tuotetiedot sekä useammat maksutapavaihtoehdot.

Suomalaiset olivat raportin maista Portugalin ohella kaikkein taipuvaisempia valitsemaan kalliiden ostosten yhteydessä laskun korottomalla maksuajalla sen sijaan, että olisivat maksaneet ostoksensa luottokortilla. 59 prosenttia suomalaisista asettaisi edellisen vaihtoehdon ja vain 18 prosenttia jälkimmäisen vaihtoehdon etusijalle.