Lush Finland Oy sai puolestaan huomautuksen suoramarkkinoinnistaan. Markkinoija oli lähettänyt kuluttajille sähköpostilla suoramarkkinointia, jossa viestin otsikossa on ollut ”RE:” tai ”fwd:” -alku.

Mainonnan eettinen neuvosto totesi, että markkinoijan menettelytapa oli omiaan heikentämään kuluttajan luottamusta markkinointiin.

Neuvosto antoi myös vapauttavia lausuntoja.

Seiskan mainoksessa valkoiseen kaapuun pukeutunut mies esittää jumalaa ja lausuu Raamatun sitaatteja liittäen ne 7 päivää -lehteen. Lausunnonpyytäjän mukaan televisiomainokset olivat jumalanpilkkaa.

Mainonnan eettinen neuvosto totesi, että Raamatun siteeraaminen markkinointitarkoituksessa saattoi loukata uskonnollisia henkilöitä. Mainokset eivät kuitenkaan olleet rienaavia tai pilkkaavia. Markkinoijan menettely ei ollut omiaan halventamaan kristinuskoa.

Orifarm Healthcare Oy:n tapauksessa lausunnonpyytäjän mukaan yhtiön mainos oli hyvän tavan vastainen, koska televisiomainoksessa näytettiin lääkeainetablettia lapsella kielen päällä.

Mainonnan eettinen neuvosto totesi, että mainoksessa oli kysymys lapsille tarkoitetusta lääkevalmisteesta, mutta markkinointi on kohdennettu aikuisille. Lapsen kuva huomiota herättävine ilmeineen saattoi kiinnittää lasten huomion mainokseen. Muilta osin mainos ei ollut erityisesti lapsiin vetoava.

Kylppärit Oulu Oy:n Ilua Tuotanto -aputoiminimen verkkosivustolla markkinoitiin korttipeliä. Lausunnonpyytäjän mukaan verkkosivusto oli hyvän tavan vastainen, koska markkinoija ei kerro, että markkinoinnissa on käytetty apuna tekoälyä.

Mainonnan eettinen neuvosto totesi, että markkinoinnissa ei yleensä ilmoiteta niitä ohjelmia tai muita työvälineitä, joita markkinoinnissa on hyödynnetty. Esitetystä selvityksestä ei myöskään käy ilmi mitään sellaisia seikkoja, joiden perusteella tekoälyn käyttämisestä ilmoittamista olisi tässä tapauksessa pidettävä tarpeellisena.

Markkinointi oli neuvoston mielestä hyvän tavan mukaista.

Pohjois-Karjalan Osuuskaupan Hotelli Kimmelin Las Palmas -yökerhoa mainostavassa Instagram-mainoksessa oli teksti: ”Mitä yhteistä on härkäpavulla ja hieromasauvalla? Kumpaakin käytetään lihankorvikkeena.”

Mainonnan eettinen neuvosto totesi, että markkinointia arvioidaan ottaen huomioon markkinoinnin kohderyhmä eli yökerhossa käyvät aikuiset. Mainos ei ole hyvän tavan vastainen yksinomaan sillä perusteella, että mainoksen voi kokea osoittavan huonoa makua tai että siinä on seksuaalissävytteinen viittaus.

Markkinoinnin kohderyhmä, käytetty media ja markkinoitava palvelu huomioon ottaen mainos oli hyvän tavan mukainen.

Vaikuttaja Henni Tanila sai vapauttavan lausunnon yhteistyöstään Garnier-brändin kanssa. Lausunnonpyytäjän mukaan Tiktokissa julkaist mainosvideo oli piilomainontaa. Mainonnan eettinen neuvosto totesi, että mainoksen tekstiosuuden alussa oli mainostunniste ”Kaupallinen yhteistyö”. Mainos oli siis tunnistettavissa markkinoinniksi.