🔍 Suurennuslasilla merkityt jutut ovat pidempiä, taustoittavia ja päivittäisestä uutisoinnista poikkeavia artikkeleita.

Linkedin on herännyt henkiin. Aikanaan jo vuonna 2003 julkaistu alusta oli pitkään ainakin Suomessa monelle lähinnä ammatillisen osaamisen yksinkertainen esittelykanava, mutta jo vuosien ajan Linkedin on muotoutunut sosiaaliseksi mediaksi sanan varsinaisessa merkityksessä.

– Kun itse menin Linkkariin, oli alusta hyvin erilainen kuin nyt. Silloin se oli ikään kuin digitaalinen käyntikortti. Päivitykset tehtiin pääsääntöisesti englanniksi tai vahvaa bisnesjargonia hyödyntäen. Joskus mietin, oliko tarkoitus viestiä tai osoittaa vaikeasanaisuudella ammatillista kompetenssia, johtamisen konsultti Irina Kalmi muistelee.

Kalmi itse lähti kulkemaan omaa polkuaan Linkedinissä vuonna 2013. Paljon sairastelleen lapsen vuoksi kotiin jäänyt Kalmi taisteli ajatuksissaan siitä, oliko hän johtaja vai äiti, ja missä määrin tärkeää ura oli verrattuna omaan perheeseen.

– Kun tein ensimmäiset päivitykseni, tuttavani sanoivat, että ne olivat todella noloja ja foorumiin sopimattomia. Tekemiseni oli erilaista verrattuna siihen, mihin Linkedinissä oli totuttu. Minulle sanottiin, että on ammatillinen itsemurha päivittää normista poikkeavaa, Kalmi muistelee.

Pitkään ulkomailla asunut Kalmi opetteli itse asiassa uudelleen kirjoittamaan suomeksi juuri Linkedinin kautta. Aluksi kukaan ei juuri välittänyt hänen julkaisuistaan, mutta vuoden puolentoista päästä tuli ensimmäinen mediapyyntö. Kalmi kertoo, että muutaman vuoden päästä hän julkaisullaan oli yhtenä päivänä suurempi reaktiomäärä kuin Bill Gatesilla.

Jo 24 vuoden ajan myyntiä kehittänyt ja siinä myös menestynyt Kert Kenner puolestaan heräsi 6–7 vuotta sitten siihen, että myyntiä voisi ehkä tehdä helpomminkin.

– Aloin tutustua Linkkariin alustana syvällisemmin. Seurasin muutamia tyyppejä, ja ymmärsin, että kun jakaa alustalla ajatuksia, voi sitä kautta päästä isoillekin lavoille.

Aimmin Linkedin oli kuitenkin Kennerille ennen kaikkea juuri käyntikorttikirjasto.

– Minulla oli vuosia sellainen periaate, että en hyväksynyt kontaktiksi ketään, jota en ollut kätellyt. Nykyäänhän dialogia käydään muutenkin paljon aiempaa enemmän verkossa, Kenner sanoo.

Se on kurinalaista työtä.

Hän asetti selkeät tavoitteet: kolme julkaisua ja kymmenen verkostoitumispyyntöä viikossa. Kenner kertoo alkaneensa käyttää Linkediniin järjestelmällisesti puoli tuntia päivässä.

– Se on kurinalaista työtä, jos sitä tekee myynnillisestä näkökulmasta, hän toteaa.

– Minulla on aina ollut ensisijaisena asiantuntijabrändi, ja halusin jakaa omia ajatuksiani. Myöhemmin julkaisut ovat menneet välillä henkilökohtaisemmiksikin. Olen päässyt puhumaan myynnistä tosi isoille stageille, ja tähän tilanteeseen on tultu Linkedinin myötä. Jälkikäteen ajatellen se oli siis todella hyvä ratkaisu, hän jatkaa.

Kenner kertoo jopa herkistyvänsä ajatellessaan, kuinka paljon alusta on hänelle antanut.

– Siihen ei yksinkertaisesti sanat riitä. Eikä kyse ole ainoastaan euroista, vaan tämä kaikki on kasvattanut minua myös ihmisenä, hän toteaa.

– Minulla on myös entistä suurempi tarve antaa takaisin ja auttaa omaa verkostoani. Koen että minulla on jollain tavalla velvollisuus sitä kohtaan, Kenner sanoo.

Jokaisella meillä on oma henkilöbrändimme.

Rita Kerolan tausta ja suhtautuminen Linkediniin on ehkä aiempaa kaksikkoa analyyttisempi ja strategisempi. Hänellä on itsellään taustaa teknologiayhtiöistä, ja vuonna 2019 Kerola ajautui jopa töihin Linkedinille.

– Oma visioni oli, että Linkedin voisi olla tulevaisuudessa vahva social sellingin alusta. Sen vuoksi minusta on ollut hienoa nähdä, että se on kehittynyt juuri siihen suuntaan, Kerola sanoo.

Professiolla viestintäjohtajana työskentelevä Kerola käsittelee julkaisuissaan esimerkiksi elinikäistä kasvua ja oppimista sekä johtajana kasvua, jotka ovat tärkeitä teemoja myös hänen työnantajalleen.

Vaikuttajabisneksen markkina on kasvanut valtavalla vauhdilla, ja tulee arvioiden mukaan kasvamaan voimakkaasti jatkossakin. Se oli myös yksi syy, miksi Kerolakin halusi lähteä tässä vahvasti mukaan Linkedin-vaikuttamiseen.

– Jokaisella meillä on oma henkilöbrändimme, halusimmepa sitä tai emme. Olemalla aktiivinen Linkedinissä voi sanoittaa, millainen se brändi on, Kerola toteaa.

Kerola muistuttaa, että vaikka käyttäjä rakentaa omaa henkilöbrändiä itselleen, Linkedin on ammattilaisalusta, ja siksi jokainen edustaa myös omaa yritystään.

– Mekin pystymme Professiolla rakentamaan henkilöbrändien kautta myös yhtiön brändiä, hän kertoo.

– Olisikin hyvä, jos yhtiöt enemmänkin uskaltaisivat hyödyntää ihmisten näkyvyyttä. Esimerkiksi asiantuntija, jolla on hyvä näkyvyys, voisi olla arvokas yritykselle, mutta joku korkeammassa asemassa oleva voi olla kateellinen tästä näkyvyydestä, ja se jää hyödyntämättä, Kalmi lisää.

Jos syvyys puuttuu, kaikki on vain tyhjänpäiväistä pöhinää.

Kennerkin korostaa kirkkaan henkilöbrändin merkitystä.

– Jos haluaa hyödyntää Linkediniä kaupallisessa mielessä, tarvitsee tuoda esiin omaa asiantuntemustaan. Linkedinistä on itse asiassa tullut paikoitellen jopa vähän sisällötön, ja olen siihen varmasti itsekin välillä syyllistynyt. Laadukkaan sisällön sijaan välillä tuntuu tärkeämmältä ottaa joku pärstäkuva ja kertoa missä mennään.

– Toisaalta julkaisukynnystä ei myöskään saisi nostaa liian korkealle, hän muistuttaa.

Onnistuneeseen henkilöbrändiin liittyy kolmikon mukaan kuitenkin myös aitous. Kalmi kertoo, ettei hän ole koskaan systemaattisesti rakentanut henkilöbrändiä, vaan hänen julkaisunsa ovat pikemminkin eräänlainen päiväkirja.

– Paras kehu, minkä olen saanut, on se, että olen onnistunut olemaan oma itseni. Se helpottaa tekemistä tosi paljon, hän toteaa.

– Henkilöbrändi syntyy aitouden kautta. Ilman sitä brändistä tulee päälle liimattu, Kenner lisää.

– Jos syvyys puuttuu, kaikki on vain tyhjänpäiväistä pöhinää, Kalmi vastaa.

Systemaattisuus on se kaikkein tärkein asia.

Käytännön tekemiseen on silti monta tapaa. Kerola kertoo, että hänelle tavoitteellisuus on hyvin normaali tapa toimia, ja hän käyttääkin tietyn ajan päivästä Linkedinissä. Kalmille Linkedin on puolestaan eräänlainen aamuherätys, ja hän usein kirjoittaa Linkediniin aamun ensimmäiset ajatuksensa.

– Seuraan sitten päivän aikana, että millaisia kommentteja julkaisuun tulee, ja pyrin vastaamaan jokaiseen. Julkaisen 5–7 kertaa viikossa, mutta pääsääntöisesti teen enintään yhden julkaisun päivässä. En ota silti paineita päivittämisestä, ja pisin Linkedin-taukoni on ollut puolitoista vuotta, Kalmi paljastaa.

Kenner julkaisee edelleen vähintään kolme kertaa viikossa.

– Teen jatkuvasti muistiinpanoja itselleni, kun törmään johonkin kiinnostavaan aiheeseen tai jotain nousee mieleen, Kenner sanoo.

Vaikuttajamarkkinointialusta Favikonin listaukset ovat tuoneet konkretiaa siihen, kuka Suomessa on milläkin alalla kuka, kun tarkastellaan vaikuttavuutta Linkedinissä. Kaikki tässä artikkelissa haastatellut vaikuttajat ovat keikkuneet listan kärkipäässä. Kerola uskoo, että listaus tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa myös kaupallisten yhteistöiden lisääntymiseen alustalla.

– Kyllä se vähän vaikutti, kun pääsin kolmanneksi Favikonin listalla, koska olen niin kilpailuhenkinen. Julkaisutahti tuli hetkeksi tiiviimmäksi, Kennerkin toteaa.

– Oikeasti systemaattisuus on se kaikkein tärkein asia. Ilmaista näkyvyyttä ei ole, vaan se vaatii kovaa työtä. En usko, että mikään yksittäinen julkaisu on niin veret seisauttava, että se räjäyttää pankin, hän jatkaa.

Näkyvyyttä haetaan keinolla millä hyvänsä.

Vaikuttajat kaikilla kanavilla saavat valitettavasti myös lokaa niskaan, eikä Linkedin ole poikkeus, vaikka se saattaakin olla joitakin muita alustoja hellävaraisempi.

– Trendi näyttää tällä hetkellä olevan se, että näkyvyyttä haetaan keinolla millä hyvänsä. Se ei aina ole kovin kaunista ja syö Linkedinin syvintä tarkoitusta ammatillisena some-alustana, Kalmi sanoo.

Ongelmat voivat näkyä esimerkiksi siten, että toisista käyttäjistä tehdään ilmoituksia, jolloin heidän näkyvyytensä laskee. Lisäksi on muodostunut ryhmiä, joiden tarkoitusperät voivat vaihdella hyvästä vähemmän hyvään.

Kalmi kuvailee myös, että esimerkiksi tekoälyä saatetaan käyttää luomaan julkaisuja, jotka juuri sillä hetkellä trendaavat. Tällöin päivittäjän koko kirjoitustyyli saattaa muuttua, ja ollaan kaukana siitä ihmisestä, johon on Linkedinissä alunperin tutustunut.

– Loppupeleissä on hyvä muistaa, että ihmiset haluavat vuorovaikuttaa Linkedinissä muiden ihmisten eivätkä koneellisten tuotosten kanssa, Kalmi toteaa.

Omien julkaisujen saama huomio ei sekään ole aina positiivista.

– Moni nuori tai uusi päivittäjä ei välttämättä ole valmis siihen, että vastaan voi Linkedinissäkin tulla mitä tahansa, Kalmi arvioi.